Business Finlandilta 92 000 euroa koirafirmalle, taustalla petoksista tuomittu – TEM:n muistio varoitti maineriskistä tukien jaossa
Ministeriön muistioon kirjattiin jo maaliskuussa, että haittaa voi syntyä, mikäli Valtiontalouden tarkastusvirasto alkaa myöhemmin syynätä tukiprosessia.
Perjantaina 17. huhtikuuta, puolitoista viikkoa hakemuksen saapumisen jälkeen, valtion rahoitusyhtiö myönsi helsinkiläiselle Valtavirta Oy Content Flow -yritykselle 92 000 euroa kehitysrahoitusta.
Päätös oli yksi 344:stä, joita sinä päivänä tehtiin. Kaikkiaan koronarahoitusta jaettiin 8,2 miljoonaa euroa. Päivän saldo oli hyvää keskitasoa.
Julkisista tiedoista ei ilmene, millaisen kehityshankkeen Valtavirta oli koronakriisin kourissa keksinyt. Sekään ei selviä, mikä oli yrityksen taloudellinen tilanne, kun se haki tukea. Kaupparekisterissä tuorein tilinpäätös koskee vuotta 2018. Silloin yrityksellä ei ollut lainkaan liikevaihtoa, ei myöskään sitä edeltävänä vuotena.
Yhtiön roolina näyttää olleen muiden yhtiöiden omistaminen. Toinen niistä on Channel Finland Oy, joka on tehnyt muun muassa Pentula ja Tassu TV -nimisiä koiraohjelmia Alfa TV:lle.
Yritys oli pääomistajana myös konkurssiin päätyneessä ”koirien elämyspuistossa” eli ShowHau Centerissä Vantaalla. Helsingin Sanomat on viime vuosina uutisoinut koiratapahtumakeskukseen liittyvistä riidoista. Tällekin yhtiölle Business Finland oli myöntänyt avustusta yli 45 000 euroa vuosina 2017 ja 2018.
Kun Valtavirta jätti koronahakemuksensa 4. huhtikuuta Business Finlandille, yritysryppäässä tehtiin järjestelyjä. Channel Finland Oy:n aputoiminimet siirrettiin Valtavirralle, joukossa myös tv-ohjelma Pentulan nimi.
Channel Finlandin toiminta on loppunut kokonaan, yrityksestä kerrotaan SK:lle. Nimikin on vaihdettu Club Touch Oy:ksi.
Kaupparekisteristä löytyy Channel Finlandin entisen työntekijän kirje. Siinä kerrotaan, että toimintaa alettiin siirtää uuteen yhtiöön sen jälkeen, kun käräjäoikeus oli elokuussa 2019 tuominnut Channel Finlandin maksamaan hänelle lähes 40 000 euroa palkkarästejä.
Channel Finlandilla on muitakin talousongelmia. Valtion rahoitusyhtiö Finnvera perii ulosoton kautta sen tytäryhtiöltä 37 000 euron saatavaa ja yhtiöltä itseltään 42 000 euron saatavaa.
Yritysryppäässä tehtiin siis järjestelyitä, joiden myötä aiempi toiminta siirrettiin uuteen, pöytälaatikosta otettuun yhtiöön. Samalla myös maksuhäiriömerkinnät ja velkataakat jäivät vanhoihin yhtiöihin.
Uusi yritys, Valtavirta Content Flow, haki ja sai valtion Business Finlandilta 92 000 euroa koronatukea.
Yhtiöiden vastuuhenkilöksi kaupparekisterissä on merkitty Kaarlo Ylinen. Hän kiistää yhtiöiden omistavan toisiaan. Hän suostuu kertomaan vain, että Valtavirta on myynyt ulosottovelkaiset tytäryhtiönsä tammikuussa 2020, eikä hän suostu kertomaan minne.
Hovioikeudessa käsiteltyä palkkariitaa koskevasta tuomiosta selviää, että todellista määräysvaltaa Channel Finlandissa on käyttänyt Kaarlo Ylisen veli Jari Ylinen.
Jari Ylinen tuomittiin vuonna 2009 hovioikeudessa muun muassa törkeästä veropetoksesta, törkeästä velallisen petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Rikokset liittyivät Rantarock-tapahtuman järjestelyihin. Jari Ylisellä on ulosotossa satojen tuhansien eurojen verovelat.
