Ilmastokortit pöytään

Puolueiden suunnitelmissa on eroa: yhdet sitoutuvat nopeisiin tekoihin, toiset tasapainoilevat ja kolmannet uskovat markkinoiden voimaan.

© Hannu Kyyriäinen

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet sitoutuvat siihen, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Puolueiden erot käytännön toimissa tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin suuret.

Se selviää Suomen Kuvalehden laajasta, yhdeksälle puolueelle tekemästä ilmastokyselystä. Kyselyllä selvitettiin, mitä Suomen puolueet ovat valmiita tekemään ilmaston hyväksi. Ilmastokantoja ja sitoutumista konkreettisiin toimiin kysyttiin kaikkiaan kymmenellä eri osa-alueella. Kysely toteutettiin joulukuussa 2018.

Selvitimme myös toisella kyselyllä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut suomalaisten arjen valintoihin. Niitä käsittelevän jutun voit lukea täältä.

Puolueiden ilmastotoimia käsittelevä kysely pohjaa suomalaisten tutkijoiden haastatteluihin, Sitran vuonna 2018 julkaisemaan raporttiin ja Suomen ilmastopaneelin vuonna 2018 julkaisemaan muistioon.

Kysely käsittelee puolueen yleisiä ilmastotavoitteita, hiilinieluja, energiaa ja asumista, liikennettä, ympäristölle haitallisia yritystukia, arjen kulutusta, kiertotaloutta, koulutusta ja innovaatioita, ilmastonmuutokseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä ja Suomen roolia EU:n ja kansainvälisen yhteisön ilmastopolitiikassa.

Kyselyn ensimmäisessä osassa on yleisiä ympäristöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Sen jälkeen seuraa 58 konkreettista toimenpidettä, joihin puolueet kertoivat kantansa.

Puolueiden keskeiset näkemykset kokosimme grafiikoihin.

 

Kolme puoluetta sitoutuu yli puoleen Suomen Kuvalehden ilmastokyselyn toimenpiteistä. Nämä ilmastopuolueet ovat vihreät, vasemmistoliitto ja Sdp.

Vihreät ja vasemmistoliitto asettavat ilmastotavoitteensa selvästi muita puolueita korkeammalle. Molemmat tavoittelevat hiilinegatiivisuutta vuoden 2030 aikaan ja rastittivat kyselyssä tätä lähimmäksi osuvan vaihtoehdon eli hiilineutraaliuden vuonna 2028.

Vihreät esitti puolueista eniten omia keinoja, joilla päästöt saataisiin laskemaan. Puolue myös ulottaa ilmastopolitiikkansa kaikkein tasaisimmin kyselyn kaikille sektoreille.

Sdp tavoittelee päästöttömyyttä vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi metsien suojelun ja joukkoliikenteen osalta Sdp on valmis tekemään suurista puolueista kunnianhimoisinta politiikkaa. Liikenteen, energiantuotannon ja asumisen sekä yritystukien osalta jäi kuitenkin myös useita kohtia, joihin puolue ei toistaiseksi uskalla sitoutua.

Sininen tulevaisuus, Rkp ja keskusta sitoutuvat kaikki hiukan alle puoleen kyselyn toimista.

Siniset ja Rkp tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Keskusta ei anna tavoitetta 2030-luvulle, mutta tähtää siihen, että hiilinielut ovat päästöjä suuremmat ennen vuotta 2050.

Rkp:ltä selkeä ilmastolinja puuttui joulukuussa 2018 monien sektoreiden osalta. Sininen tulevaisuus korosti imastonmuutoksen torjunnassa ydinvoimaa ja hiilinieluja, Keskusta päästökauppaa.

Vähiten ilmastokyselyssä esitettyihin tavoitteisiin sitoutuivat kristillisdemokraatit, kokoomus ja perussuomalaiset.

Kristillisdemokraatit tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kokoomuksen linjan mukaan Suomen tulisi olla lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä.

Kyselyvastauksista huolimatta kokoomus korostaa ilmastoteeman tärkeyttä puolueelle ja ajaa Suomelle näkyvää roolia maailman ja EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon nostamisessa. Kristillisdemokraatit puolestaan näkee, että ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa useita eri reittejä. Siksi puolue ei kannata turhan vahvaa valtiosta lähtevää ohjailua.

