Rinteen hallituksen ilmastoteot eivät vastaa mainospuheita – "Suuret teollisuusyritykset saavat hiiliveroistaan 70 prosenttia takaisin"

Turpeen tukemista ei voi perustella viennin kilpailukyvyllä, sanoo VATTin johtava tutkija Marita Laukkanen.

budjetti
Teksti
Mikko Niemelä

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä muutosta yhteiskunnassa.

Näin kirjoitetaan pääministeri Antti Rinteen (sd) ja hänen hallituskumppaneidensa hallitusohjelmassa. Jo ennen vaaleja puhuttiin kiivaasti ilmastoteemasta ja siitä, kuinka juuri nyt on aika toimia.

Kovimmat ilmastotavoitteet ja poliittiset linjaukset antoivat vihreät ja vasemmistoliitto. Suomen Kuvalehden kyselyssä tammikuussa 2019 puolueet kannattivat ainoina muun muassa turpeen veroedun poistamista.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viesti ilmaston lämpenemisen seurauksista oli säikäyttänyt poliitikot myös Suomessa. Ilmastopaneelin mukaan yli 1,5 asteen lämpötilan nousu kiihdyttää entisestään lajien sukupuuttoa, muuttaa yhä useampia alueita elinkelvottomiksi ja uhkaa ruuantuotantoa sekä koko ekosysteemin toimivuutta.

Sdp ja keskusta puhuivat vaaleissa innokkaasti hiilinielujen kasvattamisesta, metsistä, puurakentamisesta ja soiden ennallistamisesta. Poliitikkojen puheita kehystivät kuitenkin usein sanat ”kansanvälinen yhteistyö”, ”päästökauppa” ja ”realismi”, sillä Suomen on huolehdittava myös huoltovarmuudestaan ja työllisyydestä.