Kaarlo Ylinen kertoo SK:lle, ettei hänen veljellään ole mitään tekemistä Business Finlandin rahoittaman projektin kanssa. Mistä projektissa on kyse, sitä hän ei halua kertoa.
Jari Ylinen kieltäytyi haastattelusta, mutta sanoi, ettei koronaprojekti liity häneen.
Business Finlandin tukea vaikuttaa siis valuneen talousrikoksista tuomitulle liikemiehelle, jolla on puolen miljoonan euron verovelat ulosotossa ja jonka yrityksiltä valtion toinen rahoitusyhtiö Finnvera yrittää karhuta 80 000 euroa.
Tämän ei pitäisi olla mahdollista.
Suomen Kuvalehti selvitti, millaisia taustatarkastuksia Business Finland tekee jakaessaan 700 miljoonan euron säkistään rahaa koronasta kärsiville yrityksille.
Business Finlandin rahoitusohje kertoo olennaisen:
”Perusperiaate rahoituksen hakemisessa ja hakemusten käsittelyssä on helppous, yksinkertaisuus ja nopeus.”
Poliitikot valitsivat Business Finlandin rahanjakokanavaksi juuri nopeuden takia.
Haku avattiin keskiviikkoiltana 18. maaliskuuta. Seuraavana päivänä valmistui rahoitusohje, jonka nojalla tukihakemuksia käsitellään eli hyväksytään tai hylätään.
Business Finland saa lain mukaan jakaa rahaa vain tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Jotta raha saatiin nopeasti ja laajasti liikkeelle, kehitystyön määritelmä päätettiin väljentää mahdollisimman laajaksi.
Tähän virkamiehet saivat useassa kohdassa poliittista ohjausta työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilältä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström.
Tavallisesti Business Finland rahoittaa vain hankkeita, joilla on kansainvälistä uutuusarvoa. Nyt poliitikot päättivät tehdä toisin.
”Arvioinnissa tulee muistaa, että rahoitukseen riittää yritykselle uusi tekeminen. Emme arvioi kansallista tai kansainvälistä kilpailuetua”, ohjeeseen kirjattiin.
”Arviossa otetaan kantaa siihen, onko suunniteltu tekeminen kehittämistyötä. Kehitystyön haastavuutta tai tutkimuksellisuutta ei arvioida.”
Hakemuksia tuli ensimmäisten päivien aikana tuhansia. Ensimmäiset 35 rahoituspäätöstä tehtiin jo 20. maaliskuuta.
Kolmen päivän päästä päivätahti oli yli 100 yritystä, huhtikuun alussa päästiin jopa yli 300:aan päivässä.
Ohjeen mukaan rahoitusta ei EU-sääntöjen vuoksi saa myöntää ”vaikeuksissa olevalle yritykselle” eli yritykselle, joka on menettänyt yli puolet osakepääomastaan. Tätäkään ei ohjeistettu syynäämään turhan tarkasti.
”Yrityksen taloudellista tilannetta koskeva analyysi perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen. Emme pyydä lisätietoja tämän hetken taloudellisesta tilanteesta”, rahoitusohjeessa tarkennettiin.
Rahoituksen esteeksi ei nähty sitäkään, jos yhtiö oli rikkonut lakia jättämällä tilinpäätöstietonsa toimittamatta kaupparekisteriin, jota patentti- ja rekisterihallitus (PRH) pitää.
”Jos automaattisesti PRH:sta saatavat tilinpäätöstiedot puuttuvat tai ovat vuosia vanhat, asiakasta pyydetään päivittämään ne PRH:lle ja toimittamaan viimeisin tilinpäätös Business Finlandille.”
Suomen Kuvalehden selvityksessä kävi ilmi, että Business Finlandissa oli tehty huhtikuun lopulla rahoitusohjeesta uusi versio, johon oli muutettu yritysten taustojen tarkastamista koskevia kohtia.
SK:lle suostuttiin aluksi luovuttamaan ainoastaan muokkauksen seurauksena syntynyt uusin versio.
