Saarikko repesi levään hymyyn, Purra valitti äänestysprosenttia – Aluevaalit oli perinteinen kolmen puolueen kauppa

Kokoomus otti vaalien ykköspaikan, mutta tulos saattaa helpottaa myös Sdp:n ja keskustan yhteistyötä hallituksessa.

äänestäminen
Teksti
Annu Marjanen Tuomo Lappalainen

Suomen ensimmäisten aluevaalien tulos toi uusien tuulien sijaan kaikuja takavuosien vaaleista. Kärkeä hallitsevat suvereenisti perinteiset puolueet kokoomus, Sdp ja keskusta.

Illan aikana jännitettiin nostalgiseen tapaan, missä järjestyksessä kolmikko tulee maaliin. Tuloksen ennakointi oli tällä kertaa erityisen vaikeaa, kun vertailupohja aiempaan puuttui.

Ennakkosuosikki kokoomuksen ykkössija piti loppuun asti. Puolueen kannatus oli 21,6 prosenttia, kun lähes kaikki äänet oli laskettu. Kokoomus onnistui ehdokasasettelussaan ja sai pidettyä kuntavaaleissa saaman nosteensa.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi kuitenkin jo alkuillasta, että Sdp ja keskusta näyttivät saaneen yllättävän hyvin omia äänestäjiään liikkeelle.

Keskustalle ja Sdp:lle vaalitulos oli myönteinen yllätys. Molemmat puolueet näyttivät yltävän yli 19 prosentin kannatukseen eli selvästi parempaan tulokseen kuin viime kuntavaaleissa, kun Helsinki jätetään pois laskuista.

Kun ennakkoäänten tulokset tulivat, erityisen leveästi hymyili keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Tyytyväisyys paistoi hänen kasvoiltaan myös siinä vaiheessa, kun tulos alkoi olla selvillä.

Jo etukäteen oli tiedossa, että keskusta on aluevaaleissa omalla maaperällään. Keskustan perinteisillä kannatusalueilla moni piti tärkeänä lähteä uurnille puolustaakseen oman kunnan palveluja.

”Rohkenen toivoa, että keskustan kannatuskaamos olisi nyt selätetty”, Saarikko iloitsi.

Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin näytti tyytyväiseltä siihen, että kolme vanhaa suurta teki paluun. Hänen mukaansa perinteiset puolueet puhuivat siitä, mistä vaaleissa oli kyse, kun taas perussuomalaisten kampanjassa korostuivat muut teemat.

Marin myös iloitsi hallituskumppani keskustan hyvästä tuloksesta. Sen voi odottaa helpottavan pääministerin työtä riitaisessa hallituksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra poistui aluevaalien tulosillasta Kuntatalolta Helsingissä 23. tammikuuta 2022. © Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Perussuomalaisille ja vihreille vaalitulos oli selvä pettymys. Se kertoo siitä, että näitä vaaleja ei ratkaistu aiemmista vaaleista tutulla identiteettipolitiikan akselilla.

Perussuomalaiset pyrki kyllä virittelemään keskustelua bensan hinnasta, mutta äänestäjien reaktio jäi vaisuksi. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra perusteli kehnoa kannatusta sillä, että sote-vaalit jäivät puolueen kannattajille etäiseksi.

Purra ehti jo vaalikampanjan aikana moneen kertaan todeta, että puolue kärsii, jos äänestysinto jää laihaksi. Huoli alhaisesta äänestysprosentista toistui Purran puheissa vaali-iltana. Hän huomautti, että kyseessä on kaikkien puolueiden ongelma.

Äänestysprosentti oli 47,5, mikä osoittautui odotusten mukaiseksi. Etukäteen ennakoitiin, että lukema asettuu viime eurovaalien ja kuntavaalien äänestysaktiivisuuden välimaastoon.

Myös vihreät joutui vaali-illan aikana vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi sen kannatus jäi odotuksista.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara arvioi Suomen Kuvalehden vaalikeskustelussa Twitterissä, että vaalit olivat vihreille ja perussuomalaisille hankalat samasta syystä.

”Vihreiden äänestäjäkunta ei ole järjestäytynyt tämän asian (sote-palvelujen) ympärille. Näissä vaaleissa ei puhuta niistä asioista, joita vihreät pitävät tärkeänä”, hän sanoi ja viittasi esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Puolueensa aluevaalivoittoon johtanut Petteri Orpo saapui kokoomuksen vaalivalvojaisiin. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Uusista aluevaltuustoista on tulossa maantieteellisesti varsin kattavia. Vähän ennen puoltayötä näytti siltä, että 243 kuntaa olisi saamassa valtuustoihin edustajansa. Manner-Suomessa on kaikkiaan 293 kuntaa, joista Helsingissä ei nyt äänestetty.

Vain joka kuudes kunta olisi siis jäämässä ilman omaa aluevaltuutettua. Luku saattaa vielä hieman elää, kun tulos tarkentuu, mutta on joka tapauksessa suuntaa antava.

Yhdeksällä hyvinvointialueella valtuustoon on tulossa edustus kaikissa alueen kunnista. Nämä alueet ovat Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu sekä kahden kunnan muodostama Vantaa-Kerava.

Vain yksi kunta on jäämässä ilman valtuustopaikkaa Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Eniten ilman omaa aluevaltuutettuja jääviä kuntia on Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Varsinais-Suomessa peräti viisi kuntaa oli jäämässä ilman valtuutettua. Kuntia alueella on 25. Pirkanmaan kunnista paikatta oli jäämässä yhdeksän ja Keski-Suomen kunnista seitsemän.

Pohjois-Savon 19:stä kunnasta valtuustopaikassa oli ääntenlaskennan loppuvaiheessa kiinni viisitoista ja Satakunnan 16:sta kunnasta 12.

Alueen suurin kunta on saamassa yksinään enemmistön kuudella hyvinvointialueella. Ehdottoman enemmistön ovat saamassa espoolaiset Länsi-Uudellamaalla, lahtelaiset Päijät-Hämeessä, lappeenrantalaiset Etelä-Karjalassa, jyväskyläläiset Keski-Suomessa ja kokkolalaiset Keski-Pohjanmaalla. Vantaan-Keravan hyvinvointialueella Vantaalle näyttäisi menevän 59 paikkaa 69:stä.

Pirkanmaalla Tampere on jäämässä yhden paikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä.

Puolueista ainoastaan Rkp onnistui saamaan ehdottoman enemmistön yhdellä alueella, Pohjanmaalla.