Oman kylän asialla

Sotepalvelut siirrettiin pois kunnilta, mutta vaaliuurnilla ääniä keskitettiin oman kunnan ehdokkaalle. Keskustalle tulos oli lämmin tuulahdus takavuosilta. Esittelyssä myös 21 vaaleissa hyvin menestynyttä valtuutettua.

aluevaalit 2022
Teksti
Tuomo Lappalainen Annu Marjanen Leena Sharma
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Aluevaaleissa politiikka palasi hetkeksi perussuomalaisten jytkyjä edeltäneeseen aikaan, kun kolme suurta – kokoomus, Sdp ja keskusta – erottuivat muista.

Se ei vielä tarkoita, että puoluekentässä olisi muhimassa pysyvämpikin muutos.

Perussuomalaiset ja vihreät eivät päässeet nyt puhumaan itselleen läheisimmistä teemoista, kun kampanjointi keskittyi sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta vuoden päästä eduskuntavaaleissa tilanne on taas toinen. Kaikissa puolueissa katseet siirtyivät niihin heti, kun äänet oli laskettu.

Mitä aluevaalien tuloksesta voi lukea? Koostimme viisi keskeistä johtopäätöstä.

Suuret jyräsivät, pienet sinnittelivät

Suuret kunnat saivat odotetusti vahvan jalansijan uusissa aluevaltuustoissa. Länsi-Uudellamaalla yli puolet paikoista meni Espooseen, Päijät-Hämeessä Lahteen, Etelä-Karjalassa Lappeenrantaan, Keski-Suomessa Jyväskylään ja Keski-Pohjanmaalla Kokkolaan. Tampere jäi yhden paikan päähän Pirkanmaan yksinkertaisesta enemmistöstä.

Pienten kuntien pahimmat pelot eivät toteutuneet. Kymmenestä pienimmästä kunnasta neljä sai oman edustajansa aluevaltuustoon. Parhaiten äänten keskitys onnistui runsaan 700 asukkaan Lestijärvellä, missä Marja Tiala (kesk) rohmusi runsaat kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kaikkialla maassa äänestettiin silmiinpistävän paljon oman kunnan ehdokkaita. Vain kahdeksassa kunnassa ääniharava oli ulkokuntalainen, ja niistäkin kuudessa eniten ääniä saanut oli naapurikunnasta. Monien valtakunnallisesti tunnettujen poliitikkojen äänimäärä jäi samasta syystä melko pieneksi.

Kahdeksaan aluevaltuustoon tuli edustus kaikista kunnista. Eniten aukkoja jäi Pirkanmaalle: yhdeksästä kunnasta ei mennyt läpi ketään.

Koko maassa viitisenkymmentä kuntaa eli melkein viidesosa kaikista jäi ilman omaa valtuutettua, suurimpana 16 500 asukkaan Akaa. Siellä sekä Sdp:llä että keskustalla oli vahva ehdokas ja molemmat jäivät varalle.

 

Naiset pärjäsivät ”asiantuntijavaaleissa”

Valittujen enemmistö eli 53 prosenttia on naisia, vaikka yli puolet ehdokkaista oli miehiä.

Valtuustoon päässeiden keski-ikä on 51 vuotta, ja suurin yksittäinen ikäryhmä on 35–49-vuotiaat.

Ehdolla oli paljon sote-ammattilaisia, mikä voi osaltaan selittää naisten menestystä. Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan aluevaltuustoissa peräti kaksi kolmesta on naisia.

Puolueiden kampanjoissa ja vaalikeskusteluissa painotettiin näissä vaaleissa erityisen paljon asiantuntemusta. Sairaanhoitajilla, lääkäreillä ja muilla alan ammattilaisilla katsottiin olevan parhaat edellytykset päättää hyvinvointialueen sote-palvelujen järjestämisestä.

Ajattelumallissa on ongelmansa.

”En ole kovin iloinen, jos valtuustoihin tulee paljon sote-ammattilaisia. Ei valtuutettujen pidä osata hoitaa, vaan johtaa”, sanoi vihreiden konkaripoliitikko ja sote-ekspertti Osmo Soininvaara Suomen Kuvalehden vaalikeskustelussa Twitterissä.

Sote-ammattilaisten voi odottaa puolustavan omaa tonttiaan ja asemaansa, jolloin päätökset palvelujen priorisoinnista ja karsimisesta voivat olla vaikeita. Toisaalta alan asiantuntemuksesta on eittämättä hyötyä, kun hyvinvointialueella tehdään ratkaisuja palveluiden saatavuudesta ja asiakkaiden tarpeista.

 

Vihreät ja perussuomalaiset kärsivät

Kahdelle puolueelle, perussuomalaisille ja vihreille, vaalitulos oli surkea. Molempien kannatus jäi selvästi viime kuntavaaleista, kun tulosta tarkastellaan ilman Helsinkiä.

Tulos oli sikäli odotettu, että puolueiden äänestäjäkunta ei ole järjestäytynyt sote-asioiden ympärille. Vaaleja ei käyty perinteisen identiteettipolitiikan akselilla.

Vaalit, joissa puhuttiin alueellisista palveluista ja vanhustenhoidosta, olivat nuorten kaupunkilaisten puolueeksi mielletylle vihreille vaikeat.

