Trump pohtii liittolaisten ”rankaisemista”

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Hengähdystauko Iranissa on kääntänyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huomion vaihteeksi puolustusliitto Natoon.

Pääsihteeri Mark Rutten vierailu Valkoisessa talossa tällä viikolla ei päättynyt yhteiseen tiedotustilaisuuteen – eikä edes yhteiskuviin.

”NATO EI OLLUT PAIKALLA, KUN TARVITSIMME HEITÄ, EIVÄTKÄ HE TULE PAIKALLE, JOS TARVITSEMME HEITÄ UUDELLEEN”, Trump kirjoitti vierailun yhteydessä Truth Social -viestipalvelussa. 

”MUISTAKAA GRÖNLANTI, TUO SUURI, HUONOSTI JOHDETTU PALA JÄÄTÄ!” 

Aiemmin Trump oli viestinyt tiedottajansa Karoline Leavittin välityksellä, että Iranin sodan yhteydessä ”Natoa testattiin” ja se epäonnistui.

Pian tapaamisen jälkeen puhunut Rutte myönsi osan liittolaisista kenties auttaneen Yhdysvaltoja liian hitaasti, mutta muistutti toisaalta, ettei liittolaisille myöskään etukäteen kerrottu iskuista. Sen sijaan pääsihteeri vakuutti, että nyt ”lähes kaikki” liittolaiset tekevät sen, mitä Yhdysvallat myös pyytävät.

Vakuuttelut ovat tuskin rauhoittaneet Trumpia, joka The Wall Street Journalin mukaan pohtii tapaa ”rangaista” osaa liittolaismaista. Yhdysvallat ei voi erota Natosta ainoastaan presidentin päätöksellä, mutta sen sijaan nykyhallinto voi päättää esimerkiksi vähentää joukkojaan tai tukikohtiaan Euroopassa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) arvioi torstaina toimittajille eduskunnassa, että Trumpin uhkaukset noudattavat tuttua kaavaa, jossa puheet ovat tekoja kovempia. Hän myös muistutti, että Yhdysvallatkin tarvitsee tukikohtia Euroopassa.

Iranin ja Yhdysvaltojen välille näytti keskiviikkona syntyneen hatara tulitauko. Israel on kuitenkin jatkanut iskujaan Libanoniin, mikä on saanut Iranin syyttämään maita tulitauon rikkomisesta. Israel on kertonut haluavansa aloittaa neuvottelut Libanonin kanssa. Yhdysvaltojen ja Iranin on määrä neuvotella puolestaan pian Pakistanissa.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Ympäristöministeriö sai valmiiksi välitarkastelun ilmastolaista. Arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi ”vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista”.

Ilmastolain lähtökohtana on Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että tuolloin Suomen hiilinielujen eli käytännössä metsien tulisi kattaa kaikki täällä syntyvät päästöt.

Ministeriön mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia vielä erityisesti maankäyttösektorilla. Hallituksen riveistä on kuitenkin todettu, ettei uusia päätöksiä ole odotettavissa. Tätä on arvostellut esimerkiksi oppositiopuolue vihreät.

Tämä kuplii pinnan alla

Ydinasepolitiikasta ei vieläkään tunnu löytyvän puolueiden kesken yksituumaisuutta. Pääministeri Orpo tapasi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat perjantaina. Tilanne on siis pitkälti sama kuin kaksi viikkoa sitten.

Orpon mukaan hallitus edistää tästä huolimatta lakihankettaan. Pääministeri myönsi, että esitykseen on tehtävä joitakin muutoksia esimerkiksi oikeuskanslerin antamien arvioiden vuoksi. Oikeuskansleri Janne Salminen arvioi omassa lausunnossaan ehdotuksen jättävän liian avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi sen, miten ydinaseiden tuomisesta Suomeen kussakin tilanteessa päätettäisiin.

Viikon luku

38 miljardia euroa. Näin suureksi nousi valtion yhtiöomistusten arvo viime vuoden lopulla.

Yhtiöomistusten arvoa kasvatti erityisesti valtion pörssiomistusten erittäin hyvä arvonnousu. Yhtiöomistuksista saadut omaisuustulot kasvoivat 1,94 miljardiin euroon ja pörssiomistusten kokonaistuotto kohosi 47,9 prosenttiin.

Kurkistus ensi viikkoon

Kiireelliset, ennen kesää päätetyksi halutut hallituksen esitykset tulee antaa eduskunnalle viimeistään torstaina. Ensi viikolla kiihtynee keskustelu myös hallituksen mahdollisista uusista talouspäätöksistä, sillä ministerit kokoontuvat kehysriiheen 21.–22. huhtikuuta.

Ympäri Eurooppaa keskusteltaneen alkuviikosta myös Unkarista, jossa käydään jännittävät ja ratkaisevat vaalit viikonloppuna. Vetoapua itsevaltaiselle pääministerille Viktor Orbánille koetti tällä viikolla tarjota maassa vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance.

Vance arvosteli tiedostustilaisuudessaan, kuinka EU koettaa vaikuttaa Unkarin vaaleihin – samalla kun hän itse koetti vaikuttaa niihin.