Suomella hyvät mahdollisuudet täyttää Naton 1,5 prosentin tavoite ilman lisälaskua, puolustusvaliokunnan jäsen arvioi

Alankomaiden Haagissa 24.−26. kesäkuuta järjestettävässä Naton huippukokouksessa puhutaan suurista rahoista.

Sotilasliiton pääsihteeri Mark Rutte ehdotti 5. kesäkuuta jäsenmaille puolustusmenojen korottamista viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Pääsihteerin ehdotuksessa yhteensä 3,5 prosenttia menisi asevoimien ydintoimintoihin, kuten ase- ja kalustohankintoihin sekä joukkojen ylläpitämiseen. ”Kovien puolustusmenojen” korostustavoite on huomattava. Tällä hetkellä liittokunnan 32 jäsenestä sen täyttää ainoastaan Puola, joka käytti vuonna 2024 puolustukseensa 4,12 prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Kahdeksan maata alittaa vielä vanhan kahden prosentin tavoitteen. Joukossa on suuria maita kuten Italia ja Espanja.

Puolustusmenojen moninkertaistaminen on herättänyt kritiikkiä esimerkiksi Espanjassa ja Belgiassa. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ilmoitti pikavauhdilla Petteri Orpon (kok) hallituksen kannattavan Rutten esittämää tavoitetta.

Loput viiden prosentin tavoitteesta on määrä täyttää puolustusta ja turvallisuutta tukevilla investoinneilla. Niiden tarkempaa sisältöä on toistaiseksi avattu julkisuudessa hyvin niukasti. 1,5 prosenttia Suomen vuoden 2024 bruttokansantuotteesta on noin 4,5 miljardia euroa.

Myös puolustusta tukevien investointien määrittelystä on määrä linjata Haagin huippukokouksessa. Peruskysymys kuuluu: kuinka suuren osan 1,5 prosentin osuudesta Suomi täyttää jo nykybudjetissa, eli kuinka suuri lisälasku tältä osin on tulossa?

Suomen Kuvalehti selvitti uuden tavoitteen sisältöä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenille tehdyllä soittokierroksella.

Sdp:n kansanedustaja Mika Kari arvioi, että jo Suomen nykyisissä budjeteissa on osoitettavissa paljon ”tosiasiallisesti maanpuolustukseen tehtyjä investointeja”, joita ei ole sisällytetty puolustusmenoihin. Puolustusvaliokunnassa istuvan Karin mielestä Suomella on ”hyvät mahdollisuudet” saada näitä menoja osaksi uutta 1,5 prosentin kiintiötä.

”Minulla on kaikki syy uskoa, että tästä 1,5 prosentista ei aiheutuisi (Suomelle) ylimääräisiä kuluja”, Kari sanoo SK:lle. 

Suomen puolustusbudjetti vastaa 2,41 prosenttia bkt:sta. Jos Suomi saa Nato-liittolaiset vakuutettua siitä, että tämän lisäksi se käyttää jo 1,5 prosenttia bkt:sta puolustusta tukeviin investointeihin, uuden viiden prosentin tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan Suomessa runsaan prosentin korotus sotilaallisiin menoihin.

”Se tarkoittaisi vähintään kolmen miljardin euron lisäpanostuksia vuoteen 2032 mennessä”, Kari sanoo.

Puolustusta tukevia investointeja on toistaiseksi avattu julkisuuteen vain otsikkotasolla. Puolustusvaliokunnan uudesta puolustusselonteosta antamassa tuoreessa mietinnössä kerrotaan, että 1,5 prosenttiin voitaisiin sisällyttää esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden menoja.

Eduskunta keskusteli mietinnöstä ja puolustuspolitiikan näkymistä täysistunnossa 18. kesäkuuta.

Puolustusvaliokunnassa istuva vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm kysyi puolustusministeri Häkkäseltä, mitä investointitavoitteeseen sisällytetään.