Perussuomalaisten linja eroaa selkeästi muiden puolueiden kannoista. Puolue lähtee siitä, että tiukat päästötavoitteet Euroopassa ovat suuressa kuvassa haitallisia ympäristölle: Kiina ja Intia saavat kilpailuedun, ja tuotanto siirtyy sinne, missä se on vielä saastuttavampaa. Siksi Suomessa ei puolueen mielestä tule tehdä liian kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

 

 

Täsmällisesti muotoiltujen vaihtoehtojen rastiminen oli vastaajille monessa kohtaa vaikeaa, esimerkiksi Sdp kipuili joutuessaan valitsemaan hyvinvoinnin mittariksi joko BKT:n tai kestävän hyvinvoinnin mittarit. Rkp ei vastannut kysymykseen lainkaan.

Alla puolueen puheenjohtajat kertovatkin lisää puolueidensa ilmastoideologiasta ja vastausten taustoista. Keskustasta puheenjohtaja Juha Sipilä ei ehtinyt vastaamaan, vaan puolueen näkemyksiä valotti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kunkin haastattelun jälkeen voit tutustua myös kyseisen puolueen kyselyvastauksiin kokonaisuudessaan. Niissä puolueet myös tarkentavat kantojaan ja esittävät omia tavoitteitaan, jotka ovat joissain kohdin jopa kovempia kuin kyselyssä esitetyt vaihtoehdot.

 


Vihreät: ”Näemme Suomen, joka vie ilmasto-osaamista maailmalle”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 52/58.

Vihreät sitoutuu lähes kaikkiin ilmastokyselyssä esitettyihin tavoitteisiin. Puolue esittää myös eniten omia ehdotuksiaan eri sektoreiden päästöjen vähentämiseksi.

Vihreät tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja hiilinegatiivisuutta pian tämän jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden takarajat se asettaa 2020- ja 2030-luvuille.

Puolue painottaa, että teknologia 1,5 asteen saavuttamiseen on olemassa, mutta poliittiset päätökset puuttuvat. Puheenjohtaja Pekka Haaviston mukaan on keskeistä, että ilmastotyötä tehdään tasapuolisesti kaikilla sektoreilla.

”Välillä koitetaan saada aikaan juopaa maaseudun ja kaupungin välille, mutta ilmastokriisi voidaan voittaa vain niin, että molemmissa toimitaan. Kaupungeissa on siirryttävä nykyistä ekologisempaan suuntaan asumisessa, liikenteessä ja energiantuotannossa. Maaseudulla taas voidaan kasvattaa nielukapasiteettia maa- ja metsätaloudessa.”

Haavistolla on useita ehdotuksia hiilinielujen kasvattamiseksi niin metsissä ja turvesoilla kuin viljelysmailla ja puurakennuksessakin.

Vihreät kannattaa Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitetta. Haaviston mukaan avohakkuukielto tulisi aloittaa valtion mailta ja turvepohjaisilta mailta. Luken hiilinieluarvioiden lopputulemasta riippumatta Haavisto ei lähtisi korottamaan nykyisiä hakkuutasoja.

Energiantuotannossa vihreät suosii uusiutuvia energiamuotoja. Haaviston mukaan puolue suhtautuu periaatteessa myönteisesti myös sellaisiin ydinvoimaloiden jatkolupiin, joita säteilyturvakeskus puoltaa.

”Ydinturvallisuus on meille tärkeä, mutta jos se on ratkottu, puollamme jatkolupia. Pitkällä aikavälillä tavoittelemme kuitenkin ydinvoimasta luopumista.”

Vihreät on ainut puolue, joka sitoutuu suurimpaan osaan kyselyn liikennettä koskevista ehdotuksista. Haavisto korostaa muun muassa suuria investointeja Suomen raideliikenteeseen ja pyörä- ja kävelyliikenteen valtionrahoituksen moninkertaistamista.

Vihreiden aloitteesta syntyneelle eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle Haavisto toivoo institutionaalista kunnianpalautusta elimenä, jossa pohditaan ylisukupolvisia kysymyksiä, kuten ilmastoa.

