Ilmastouutiset vaikuttivat arkeen

Suomalaisten ilmastotekoja ovat kierrätys ja säästeliäisyys. Naiset ovat muuttaneet käyttäytymistään miehiä enemmän.

Kotimaa 11.01.2019 06:00
Teksti Heikki Vento

Kolmannes vastaajista kertoi vähentäneensä ympäristösyistä työmatka-autoilua. © Vesa Moilanen / LK

Suuri osa suomalaisista on tarkistanut kulutuskäyttäytymistään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Muutokset koskevat erityisesti jätteitä, kulutustavaroiden kierrätystä, energiaa ja ruokailutottumuksia, selviää Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelle tekemästä kyselystä.

Vain kuuden prosentin mukaan ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut heidän käyttäytymiseensä.

Tutkimus tehtiin 12.–30. marraskuuta 2018 ja siihen haastateltiin 1 009:ää suomalaista kaikista maakunnista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajilta kysyttiin, ”oletteko muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutustottumuksianne ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa”. Kysymyksiin oli neljä vastausvaihtoehtoa: melko paljon, jonkin verran, vain vähän, en lainkaan.

Eniten on kiinnitetty huomiota asumismenoihin.

Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on vähentänyt kaikkea kulutusta.

Eniten on kiinnitetty huomiota asumismenoihin. Yli puolet on nipistänyt asumiseen käytettävän sähkön ja muun energian kulutusta. Reilun viidenneksen energiankäyttöön ilmastonmuutoksen hillintä ei ole vaikuttanut.

Lihan osuus ruokavaliossa on ollut laskussa. Noin puolet vastaajista, 51 prosenttia, kertoi korvanneensa kasviksilla lihan osuutta ruokapöydässä.

Syöminen kuitenkin jakoi vastaajat kahteen suureen ryhmään, koska yli kolmanneksen ruokailutottumukset eivät ole muuttuneet. Naiset näyttävät olevan miehiä valmiimpia korvaamaan lihaa kasviksilla.

Myös jätteiden lajittelu on yleistynyt. Vastanneista puolet kertoi muuttaneensa lajittelua melko paljon. Kyselyn mukaan kestokulutustavaroiden kierrätys on arkipäivää useimmissa kotitalouksissa.

Vastaajista 75 prosentin kierrätysinto on lisääntynyt vähintään jonkin verran. Vain noin joka kymmenes vastasi kieltävästi kysymykseen.

 

Tulokset muuttuivat selvästi, kun kysymykset siirtyivät kodin seinien ulkopuolelle.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja oma auto on edelleen tärkeä kulkuväline sekä työmatkoilla että vapaa-aikana. Noin kolmannes on vähentänyt oman auton käyttöä työmatkoilla. Lähes puolet, 45 prosenttia, ajaa entiseen tapaan. 14 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.

Luvut pysyivät samanlaisina, kun vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he vähentäneet autoilua vapaa-aikana tai asiointimatkoilla. Kysymyksestä riippuen noin 40 prosenttia vastaajista ei ole supistanut vapaa-ajan autoilua.

Lomamatkoilla autoa kuitenkin käytetään aiempaa vähemmän. Niukka enemmistö, 53 prosenttia, kertoi ilmastonmuutoksen torjumisen vaikuttaneen auton matkailukäyttöön.

Joka kolmas on tinkinyt lentämisestä lomamatkoilla, mutta 43 prosenttia lentää kuten aiemmin. Noin joka kymmenes ei osannut arvioida, onko heidän lentomatkustamisensa määrä muuttunut.

Vastauksissa on eroja riippuen sukupuolesta, asuinpaikasta, tulotasosta, iästä ja koulutuksesta. Merkittävin jakaja on sukupuoli.

Naiset ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan selvästi miehiä enemmän. Naisista 73 prosenttia kertoi vähentäneensä kaikkea kulutusta ainakin jonkin verran. Miesten vastaava luku oli 44 prosenttia.

Erityisesti helsinkiläiset ja muut uusmaalaiset ovat tarkistaneet kuluttamistaan. Yli 70 prosenttia vastaajista oli hillinnyt ostohalujaan ainakin jonkin verran.

Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa vastaavat lukemat olivat 51–56 prosenttia. Silti koko maassa miestenkin kulutuskäyttäytyminen on muuttanut ainakin vähän.

Myös koulutustaso vaikuttaa kulutukseen. Peruskoulun suorittaneista puolet kertoi vähentäneensä kulutusta, mutta viidennes ei lainkaan. Ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 60 prosenttia vastasi supistaneensa kaikkea kulutusta.

Tulos voi selittyä sillä, että korkeammin koulutetuilla on paremmat ansiot ja heillä on enemmän mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään.

Ikäryhmittäin kaikki vastaajat ovat reagoineet ilmastonmuutokseen, nuorimmat ikääntyneitä vähemmän. Puolet 15–29-vuotiaista kertoi hillinneensä kulutustaan ainakin jonkin verran. Vanhimmassa ryhmässä, 50–79-vuotiaat, vastaava osuus oli 75 prosenttia.