Ministeri vetosi siihen, että Natossa käytävät keskustelut tavoitteen määrittelystä ovat kesken ja puolustusta koskevat yksityiskohdat ovat salaisia kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi. Esimerkkinä uuteen kiintiöön sisältyvistä asioista hän mainitsi lääkintähuollon. Häkkänen vakuutti, että kaikkia kansanedustajia on informoitu uusien menojen sisällöstä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) kertoi eduskunnalle, että huoltovarmuuskustannuksia voidaan sisällyttää puolustusta tukevien investointien tavoitteeseen.

Myös Autto korostaa, että määrittelyprosessi on kesken.

”Haagin kokous on vasta tulossa. Suomen ei ole tarkoituksenmukaista spekuloida näitä asioita julkisuudessa etukäteen”, Autto sanoo SK:lle.

Vasemmistoliiton edustajat toivat täysistunnossa esiin huolta menojen kasvun rahoituksesta ja sen vaikutuksesta hyvinvointipalveluihin.

Uusien Nato-tavoitteiden tuoman lisälaskun pysyminen mahdollisimman pienenä helpottaisi myös suomalaisten taloushuolia. Turvallisuusnäkökulmasta Suomen etu olisi, että Nato-maat nostaisivat puolustuspanostuksiaan mahdollisimman paljon, Autto sanoo.

”Se, että Espanja, Italia, Ranska ja Saksa sitoutuvat tavoitteisiin, lisää Euroopan turvallisuutta paljon enemmän kuin mitkään suomalaisten panostukset.”

Vasemmistoliitto tukee puolustusmenojen ”tarveperustaista nostoa”, mutta vastustaa prosenttikiintiöitä suhdannepoliittisista syistä. Timo Furuholmin mielestä puolustusmenojen kasvattamisessa on menty ”perse edellä puuhun”.

”Hallitus on ensin päättänyt menotasoista ja vasta sitten on alettu keskustella, miten uudet menot rahoitetaan”, Furuholm sanoo SK:lle.

Hän ei allekirjoita Häkkäsen kommenttia kaikkien kansanedustajien informoimisesta uusia puolustusmenoja koskevissa asioissa.

”Meihin lyödään painetta siitä, että olemmeko mukana. Samalla on hähmäistä, mitä siihen (tavoitteeseen) kuuluu.”

Furuholm viittaa 1,5 prosentin puolustusinvestointitavoitteen sisältöön.

”Jos puhutaan yli neljän miljardin kustannuksesta, olisi oleellista tietää, onko meillä siitä kasassa kaksi, kolme vai 3,5 miljardia.”

Puolustusvaliokunnassa istuva keskustan kansanedustaja Mikko Savola tiivistää 1,5 prosentin investointitavoitteen ytimeksi ”sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden”.

Kumpikin termeistä on lavea ja epämääräinen. Liikenneväylien kunnossapito kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle. Voiko tieverkoston kunnostuskuluja tulevaisuudessa määritellä puolustusta tukevaksi investoinniksi? Entä kuuluuko ruuantuotannon omavaraisuus puolustuspolitiikan kannalta relevanttiin huoltovarmuuteen?

”En osaa suoraan vastata tuohon, mutta ei tästä mitään uutta EU:n maatalouspolitiikan elementtiä ole tulossa”, Savola sanoo SK:lle.

Hän nivoo sotilaallisen huoltovarmuuden huoltovarmuuskeskuksen toimialoihin. Niitä ovat elintarvikehuolto, energiahuolto, finanssiala, logistiikka, teollisuus ja terveydenhuolto.

Savola ennakoi, ettei puolustusta tukevien investointien määrittelystä synny merkittävää kiistaa Haagin huippukokouksessa.

”Minulla ei ole käsitystä, että asiasta olisi merkittävää näkemyseroa. Suuret linjat on tapana valmistella ennakkoon ja kokouksessa päätökset tehdään nopeasti.”

Suomessa yli neljän miljardin menokehyksen sisältö odottaa vielä avaamista.

”Tämä on yksi syy, miksi puolustusmenojen korottamisesta halutaan parlamentaarista keskustelua. Uudet kustannustasot sitovat myös tulevien hallituksien käsiä”, Savola sanoo.