Haavisto toivoo Euroopan palaavan ilmastoneuvotteluiden määrätietoiseksi veturiksi. Haavisto korostaa Suomen ilmasto-osaamisen ja -teknoloigian vientiä esimerkiksi Kiinaan ja Afrikkaan.

”Emme näe kuristuvaa pimeydessä elävää Suomea, joka polttelee kynttilää jossain luolan kätkössä. Näemme Suomen, joka vie ilmasto-osaamista ja teknologiaa maailmalle ja jonka työpaikat syntyvät kestävän kehityksen ympärille.”


Vasemmistoliitto: ”emme halua, että eriarvoisuus kasvaa”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 45/58

Vasemmistoliitto korostaa erityisesti ilmastopolitiikan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

”Me emme halua, että ilmastopolitiikan seurauksena eriarvoisuus kasvaa”, sanoo puheenjohtajan Li Andersson.

Anderssonin mukaan puolueen päätavoite on saavuttaa hiilinegatiivisuus 2030-luvun alussa.

Pienituloisiin kohdistuvat muutokset haitta- ja ympäristöveroissa tulee Anderssonin mukaan kompensoida veronalennuksilla tai tulonsiirroilla. Vastaavasti vasemmistoliitto on valmis kiristämään osinkoverotusta ja pääomaverotusta sekä nostamaan yhteisöveroa.

”Kun pohditaan ratkaisuja eri sektoreilla, on huomioitava eri asemassa olevien ihmisten mahdollisuus tehdä ilmastoystävällisiä valintoja.”

Esimerkiksi syrjäseudulla asuville pienituloisille, joille kotitalousvähennyksestä ei ole apua, vasemmistoliitto esittää energiaremonttitukea, jos kotitalous päättää vaihtaa öljylämmityksen maalämpöpumppuun.

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden tulisi Anderssonin mukaan nousta myös EU-tason päättäjien puheenaiheeksi, jotta kansalaisten usko unionin legitimiteettiin vahvistuisi.

Ainoa kyselyn osio, josta vasemmistoliitolta jäi useita kohtia täyttämättä, on liikenne.

Andersson painottaa, ettei tämä johdu siitä, että puolue olisi eri mieltä kyselyssä esitetyistä tavoitteista. Esimerkiksi liikenteen osalta vasemmistoliitto sitoutuu päästöttömyyteen vuoteen 2045 mennessä.

Andersson ei uskalla sitoutua päästöttömien autojen vapauttamiseen sekä auto- että ajoneuvoverosta. Hän kuitenkin kannattaa niiden verotuksen keventämistä.

Andersson kehittäisi erityisesti joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Kivihiilestä vasemmistoliitto luopuisi vuoteen 2025 mennessä, turpeesta 2030-luvun alussa, polttoöljystä 2030-luvulla ja maakaasusta 2040-luvulla.

Kaikki kyselyssä esitetyt ympäristölle haitalliset yritystuet ovat vasemmistoliiton lakkautettavien tukien listalla.

”Emme ole kuitenkaan esittäneet minkään tuen lakkauttamista kokonaan jo ensi vaalikaudella, vaan suunnitelmallisesti pidemmällä aikavälillä. Ensi vaalikaudella tukia tulee karsia vähintään puolella miljardilla eurolla.”


Sosiaalidemokraatit: ”Nyt on tutkittua tietoa olemassa”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 32/58

Sdp:n tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus mahdollisimman pian sen jälkeen. Sdp on kolmesta suurimmasta puolueesta ainoa, joka sitoutuu yli puoleen kyselyn toimista. Puolue painottaa koulutusta, hiilinielujen suojelua ja kansainvälistä ilmastotyötä.

Puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan 1,5 asteeseen sitoutuminen oli puolueelle IPCC:n raportin jälkeen hyvin helppo päätös.

”Totesimme, että nyt on tutkittua tietoa olemassa ja laitoimme sen meidän eduskuntavaaliohjelmaan.”

Rinteen mukaan seuraavalla vaalikaudella Suomelle täytyy laatia vaikuttava hiilinielupolitiikka. Se sisältäisi esimerkiksi viljelymaan nielujen vahvistamisen ja metsien istutuksen.

Tarkkoja summia metsien suojelutavoitteista ja nieluihin käytettävästä rahoituksesta Rinne ei halua vielä antaa.

