Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa maaliskuussa 2026. © Emmi Korhonen / LK

Vihreän tutkijan muodonmuutos

Valtiovarainministeri Riikka Purran kokemukset muokkasivat väistökirjatutkijasta piinkovan perussuomalaisen ja intohimoisen maahanmuuton vastustajan.

Riikka Purra
Teksti
Heikki Vento
3 MIN

Akateeminen nainen, asuu Uudellamaalla, syö kasvisruokaa, käyttää kierrätysvaatteita eikä ole hankkinut ajokorttia. Tunnusmerkit kuvaavat mainiosti keskivertoa vihreiden äänestäjää.

Mutta kyse on perussuomalaisten puheenjohtajasta Riikka Purrasta. Iltalehden toimittajat Onni Kari ja Lauri Nurmi ovat läpivalaisseet Purran elämän keskiviikkona julkaistussa kirjassaan Riikka Purra, Suomen rautarouva (Into).

Purra on lähtöisin samoilta seuduilta Pirkanmaalta kuin kaksi muuta eduskuntavaalien ääniharavaa ja puoluejohtajaa. Eduskunnan puhemiehellä Jussi Halla-aholla (ps) ja entisellä pääministerillä Sanna Marinilla (sd) on juuret Tampereen seudulla, vaikka Marin onkin syntynyt Helsingissä.

Yhteistä heille on myös se, että kukaan ei varttunut normiperheen idyllissä. Purra asui lapsena ensin alkoholisoituneen äidin luona, myöhemmin isän.

Purran elämä itsepäisestä ja hieman yksinäisestä teinistä näkyväksi puoluejohtajaksi käydään pikkutarkasti läpi. Reitti ei ole suora eikä ennalta suunniteltu.

Kirjaan ei haastatella Purraa. Tekijät käyttävät hyväkseen tämän haastatteluja, kannanottoja ja blogeja. Tuloksena on kattava ja välillä uuvuttava selvitys Purran elämänkaaresta.

Purra päätyy yliopistotutkijaksi yhteisöön, jossa perussuomalaiset ovat harvinaisia ja vieroksuttuja. Vaaleissa hän äänestää vihreitä ja kannattaa pakkoruotsia.

Elämä etenee ja on välillä karu. Äidin kuolema, väitöskirja jää puolitiehen, keskenmenoja, avioliiton kariutuminen.

Kari ja Nurmi yhdistävät Purran kielteiset kokemukset maahanmuuttajista ja kirjoitukset sosiaaliseen mediaan. Teksteistä tulee läpi viha ja inho.

Nuori Purra on intohimoinen tasa-arvon kannattaja. Hän arvostelee islamilaisten naisten asemaa yhteisöissään, hänelle burkhat ja hijabit ovat alistamisen tunnusmerkkejä.

Purra saa herätyksen tutustuessaan 2000-luvun alussa Halla-ahon verkossa ylläpitämään keskusteluryhmään. Hän on kiistänyt olleensa Suomen Sisun jäsen, vaikka käytännössä osallistui sen toimintaan.

Kirjan mukaan Purra ja Halla-aho kohtasivat jo keskusteluryhmän tapaamisissa. Purran maahanmuuttokriittisyys vahvistui ja lopulta hän jätti yliopiston. Perussuomalaisten palkkalistoille Purra päätyi 2016.

Timo Soinin perussuomalaiset oli puolue ilman ideologiaa. Puolue oli Soini, jolle tärkeintä oli populismi ja lopulta ura ministerinä.

Maahanmuuttokriittiset valitsevat kasvualustakseen perussuomalaisen puolueen. Halla-ahon lisäksi liikettä kannattelee selkeä ideologia.

Vyörytys huipentuu kesäkuussa 2017. Halla-aho kukistaa puheenjohtajavaalissa Soinin poliittisen sylikoiran Sampo Terhon.

Kirjan nimessä on viittaus Britannian entiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin. Rautarouva karsi ankarasti julkisia menoja, yritti nujertaa ammattiyhdistysliikkeen ja voitti Argentiinan Falklandin sodassa.

Purra voi olla rautarouva. Thatcherilaiseksi häntä ei voi luonnehtia.

Sosiaalivaltio on Purran käyttämä sana liian suuresta julkisesta sektorista. Hän on kuitenkin varonut tekemästä yksityiskohtaisia ehdotuksia sosiaaliturvaleikkauksista. Lisäksi hän välttelee tallomasta ammattiyhdistysliikkeen varpaille, eikä ole voittanut sotaa.

Lauri Nurmen mukaan Purran politiikkaa hallitsee maahanmuuton vastustaminen. Se vaikuttaa myös siihen, mihin Purran mielestä verovaroja pitäisi käyttää.

”Mielellään vaaleaihoisen ja syntyperäisen suomalaisen auttamiseen”, Nurmi sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa.

Lue lisää aiheesta:

Ilmoita asiavirheestä