Suomalaiset luottavat nyt Puolustusvoimiin ja poliisiin – usko terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan heikentynyt

Puolustusvoimat, poliisi ja oikeuslaitos ovat Suomen luotetuimmat instituutiot, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämästä mielipidemittauksesta. 

Puolustusvoimiin luottaa 86 prosenttia, poliisiin 82 prosenttia ja oikeuslaitokseen 71 prosenttia vastaajista. Puolustusvoimat on eniten suosiotaan edellisestä kyselystä nostanut instituutio. Luku on noussut kahdeksan prosenttiyksikköä kolme vuoden takaa. 

Puolet vastaajista kertoo luottavansa Puolustusvoimiin hyvin paljon ja kolmannes melko paljon. Puolustusvoimat on kyselyn ainoa taho, johon hyvin suuresti luottavia on enemmän kuin melko suuresti luottavia. 

”Kolmen kärjen siis muodostavat yövartijavaltion instituutiot. Tätä selittää osaltaan se, että koronapandemian väistyttyä suomalaisten mielissä ovat olleet erityisesti talouteen ja turvallisuuteen liittyvät huolet”, kirjoittaa Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen raportissa. 

Sen sijaan koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan luottavien osuus on pudonnut merkittävästi.  

Koulutus- ja terveysjärjestelmä ylsivät edellisessä kyselyssä viiden kärkeen. Nyt ne ovat sijoilla 10 ja 13. Silti niihin luottaa yli puolet vastaajista. 

Terveydenhuollon toimivuutta ja oppimistulosten laskua on käsitelty julkisuudessa kattavasti edellisen mittauksen jälkeen. Vuonna 2023 toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat saaneet paljon kielteistä julkisuutta. Tuoreet Pisa-tulokset julkaistiin samana vuonna.  

Myös sosiaaliturvajärjestelmä on pudonnut seitsemän sijaa. Sen keskeinen selittäjä lienee Orpon hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvasta, Metelinen kirjoittaa. 

”Tuloksissa saattaa heijastua huoli siitä, ovatko leikkaukset sosiaaliturvaan menneet osin jopa liian pitkälle.” 

Suomalaisten luottamus presidentti-instituutiota kohtaan on laskenut sen jälkeen, kun Sauli Niinistö on vaihtunut Alexander Stubbiin. 

Tasavallan presidentti oli luotetuin instituutio edellisessä mittauksessa. Nyt se on pudonnut sijalle seitsemän. Stubbiin hyvin tai melko paljon luottaa 59 prosenttia vastaajista. Niinistön kohdalla vastaava luku oli 85 prosenttia. 

Mittaukset osuvat eri kohtaan presidenttikausia. Edellinen mittaus tehtiin, kun suurta suosiota nauttineen Niinistön jälkimmäinen presidenttikausi oli puolivälissä. Stubb astui virkaan tämän vuoden maaliskuussa. 

Eva ei ole tehnyt vastaavaa mittausta Niinistön kauden alussa. Ainoa vielä varhaisempi mittaus on vuodelta 2009, jolloin Tarja Haloseen luottavia oli 63 prosenttia. 

”Uusi presidentti hakee vielä asemaansa kansaa yhdistävänä poliittisena päättäjänä, sillä väestöryhmissä havaitaan suuria eroja luottamuksessa presidenttiin”, Metelinen kirjoittaa. 

Luottamus kasvaa vastaajien koulutustason ja taloudellisen aseman parantuessa. 

Poliittisesti eniten luottamusta Stubb kerää kokoomuksen, Rkp:n ja keskustan kannattajien parista. Sdp:n, vihreiden, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajista häneen luottaa noin puolet vastaajista ja vasemmistoliiton äänestäjistä vain 27 prosenttia. 

Samoin luottamus hallitusta kohtaan on laskenut selvästi. 

Petteri Orpon (kok) johtamaan hallitukseen luottaa alle kolmannes vastaajista. Hieman yli puolet sanoo, että heidän luottamuksensa on hyvin tai melko vähäistä. 

Edellisissä mittauksissa yli puolet vastaajista luotti Sanna Marinin (sd) hallitukseen. Kyseiset mittaukset osuivat koronavuosiin. 

Luottamus Orpon hallitusta kohtaan on yhtä matalalla kuin luottamus Juha Sipilän (kesk) hallitukseen tämän kauden lopulla vuonna 2018. 

Metelisen mukaan laskeva luottamus hallitukseen ei selity yksinomaan hallituksen tekemillä leikkauksilla vaan kansalaisten laaja-alaisella pessimismillä tulevaisuuden suhteen. 

Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista on edelleen sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainottamista tulee jatkaa. Aiempaa harvempi kuitenkin kannattaa menojen leikkaamista ja aiempaa useampi verojen kiristämistä. Leikkauksia kannattavia on tasan puolet vastaajista. 

Kyselyssä on mukana 32 instituutiota. Taloustutkimus Oy:n lokakuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2 000 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.