”Meillä ei ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa siitä, miten muuta maaperää kuin metsää voidaan käyttää nielujen lisäämiseen. Haluamme perustaa politiikkamme kokonaisuuteen, jossa on mukana kestävä, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys.”

Rinne ei halua sitoutua karsimaan yritystukia seuraavalla vaalikaudella, mutta pitkällä tähtäimellä Sdp:n tarkoitus on uudistaa niitä niin, että ne ohjaavat päästöttömyyteen.

”Yritystuissa on takana myös työllisyyttä. Haluan, että käymme kokonaisuuden läpi ja lähdemme viemään sitä kohti päästötöntä tai vähäpäästöistä teollisuutta, mutta niin, että se on sosiaalisesti oikeudenmukaista.”

Rinne uudistaisi myös arvolisäverotusta niin, että se ohjaisi kuluttajia ympäristöystävällisempiin valintoihin. Kiertotalouspalveluihin ja kestävästi tuotettuihin elintarvikkeisiin Sdp soveltaisi alempaa verokantaa.

Fossiilisten polttoaineiden myyntikiellolle Sdp ei aseta vielä takarajaa. Niistä tulee Rinteen mukaan pyrkiä eroon, mutta samalla huoltovarmuus tulee säilyttää.

Rinne kannustaisi taloudellisesti sitä, että fossiilisia polttoaineita lämityksessä käyttävät taloudet siirtyisivät maalämpöpumppuihin. Sillä saataisiin nopeita ilmastovaikutuksia.

Toinen nopea ratkaisu olisi biokaasun valmistaminen liukoisesta lannasta. Pidemmän aikavälin päästövähennyksiä Rinne puolestaan hakisi raideliikenteen tukemisesta sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön ohjaavasta yhdyskuntasuunnittelusta.

Rinteen mukaan Euroopan tulee suunnata paljon varoja myös Afrikan kehittämiseen ja ottaa johtajuus ilmastokysymyksessä. ”Näyttää siltä, että muuta sellaista tahoa ei maailmassa ole.”


Sininen tulevaisuus: ”Sellaista ei kannata tavoitella, mikä on mahdotonta”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 28/58 

Sininen tulevaisuus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käytön tulisi suuressa mittakaavassa loppua vuoteen 2050 mennessä. Siniset korostaa ydinvoiman keskeisyyttä vähäpäästöisenä ja markkinaehtoisena energiatuotannonmuotona. Hiilinielut ovat keskeinen osa puolueen ilmastopolitiikkaa.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho nostaa puolueen ilmastopolitiikasta esiin kolme asiaa. Niistä ensimmäinen on ydinvoima.

”Ydinvoima on tällä hetkellä järkevin ratkaisu, joka on käytettävissä siihen, että voidaan samalla tuottaa energiaa markkinaehtoisesti ja torjua ilmastonmuutosta.”

Toiseksi Terho keskittyisi liikenteen päästöjen vähentämiseen. Poliitikkojen tulee Terhon mukaan edistää päätöksillään autokannan uusiutumista. Esimerkiksi autoverosta luopuminen on Terhon mukaan pitkällä aikavälillä kannatettavaa.

”Sellaista ei kuitenkaan kannata lähteä tavoittelemaan, mikä on mahdotonta”, Terho huomauttaa. ”Eli esimerkiksi, että kumipyöräliikenne lakkaisi Suomesta tai mitään sen suuntaistakaan.”

Myös fossiilisista polttoaineista luopuminen on Terhon mielestä liian jyrkkä ajatus. Puolue ei ole asettanut takarajoja fossiilisista polttoaineista eroon hankkiutumiselle.

”Oleellista on, että muut vaihtoehdot tulevat kaikkien saataville ja saamme ihmiset omaehtoisesti käyttämään niitä.”

Kolmanneksi Terho painottaa hiilinielujen tärkeyttä. ”Ei riitä, että vähennetään sotkemista, pitää myös lisätä siivoamista.”

Terho harkitsisi esimerkiksi metsittämistoimenpiteiden aloittamista. Kyselyssä hän suhtautui myönteisesti kaikkiin muihin hiilinieluja koskeviin toimiin paitsi valtion maiden avohakkuukieltoon.