Yhteen asiakirjapyynnöistä Business Finlandin johtaja Reijo Kangas välitti vastaukseksi – kertomansa mukaan erehdyksessä – sellaisenaan viestin, jonka asiakaskokemusjohtaja Minna Suutarin oli lähettänyt Kankaalle.
Suutarin viestin mukaan toimittajalle ei tule luovuttaa ohjeen alkuperäistä versiota, vaan ainoastaan muokattu versio, joka on ”julkaistu HS juttua varten”.
Ilmaisu liittyi Helsingin Sanomien edellisellä viikolla julkaisemaan uutiseen, jossa käsiteltiin lehden jostain käsiinsä saamaa rahoitusohjetta.
Suutarin viestin mukaan uudessa ohjeessa ”ei ole tehty linjausmuutoksia, mutta on tarkennettu jotakin sanamuotoja, jotta ulkopuolisetkin ymmärtäisivät, mistä puhutaan”.
Näyttää siis siltä, että Business Finlandissa laadittiin uusi versio ohjeesta julkisuutta varten. Suutarin viestin mukaan alkuperäistä ohjetta ei luovuteta, koska versioissa ”ei ole mitään merkittäviä eroja”.
Joitain eroja kuitenkin on. Tämä kävi ilmi, kun SK toistuvien pyyntöjen jälkeen lopulta sai versiot nähtäväkseen.
Julkisuutta varten korjatussa ohjeessa ei esimerkiksi enää kielletä lisätietojen pyytämistä yrityksen tämänhetkisestä tilanteesta. Nyt ohjeessa linjataan, että taloudellisia lisätietoja ei ”pääsääntöisesti” pyydetä.
Lisäksi muistutetaan, että tietoja yhtiön tilanteesta saa velvoitteidenhoitoselvityksestä tai yrityksen toimittamasta kirjanpitoajosta. Epäselväksi jää, miksi yritykset toimittaisivat kirjanpitoajoja, kun niitä ei pyydetä – ainakaan pääsääntöisesti.
Suutari ei suostunut kommentoimaan SK:lle, oliko yritys estää alkuperäisten ohjeiden luovuttaminen toimittajalle hänen oma päätöksensä vai saiko hän ohjeet ylempää.
Yksi erikoisuus on Suutarin viestin maininta, että Helsingin Sanomissa käsitelty ohje olisi ollut työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Lundström sanoo SK:lle, että mitään hyväksyntää ei ole, vaan ministeriöön on ainoastaan tullut tiedoksi jotain versioita ohjeesta.
Sen sijaan sunnuntaina 15. maaliskuuta on sovittu periaatteista, joiden pohjalta Business Finland on omat ohjeensa laatinut. Tästä neuvottelusta on laadittu muistio, jonka työ- ja elinkeinoministeriö luovutti Suomen Kuvalehdelle.
Muistiossa kerrotaan, mikä on ollut rahanjaossa tavoitteena:
”Nopea ja yksinkertainen rahoitustuote, jossa on yksiselitteiset rahoituskriteerit, merkittävä ennakkomaksu ja nopea päätöksenteko.”
”Tarkemmat kriteerit valmistellaan joustaviksi, kuitenkin juridiset rajoitukset huomioiden.”
Kun tukien jakautuminen on sittemmin herättänyt kritiikkiä, vastuuministeri Lintilä on korostanut, että tukia voidaan periä takaisin, mikäli niitä on käytetty väärin.
Kuitenkin Lintilän ministeriössä jo 15. maaliskuuta tehdyssä muistiossa todettiin, että jälkikäteen on vaikea saada ketään kiinni tukiehtojen vastaisesta toiminnasta erittäin väljistä tukiehdoista johtuen.
”Myöntöprosessi on suunniteltu niin kevyeksi ja vähän byrokratiaa sisältäväksi, että tähän sisältyy lähtökohtaisesti riski siitä, että todennusmahdollisuus projektiin hyväksyttäville kustannuksille ei ole riittävä. Tästä voi syntyä jälkikäteen mainehaittaa, mikäli esim. VTV tarttuu tähän omassa tarkastustoiminnassaan”, muistiossa todetaan.
Juttua muutettu 5.5. kello 11.15: Jari Ylisen verovelan määräksi korjattu satoja tuhansia euroja.