Ranska ulos työttömyysrahaston miljoonasalkusta - euromaiden riski kasvaa

Christine Lagarde
Teksti
Pekka Anttila
Ranskan valtionlainoja kartetaan maan pankkien suurten sijoitusriskien vuoksi. Pääministeri Francois Fillon on kertonut säästötoimista maan talouskasvun hidastuessa. Kuva Jacques Demarthon / AFP / Lehtikuva.


Sijoittajien tuottovaatimukset Italian ja Kreikan valtionlainoista ovat keikkuneet ennätystasolla. Samaan aikaan markkinoilta pakenee sijoittajia, joiden riskirajat on tarkkaan määritelty.

Tällainen on esimerkiksi suomalaisten työttömyysetuuksien rahoittamisesta vastaava Työttömyysvakuutusrahasto (TVR). Rahoituspäällikkö Risto Saarnin mukaan rahasto on poistanut syksyn aikana sijoitussalkustaan Ranskan valtion joukkovelkakirjalainat riskien pienentämiseksi.

Ranskaa kartetaan muun muassa siksi, että maan pankeilla on suuria sijoitusriskejä heikossa kunnossa olevissa euromaissa.

Rahastossa ryhdyttiin pohtimaan sen sijoitusten luottokelpoisuutta jo finanssikriisin yhteydessä 2008, kun investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin USA:n asuntomarkkinoiden lainakriisin, ns. subprime-kriisin seurauksena.

”Tuolloin päätimme nostaa valtionlainojen osuutta sijoitussalkussamme 40 prosenttiin, ja meille kelpasivat vielä useiden euromaiden lainat. Kaksi vuotta sitten rajasimme maat Ranskaan, Hollantiin, Saksaan ja Suomeen”, Saarni kertoo.

Sitten Ranska lempattiin TVR:n sijoitussalkusta ja katseet kohdistettiin tuttuun, turvalliseen ja luottokelpoiseen länsinaapuriin.

”Tilalle valittiin Ruotsi, koska se laskee liikkeelle myös euromääräisiä valtionlainoja”, Saarni selittää.

Sijoittajat ovat perinteisesti hakeneet korkeampaa tuottoa panostamalla turvallisten kohteiden lisäksi riskialttiimpien maiden valtionlainoihin. Nyt tilanne onkin osittain muuttunut.

Työttömyysvakuutusrahasto ei ole itse sijoittanut missään vaiheessa nykyisiin kriisimaihin. Näistä sijoituksista ovat vastanneet yksityiset omaisuudenhoitoyhtiöt, joita rahastolla on lupa käyttää.

Syyskuun lopussa joukkovelkakirjalainojen osuus rahaston sijoituksista oli 46 prosenttia. Runsaat puolet sijoituksista on rahamarkkinoilla: pohjoismaisten pankkien sijoitustodistuksissa sekä kotimaisten pörssiyhtiöiden yritystodistuksissa. Osakkeiden ja muiden sijoitusten osuus on alle kolme prosenttia.

”Isoa tasapainon muutosta ei sijoitussalkussa ole tapahtunut, mutta muutamien toimialojen firmojen yritystodistuksia on tiputettu pois.”

Tällaisia riskipitoisia kohteita ovat Saarnin mukaan esimerkiksi rakentamisala sekä rakennuskonevuokraamot. Yrityskohtaisesti niitä on kuitenkin otettu myös takaisin.

Riskit piilevät talouskehityksessä

Tiistaina Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde kertoi, että koko maailmantaloutta uhkaa vaaralliset ja epävarmat ajat. Lagarde on aiemmin viitannut myös korkeisiin työttömyyslukuihin.

Huonot talousnäkymät ovat uhka myös Työttömyysvakuutusrahastolle, vaikka sijoitusten osalta rahasto onkin hyvässä asemassa.

”Talouden suhdanteilla on merkittävä vaikutus rahaston toimintaan. Suomen talouden kehittyminen ja heikkenevä työllisyys näkyvät jo puolen vuoden sisällä menoissamme”, Saarni kertoo.

”Esimerkiksi vuoden 2008 lopussa rahastolla oli sijoitusvarallisuutta yli miljardi euroa suhdannepuskurissa. Seuraavan kahden vuoden aikana varallisuus pieneni finanssikriisin seurauksena noin 800 miljoonaa euroa.”

Näin paljon enemmän rahasto siis joutui maksamaan etuisuuksia työttömyyskassoille ja eläkejärjestelmälle kuin se sai vakuutusmaksutuloja.

Suhdannepuskuri on rahastolla käytössään juuri maksuvalmiuden turvaamiseksi ja talouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi. Suhdannepuskuri muodostuu rahaston tuottojen ja menojen erotuksesta. Yksi rahaston olennaisista riskeistä on puskurin riittävyys.

Rahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä on kuluvan vuoden lopulla noin 300-400 miljoonaa euroa. Rahastoon kertynyt ylijäämä eli suhdannepuskuri oli 251 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa.

”Tällä hetkellä rahaston puskurissa ei ole vieläkään yhtä paljon varallisuutta kuin ennen finanssikriisiä. Meidän riskinkantokykymme ei ole yhtä hyvä”, Saarni sanoo.