Terho ei sitoudu luopumaan ympäristölle haitallisista yritystuista. ”Siinä on muitakin asioita huomioitavana kuin ilmastonmuutos, esimerkiksi työpaikat.”

Arjen kulutuksen päästöjen vähentämiseksi Terho ei esitä ratkaisuja. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen Terho nostaisi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomen kansainvälisen ilmastotyön rahoitusta Terho ei puolestaan nostaisi.

”Kenelle ja mille organisaatiolle rahat menisivät? En lähde lupaamaan mitään ilman selvyyttä yksityiskohdista, mutta olen valmis keskustelemaan vaihtoehdoista.”


RKP: Investointeja koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 27/58 

Rkp sitoutuu siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisille polttoaineiden käytölle puolue ei vielä joulukuussa asettanut takarajaa, mutta selkiytti myöhemmin kantaansa: puolue haluaa luopua fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa 2030-luvun aikana.

Puolue lisäisi merkittävästi koulutuksen, tutkimuksen ja kehitysyhteistyön rahoitusta.

Rkp on kiinnostunut useiden ilmastoystävällisten ratkaisujen, kuten hiilikorvausjärjestelmän ja päästöttömien autojen verovapauden kannattavuuden selvittämisestä.

Puolueella ei vielä kyselyn aikaan ollut tarkkaa ilmastopoliittista linjaa, ja moni kohta jäikin täyttämättä.

Koska puolue ei ole käsitellyt ilmastoaihetta loppuun asti, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo ilmastokyselyssä ennen kaikkea oman kantansa.

Henrikssonin mukaan kaikkein tärkein tavoite on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. ”Ei ole vastuullista asettaa tavoitetta alemmalle tasolle.”

Erityisesti Rkp investoisi koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön. Pyrkimyksenä on lisätä kehitysyhteistyön määrärahoja 175 miljoonaa euroa ja päästä siihen, että vuoteen 2025 mennessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään tutkimukseen ja innovaatioihin. Jälkimmäinen kattaa sekä yksityiset että julkiset investoinnit.

Henriksson on vakuuttunut siitä, että suomalaiset korkeakoulut yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteuttavat sellaisia hankkeita, joista on apua ilmastotyössä.

Liikenne on sektori, johon Henriksson haluaa satsata. Hän tukisi esimerkiksi sähköautojen hankintaa.

”Poliitikkojen tulee toimillaan edistää sitä, että autoteollisuudessa syntyisi sähköinen kansanauto.”

Ilmastokyselyssä oli myös useita osioita, joihin Henriksson ei halua sitoutua. Hän ei kannata elintarvikkeiden verottamista porrastetusti päästöjen mukaan. ”En tiedä millainen se [päästövero] olisi. Meidän kaikkien on syötävä ja jokainen maksaa veronsa. Jokainen suomalainen tarvitsee ruokaa päivittäin.”

Myös kotimaan lentojen verovapaa polttoaine on Henrikssonin mukaan välttämättömyys.

”Jos haluamme pitää Suomen asuttuna, emme voi rangaista kotimaan lentoja. Voimme luopua verovapaasta polttoaineesta silloin, kun meillä on niin hyvät junaverkot, että juna kulkee ja pysähtyy pysäkeille.”

Henriksson on hämmästynyt ehdotuksesta, että tulevien sukupolvien oikeus elinkelpoiseen ympäristöön lisättäisiin perustuslakiin, sillä perustuslaissa kirjataan jo kaikkien oikeudesta elämään.

”En tiedä, miten joku voi ylipäänsä saada päähänsä, että nyt tästäkin laitetaan perustuslakiin joku kirjaus.”


Keskusta: ”Päästökauppa on keskeinen markkinaehtoinen työkalu”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 27/58

Keskusta ei tähtää hiilineutraaliuteen 2030-luvulla, mutta sitoutuu siihen, että Suomen päästöt ovat selvästi negatiiviset 2050-luvun lähestyessä.

Kyselyssä keskusta sitoutuu kaikkiin koulutusta ja kansainvälistä ilmastotyötä koskeviin kohtiin. Liikenteen, energian ja asumisen, yritystukien ja arjen kulutuksen osalta ote ei ole yhtä vahva.

