Halpa raha enteilee elvytystä

Useiden Euroopan maiden valtionlainojen korot ovat olleet miinuksella useamman kuukauden. Halpaa lainarahaa pitää käyttää ”viisaasti”, sanovat taloustieteilijät.

Talous 26.07.2019 06:00
Mikko niemelä
EKP:n odotetaan aloittavan elvytyksen syksyllä 2019.
EKP:n odotetaan aloittavan elvytyksen syksyllä 2019. © MICHAEL PROBST / AP / LK

Euroopan keskuspankin (EKP) tilastojen mukaan Saksan, Luxemburgin, Hollannin, Tanskan ja Ruotsin 10-vuotisen lainan korko on ollut miinusmerkkinen jo muutaman kuukauden. Myös Suomen valtionlainojen korot ovat olleet ajoittain miinuksella tai nollan tuntumassa.

Halpa lainaraha juontuu talouskasvun hidastumisesta, Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta ja euroalueen alhaisesta inflaatiosta.

EKP toteutti 2016–2018 määrällistä elvytystä, jossa se osti valtioiden velkakirjoja 60–80 miljardilla eurolla joka kuukausi. Kovasta elvytyksestä huolimatta talouskasvu on alkanut jälleen hiipua Euroopassa, myös Suomessa. EKP:n odotetaankin elvyttävän taloutta lisää, jotta talouskasvu saataisiin nousuun. Yksi lainaamisen ”houkutin” näyttää olevan alhaiset korot.

 

Keskustelua elvytyksestä käydään myös EU-valtioiden päivänpolitiikassa, kuten Saksassa ja Suomessa.

Taloustieteilijät kuitenkin jaksavat muistuttaa poliitikkoja, että halvan lainarahan kanssa pitää toimia harkiten, jopa viisaasti. Realiteetit ovat vanhat tutut: Suomi ikääntyy ja huoltosuhteemme jatkaa heikkenemistään. Lisäksi on taiteiltava, jotta julkisen talouden velka suhteessa kansantalouden kokoon pysyy EU:n asettamien sääntöjen rajoissa.

Tilannetta ei muuta se, että monet muut EU-maat, kuten Kreikka, Italia ja Ranska, ovat rikkoneet julkiselle taloudelle annettuja yhteisiä pelisääntöjä toistuvasti useita vuosia.

 

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus on pohtinut raide- ja väylähankkeiden elvyttävää ja työllistävää vaikutusta Suomen kansantalouteen. Pyrkimys on saada työllisyysaste 75 prosenttiin. Haastetta riittää ja siksi kaikki ”hyvät keinot” ovat tarpeen.

”Ilman muuta sellaiset infrahankkeet, joiden arvioidaan lisäävän työvoiman liikkuvuutta ja talouskasvua, kannattaa toteuttaa”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala Helsingin yliopistosta on samaa mieltä. Julkisten hankkeiden kansantaloudellinen hyöty riippuu siitä, mitä investointikohteita valitaan.

”Halvan rahan olosuhteissa ja heikossa taloustilanteessa julkisia investointeja kannattaa tehdä enemmän. Toisaalta halvan rahan aikaa ei pidä käyttää perusteettomaan velkaantumiseen”, Tervala sanoo.

Toistaiseksi suurista infrahankkeista on puhuttu konkreettisesti vähän. Keskustelu on ajautunut lähinnä siihen, että ratahankkeet ovat kalliita, useita miljardeja euroja. Niitä on kaavailtu rahoitettavan valtion omaisuutta myymällä, mikä sinänsä on monen mielestä vähintäänkin arveluttavaa investointipolitiikkaa.

On väläytelty esimerkiksi Tampereen ja Turun tunnin junaa. Joka tapauksessa päätökset puuttuvat, ja lopulliset rahoituskuviot ovat vielä auki.

 

Valtioiden suuret hankkeet rahoitetaan yleensä tavalla tai toisella velkarahalla. Budjeteista on vaikea irrottaa miljardia tai kahta yhteen isoon hankkeeseen.

Valtioiden velat pyörivät käytännössä ikuista kehää rahoitusmarkkinoiden syövereissä. Valtiot maksavat lainojaan pois lainaamalla markkinoilta lisää rahaa.

”Julkisen velan absoluuttinen määrä ei juuri koskaan laske ja siksi on järkevämpää tarkastella julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen”, Tervala muistuttaa.

Suomen julkisen talouden velka-aste on noin 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on vielä EU:n sallimalla tasolla.

 

Rahapolitiikassa seurataan tarkasti Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) toimia, sillä koron laskut tai nostot sekä määrällinen elvyttäminen vaikuttavat valuuttakursseihin ja koko maailmantalouteen.

Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan, joka on ollut vajaan vuoden 2,25–2,5 prosenttia. Jos näin kävisi, piristäisi se myös euroalueen taloutta.

Sisältö