”Mielenterveyspalveluja puoltava linja oli asian sisällön osalta paikallaan, mutta ei sillä kyllä ääniä saanut”, Soininvaara kommentoi.

Tulos lisää painetta uudistaa vihreiden linjaa. Moni puolueessa arvioi, että vihreistä on tullut nuorten naisten puolue, jonka linja on kaventunut ilmasto- ja ihmisoikeusasioihin.

Entisen puheenjohtajan, europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan vihreiden on ollut vaikea saada hallituksessa viestiään läpi suurten puolueiden puristuksessa.

”Siinä helposti käperrytään ja ajetaan omia viestejä koko ajan kapeammasta kärjestä kapeammalle yleisölle – jotta edes jotenkin erotutaan”, Niinistö tviittasi.

Perussuomalaisten kannatusta söi jonkin verran puolueesta erotetun Ano Turtiaisen perustama Valta kuuluu kansalle. Se sai 1,3 prosenttia äänistä ja 10 valtuustopaikkaa.

Vaikka luvut eivät ole suuria, VKK:sta voi tulla perussuomalaisille samanlainen ratkaisevia ääniä vievä kiusankappale kuin Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt on kokoomukselle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra myönsi, että sote-asiat eivät kiinnostaneet puolueen perinteisiä kannattajia eikä puolueen viesti vaaleissa purrut. Facebookissa julkaisemassaan analyysissa Purra keskittyi kuitenkin enimmäkseen median haukkumiseen. Hänen mielestään media toimi jälleen perussuomalaisia vastaan ja vaikutti näin puolueen huonoon tulokseen.

 

Keskustan paineet helpottivat

Aluevaalit olivat hallituspuolueille tuskaiseksi ennakoidun politiikan kevään lähtölaukaus. Seuraavien kuukausien aikana hallituksen pitäisi sopia muun muassa työllisyystoimista, päästövähennyksistä ja mahdollisesti satojen miljoonien eurojen leik- kauksista. Kaikki ne jakavat hallitusta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) näytti olevan vaali-iltana keskustan voitosta lähes yhtä helpottunut kuin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Keskustalle tulos oli merkki, että punavihreä yhteistyö ei välttämättä syö kannatusta. Se voi hillitä paineita irtiottoihin ja vähentää näin hallituskriisin uhkaa.

Toisaalta tulos voidaan tulkita todisteeksi siitä, että viime aikojen korkea profiili on voittava strategia jatkossakin. Se voi saada puolueen ajamaan talous- ja ilmastoneuvotteluissa tavoitteitaan yhä itsevarmemmin.

”Tämä on keskustalle vahva luottamuksen osoitus, paluu suurten joukkoon”, Saarikko iloitsi.

Vihreillä on nyt aiempaa suuremmat paineet terävöittää omaa linjaa. Ydinkannattajat odottavat tuloksia erityisesti maaliskuussa pidettävistä ilmastoneuvotteluista.

Sekä vihreissä että keskustassa hallituksesta lähtöhaluja hillitsee hieman tieto, että lähtijöitä ei Suomessa ole yleensä palkittu seuraavissa vaaleissa. Koronakriisin keskellä ja kireässä kansainvälisessä tilanteessa se voi olla entistäkin epätodennäköisempää.

Saarikko pyrki vaalien jälkeen korostamaan, että vaalitulos ja hallitusyhteistyö ovat kaksi eri asiaa. Samalla hän kuitenkin totesi, että tuloksella on ”valtava merkitys eduskuntavaalien ponnahduslautana”.

Kolmen suuren puheenjohtaja – Marin, Saarikko ja Petteri Orpo (kok) – saivat nyt työrauhan eduskuntavaaleihin asti.

Äänestäjien kiinnostus jäi laimeaksi

Äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin, mikä vastasi odotuksia. Etukäteen arvioitiin, että olisi hyvä saavutus päästä edes viime kuntavaalien lukemiin. Niiden äänestysprosentti oli historiallisen alhainen: 55,1.

Kriittisenä rajana demokratian toimivuudelle on eri arvioissa pidetty noin 40 prosentin tasoa. Suunnilleen sen verran äänestäjiä käy uurnilla vaaleista riippumatta.

Vaalipäivänä aloitettiin jo keskustelua edustuksellisen demokratian tilasta. Erityisen huolissaan näytti olevan Riikka Purra, jonka mielestä vaalit olivat ”demokratian irvikuva”. Laimea äänestysinto rokottaa tyypillisesti juuri perussuomalaisia.

Alle 50 prosentin lukemasta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja. Vaalien merkitys jäi monelle hämäräksi, kun vertailupohja aiempaan puuttui. Tulevissa vaaleissa äänestäjillä on jo näyttöä siitä, mitä valtuustot tekevät ja miten poliittiset voimasuhteet vaikuttavat palvelujen järjestämiseen.

 

Aluevaalien menestyjät

SK esittelee jokaiselta hyvinvointialueelta yhden vaaleissa hyvin menestyneen valtuutetun.

Oikaisu:

Juttua muutettu 28.1. kello 9.58. Korjattu virhe. Mikaela Nylander on Rkp:n edustaja, ei kristillisdemokraattien, kuten jutussa aiemmin väitettiin.