Keskeisimmäksi keinoiksi hillitä ilmaston lämpenemistä Keskusta nostaa päästökaupan kiristämisen.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei joulun alla ehtinyt osallistua kyselyyn. Hänen puolestaan puolueen linjaa kommentoi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

”Kun Eurooppa yleisesti tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Suomen tavoitteen tulee olla hieman tätä nopeampi”, Tiilikainen arvioi.

Hänen mukaansa Suomen tulisi keskittyä ennen kaikkea EU:n päästökaupan kiristämiseen.

”Päästökauppa on se keskeinen markkinaehtoinen työkalu, jolla fossiilisille polttoaineille tulee hintaa, ja uusiutuvat alkavat pärjäämään.”

Sipilän hallitus vastasi uudesta hiililaista, joka kieltää kivihiilen käytön vapusta 2029 alkaen. Muita fossiilisten polttoaineiden kieltoja ei Tiilikaisen mukaan päästökaupan takia tarvita.

”Esimerkiksi turpeen tuotantoon päästökaupan hinta vaikuttaa välittömästi, koska sitä tuotetaan yhdessä päästöttömän metsähakkeen kanssa. Jos päästöoikeuden hinta nousee, turve käy kalliiksi ja sitä voidaan jo huomenna tai ensi kuussa korvata metsähakkeella.”

Päästökaupan vahvistaminen hoitaa Tiilikaisen mukaan myös sen, että korkeapäästöisimmät tuotteet sisältävät automaattisesti muita korkeamman hinnan.

Tiilikainen lisäisi nieluja muun muassa metsittämisen, puurakentamisen ja soiden ennallistamisen avulla.

Vuotuisena puunkaatotavoitteena keskusta pitää kansallisen metsästrategian mukaisesti 80 miljoonaa kuutiometriä. Tiilikainen ei näe hiilikorvausjärjestelmää realistisena tapana lisätä hiilinieluja.

”Kenties vuosikymmenten päästä. Ensi vaalikaudella on mahdollista hahmotella jonkin sortin pilotointia.”

Liikenteen osalta Tiilikainen korostaa biokaasun mahdollisuuksia edullisena ja nopeana tapana vähentää päästöjä. Sekä kehitysyhteistyön että koulutuksen ja innovaatioiden rahoitusta keskusta lisäisi kumpaakin sadalla miljoonalla eurolla. Ilmastonmuutos nousee Tiilikaisen mukaan Suomen EU:n puheenjohtajuusteemaksi oikeastaan automaattisesti ilmastokokousten ajankohtien vuoksi.


Kristillisdemokraatit: ”Kyllä markkinatalous pitää huolen”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 23/58

Kristillisdemokraatit sitoutuu siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja fossiilisista polttoaineista luovutaan vuoteen 2050 mennessä.

Kristilliset korostaa tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sitä, että ilmastoystävälliset valinnat lisääntyvät, kun niistä tulee taloudellisesti kannattavia. EU:n päästökauppaa puolue ei välttämättä kiristäisi.

Puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan on tärkeintä, että ympäristöongelmien ratkaisemiseksi löytyy poliittista tahtoa. Pitää kuitenkin luottaa siihen, että ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa monin eri keinoin ja jättää kansalaisille ja yrityksille liikkumavaraa. Poliittisten ohjauskeinojen ei tule olla liian rajoittavia.

Essayah muistuttaa, että energiatehokkuus on myös yritysten etu. Erilaisilla poliittisilla ohjauskeinoilla on puolestaan saatu välillä aikaan jopa harmia.

”Kyllä markkinatalous pitää huolen siitä, että päästöjä lähdetään varmasti pienentämään sieltä, missä se tuotos–panos-menetelmällä toteutuu parhaiten. Minä ainakin uskon, että aina toimitaan sen mukaisesti, mikä on järkevää.”

Moniin kyselyn kysymyksistä oli Essayahin mielestä vaikea ottaa kantaa, koska vastausvaihtoehdot oli rajattu. Hänen mukaansa valtion toimimahdollisuudet ovat rajalliset esimerkiksi yksityisten metsähakkuiden suhteen.

”Ellei lähdetä sosialisoimaan metsäomaisuutta, mitä en kyllä kannata.”

Hiilikorvausjärjestelmä olisi Essayahin mielestä turhan byrokraattinen, kallis ja vaikeasti hallinoitava.