Tulotason mukaan tehdyssä jaottelussa ryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja. Vastaajat jaettiin kolmeen tuloluokkaan: 20 000 euroa tai vähemmän vuodessa ansaitsevat, 20 001–35 000 ja yli 35 000 euroa tienaavat.

Kaikissa ryhmissä enemmistö kertoi vähentäneensä henkilökohtaista kulutustaan melko paljon tai jonkin verran. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista kuitenkin joka viides ei ole muuttanut kulutustapojaan. Tulos saattaa johtua siitä, ettei pienituloisilla ole mahdollisuuksia tinkiä kulutuksestaan.

Ilmastonmuutos on noussut kansainvälisen politiikan pysyväksi aiheeksi. Toimintaa ohjaavat Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimus ja Euroopan unionin päätökset, Pariisin ilmastosopimus ja Puolan Katowicessa pidetyn YK:n ilmastokokouksen linjaukset. Keskeinen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen keskimäärin 1,5 asteeseen.

Ensi vuosi 2020 on tärkeä mittauspiste. Silloin kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi olla 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Seuraava etappi on vuosi 2030, jolloin päästöjä saisi olla korkeintaan 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

EU:ssa päästökaupan piirissä olevien päästöjen tulisi olla 2020 viidenneksen vuoden 2005 tasoa pienemmät. Päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjen vähennystavoite on 10 prosenttia. Suomelle asetettu tavoite on 16 prosenttia.

 

Katowicessa puhunut presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. EU:n tavoitevuosi on 2050.

Ilmastonmuutos nousee väistämättä esille huhtikuun 14. pidettävien eduskuntavaalien väittelyissä ja kampanjoissa. Selvitimme nykyisten eduskuntapuolueiden valmiutta ilmastotoimiin kyselyllä, jota käsittelevän jutun löydät täältä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kutsui marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat miettimään Suomen ilmastolinjaa.

Joulukuussa kahdeksan puoluetta julkaisi yhteiset tavoitteensa ilmastopolitiikan kiristämiseksi. Vuoden 2030 päästötavoitetta on kovennettava 60 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, koska EU:n pitää olla hiilineutraali ennen vuotta 2050.

Suomalaiset vaativat päästökaupan laajentamista kiinteistökohtaiseksi, koskemaan niiden lämmitystä ja jäähdytystä.

Eduskuntaryhmistä perussuomalaiset, Harry Harkimon Liike nyt ja Paavo Väyrynen eivät olleet mukana hyväksymässä kannanottoa, jossa vaaditaan EU:n ilmastopolitiikan tiukentamista.

43 prosenttia vastaajista oli valmis tiukentamaan ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten kannattajat erottuvat joukosta.

Taloustutkimuksen kysely tehtiin ennen Katowicen kokouksen päättymistä. Puolueiden ilmastokannanotto ei ollut vastaajien tiedossa silloin, kun heiltä kysyttiin, ”miten Suomen pitäisi mielestänne toimia Euroopan unionissa ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä”.

Perussuomalaisten kannattajat olivat selvästi eri linjoilla kuin muut. Enemmistö perussuomalaisista oli sitä mieltä, että jätehuollon, liikenteen ja asumisen kustannusten nousun hillitsemiseksi Suomen pitää toteuttaa vain EU:n minimivaatimukset.

Toiseen ääripäähän sijoittuivat vihreiden kannattajat, joista kahden kolmasosan mielestä Suomen pitää olla EU:n eturintamassa, vaikka se tarkoittaisi liikenteen, asumisen ja jätehuollon merkittävää kallistumista. Vasemmistoliiton kannattajat olivat käytännössä samaa mieltä vihreiden kanssa.

Suurista eduskuntapuolueista keskustan kannattajat suhtautuivat penseimmin ilmastopolitiikan kiristämiseen, jos se johtaa kustannusten kasvuun. Keskustankin kannattajien enemmistö hyväksyy EU:n ilmastolinjaukset, vaikka reilu viidennes vastaajista piti minimilinjaa parhaimpana.

Sdp:n tukijoissa ilmastopolitiikan kiristäminen saa hieman enemmän kannatusta kuin keskustassa.

Kokoomuslaisista 48 prosentin mielestä Suomen pitää olla EU:n etulinjassa, vaikka se tarkoittaisi autoilun ja asumisen kallistumista.

Kaikista vastaajista 43 prosenttia oli valmis tiukentamaan ilmastopolitiikkaa, kolmannes seuraisi EU:n linjauksia ja viidennes sitoutuisi minimitavoitteisiin.

 

Juttua on päivitetty 11.1.2019 kello 9.58: Lisätty tieto puolueiden ilmastokantoja ja -toimia käsittelevästä SK:n jutusta.

Sisältö