Essayah korostaa energiantuotantoon liittyviä kysymyksiä. Mahdollisuuksia hän näkee muun muassa pienimoduulisissa ydinvoimaloissa ja aurinkovoimassa.

”Poliittisten päätösten tulee kuitenkin olla energiaan liittyvien yritystukien suhteen melko neutraaleja.”

Kristilliset ei kannata myöskään polttoaineveron kiristämistä, fossiilisten polttoaineiden myyntikieltoa tai kaikkien ympäristölle haitallisten yritystukien lakkauttamista.

”Nopeasti käy niin, että kiristykset ja yritysten kuritukset siirtyvät hintaan. Tämä osuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja maaseudulla vailla julkista liikennettä asuviin.”

Kiristysten kompensoiminen vähätuloisille energian hinnassa ei Essayahin mielestä ole ratkaisu.

”Minulle on tärkeää, että energiapolitiikkaa tehdään energiapolitiikkana ja sosiaalipolitiikkaa sosiaalipolitiikkana.”


Kokoomus: ”Moneen kohtaan olisi tehnyt mieli sanoa kyllä”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 21/58 

Kokoomus tähtää siihen, että Suomi on lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Puolue lisäisi koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja ja Suomen ilmastovaikuttamista EU:ssa. Fossiilisten polttoaineiden laajamittaisen voimalaitoskäytön kokoomus lopettaisi vuonna 2040 ja turpeen energiantuotannon vuonna 2035.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korostaa, että on vakavissaan ilmastonmuutoksen suhteen. Hän kirjaisi perustuslakiin sukupolvien oikeuden elinkelpoiseen ympäristöön.

”Tässä voisi ampua isolla tykillä. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys.”

Orpo harmittelee, että yleiskuva puolueen ilmastotavoitteista ei kyselyn perusteella muodostu niin vahvaksi kuin kokoomus haluaa.

”Moneen kohtaan olisi tehnyt mieli sanoa kyllä, mutta olivat niin ehdottomassa muodossa”, Orpo toteaa.

Kokoomus ei usko, että ehdottomat kiellot ja taloudelliset kannusteet olisivat aina paras ratkaisu ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Esimerkiksi avohakkuukielto valtion mailla kuulostaa entisen maa- ja metsätalousministeri Orpon mielestä turhan rajulta toimenpiteeltä. Hiilinieluja pitäisi pystyä kasvattamaan ”sopimalla ja luottamalla ihmisiin ja yrityksiin”.

Ylipäänsä Orpo korostaa yhteiskuntavastuuta. ”Haluan vähän kyseenalaistaa sitä, että onko tämä taas sellainen asia, mistä pitää maksaa, että joku tekisi jotain. ”

Ympäristöystävälliset muutokset toimivat parhaiten, kun syntyy markkinaehtoista toimintaa, arvioi Orpo.

Suomessa on kannustettu ihmisiä esimerkiksi kierrättämään. Sen seurauksena on onnistuttu kaupallistamaan materiaalivirtoja.

”Kun syntyy markkinamekanismi, silloin se oikeasti toimii ja on intressi tehdä”.

Ympäristölle haitallisten tuotteiden hintaan pitäisi Orpon mukaan vaikuttaa tuotannon alkulähteillä maataloudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa. Hinnoittelun tulisi tapahtua korkeapäästöisten tuotantotapojen verotuksen tai päästökaupan kautta, jotta ihmisille syntyisi kannuste ostaa vähäpäästöisiä tuotteita.

Orpo uskoo, että Suomella on mahdollisuudet tehdä kokoaan suurempaa ilmastopolitiikkaa. Maailmalla Orpo on mainostanut kestävän kehityksen budjetointia osana valtion talousarviota. Suomessa katsotaan nyt  jokaisen euron kohdalta myös sen vaikutuksia kestävään kehitykseen.

Orpo kasvattaisi valtiovarainministeriön roolia ilmastotyössä ja satsaisi koulutukseen ja innovaatioihin.

”Kun tässä joku saattaa muistella taas koulutusleikkauksia niin totean, että kun on saatu julkinen talous tasapainoon, seuraavalla hallituksella on aivan eri lähtökohdat miettiä panostuksia ja arvovalintoja kuin kahdella edellisellä.”


Perussuomalaiset: ”Suomi on jo aika lailla tehnyt osuutensa”

Sitoutuminen kyselyn tavoitteisiin: 13/58 

Perussuomalaisten ilmastostrategia lähtee siitä, että Suomi ja Eurooppa eivät pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta kansallisilla toimilla. Tärkeintä olisi estää talouden globalisaatio ja työn siirtyminen Kiinaan ja Intiaan.

Energiantuotannossa perussuomalaiset kannattaa ydinvoimaa, muttei ole valmis luopumaan fossiilisista polttoaineista. Tuulivoimaan perussuomalaiset suhtautuu epäluuloisesti, eikä pidä sitä ratkaisuna.

Perussuomalaiset sitoutuu 1,5 asteen tavoitteeseen. Sitä ei kuitenkaan puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan saavuteta nostamalla Suomen ja Euroopan ilmastopolitiikan kunnianhimoa.

”Suomi on jo aika lailla tehnyt oman osuutensa ilmastotalkoissa. Kärjen pitäisi olla siellä, missä ongelmatkin ovat, ja tällä hetkellä ne ovat Kiinassa ja Intiassa.”

Halla-ahon mukaan on ilmastolle haitallista, jos Suomi ja Eurooppa nostavat ilmastotavoitteitaan. Kiina ja Intia saavat kilpailuedun, ja tuotanto siirtyy sinne, missä se on vielä saastuttavampaa.

Perussuomalaisten ilmastopolitiikasta Halla-aho korostaa kahta asiaa: yhtäältä Suomen tulisi estää talouden globalisaatiota, toisaalta hillitä maahanmuuttoa.

”Ongelma on, että me työnnämme teollisuutta saastuttaviin maihin ja toisaalta tuomme siellä tuotettuja tavaroita saastuttaen Eurooppaan.”

Ratkaisuksi Halla-aho tarjoaa hiilijalanjäljen perusteella porrastettuja ilmastotulleja tuontitavaroille. Näin suojeltaisiin paikallista tuotantoa ja ohjattaisiin Kiinan ja Intian tuotantoa kestävämpään suuntaan.

Myös tarpeetonta väestönkasvua pohjoisessa tulee Halla-ahon mukaan välttää, sillä pohjoisessa asuvien ihmisten hiilijalanjälki on ”puhtaasti ilmasto-olosuhteista ja elintasosyistä” johtuen suurempi kuin etelässä asuvien.

Kehitysyhteistyörahoja perussuomalaiset ei lisäisi.

Kivihiilestä pyritään Suomessa eroon liian nopealla aikataululla, Halla-aho arvioi. Perussuomalaiset haluaa pitää kivihiilen valikoimassa huoltovarmuussyistä. Puolue ei halua kieltää myöskään turvetta.

Ydinvoimaloita perussuomalaiset haluaa rakentaa lisää.

”Ydinvoimalle ei ole mitään vaihtoehtoa. Sen osuutta pitää kasvattaa, tai muuten voidaan unohtaa kaikki ilmastotavoitteet.”

Tuulivoimasta ei perussuomalaisten mukaan ole Suomessa suurella mittakaavalla ratkaisuksi energiantuotantoon. ”Me otamme erittäin vakavasti tuulivoiman terveyshaitat”, Halla-aho toteaa. Hän ei kuitenkaan halua avata kyseisiä terveyshaittoja sen tarkemmin.

 

Ilmastokyselyn laatimista varten on puhelimitse tai sähköpostitse haastateltu seuraavia tutkijoita: Sitran ilmastoratkaisujen projektijohtaja Janne Peljo, Aalto-yliopiston tutkija Tommi Ekholm, Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n erikoistutkija Laura Sokka, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Tuula Aalto, Helsingin yliopiston kestävystieteen instituutin tutkija ja professori Anne Toppinen, Tampereen yliopiston perus- ja ihmisoikeuksien ja ympäristösovittelun tutkija Heta Heiskanen. 
Juttua on päivitetty 11.1.2019 kello 9.53: Lisätty tieto jutusta, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutusta suomalaisten arkeen. Päivitetty 15.1.2019 kello 12.09: Korjattu Anna-Maja Henrikssonin nimen kirjoitusasu.
Sisältö