Perussuomalaisten kansanedustajat eivät kerro, tukevatko he omaa bensa-aloitettaan – Ketä kansalaisaloitteet palvelevat?
Puoluejärjestöt ja poliitikot ovat oppineet käyttämään kansalaisten ääneksi luotua järjestelmää hankkiakseen itselleen julkisuutta.
Eduskunnalle luovutettiin torstaina kansalaisaloite, joka sisältää järeän ehdotuksen.
Aloite vaatii, että polttoaineen valmistevero poistetaan kokonaan vuodeksi. Tämän jälkeen polttoainevero puolitettaisiin pysyvästi.
Kyseessä olisi toteutuessaan merkittävä muutos valtion rahankäyttöön. Moottoribensiinin ja dieselin verokertymäksi on kuluvalle vuodelle arvioitu 2,8 miljardia euroa.
Sillä summalla valtio kattaa Puolustusvoimien toimintamenot ja tilaa jää vielä lähes kaikille opintotuen menoille. Puolet summasta vastaa hävittäjähankintaan tälle vuodelle varattua rahamäärää.
Harvinaista asiassa on, että kansalaisaloitteen vastuuhenkilöihin lukeutuu kaksi istuvaa hallituspuolueen kansanedustajaa: Miko Bergbom (ps) ja Joakim Vigelius (ps).
Heidän osallisuutensa selittää se, että aloitteen laittoi liikkeelle perussuomalaisten nuorisojärjestö alkuvuonna 2022.
Bergbom oli tuolloin Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja ja Vigelius varapuheenjohtaja. Molemmat nousivat kevään vaaleissa eduskuntaan.
On siis mahdollista, että kansanedustajat Bergbom ja Vigelius saavat äänestää nuorisopoliitikkojen Bergbomin ja Vigeliuksen aloitteesta.
Bergbom ja Vigelius kertovat yhteisessä sähköpostiviestissä, että aloitteessa mainittu tavoite on asetettu vakavissaan. Toteutus riippuu päättäjien enemmistöstä, he kuitenkin lisäävät.
”Yhden nuorisojärjestön tai puolueen linja ei yksin määritä koko Suomen linjaa, joka on aina poliittinen kompromissi”, he kirjoittavat.
Bergbom ja Vigelius eivät vastaa kysymykseen siitä, miten he toimisivat, jos aloitteen sisällöstä äänestetään eduskunnan täysistunnossa.
Sen sijaan he kertovat äänestävänsä polttoaineverotuksen laskemisessa hallituksen linjan mukaisesti. Hallitus laskee polttoaineverotusta vajaalla 170 miljoonalla ensi vuoden alusta alkaen. Muutos vastaa noin kahdeksasosaa kansalaisaloitteen vaatimasta veron puolittamisesta.
Bergbom lisää myöhemmin, että aloitteen äänestyspäätökseen vaikuttaa eduskuntakäsittelyn aikana muotoutuva hallituksen linja.
”Katsotaan, mitä valiokunta asiasta sanoo, mutta hallituksen linjan mukaan mennään”, hän sanoo.
Allekirjoitusten keruu aloitteeseen alkoi aluevaalien alla tammikuussa 2022.
Perussuomalaiset nosti samoissa vaaleissa bensan hinnan yhdeksi kampanjateemaksi. Nuorisojärjestön some-viestintä kertoi ”v*tutuksesta”, kun pumppuhinta näytti yli kahta euroa.
Aloite keräsi eduskuntakäsittelyyn tarvittavat nimet kahdessa päivässä. Perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset julkaisi aiheesta jutun, jossa Bergbom syytti polttoaineen hinnasta ”sekopäistä ilmastopolitiikkaa”.
Jutun jakoi sometilillään esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Riikka Purra.
Tällä viikolla eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Purra selitti bensalaskua raakaöljyn korkealla hinnalla. Hän huomautti, ettei Suomen hallitus voi maailmanmarkkinoille mitään. ”Ette tekään voineet”, Purra lisäsi edeltäjilleen.
Brent-raakaöljyn markkinahinta on ollut tällä viikolla lähes yhtä korkealla kuin aloitteen syntyhetkellä. Polttoaine.net-verkkosivuston mukaan Suomen bensapumppujen keskihinnat ovat yhä yli kaksi euroa.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun poliitikot hyödyntävät kansalaisten ääneksi luotua järjestelmää.
Perussuomalaisten nuorisojärjestö on kerännyt nimet vastaavaan bensa-aloitteeseen jo kerran aiemmin. Viime vaalikaudella eduskunnan valtiovarainvaliokunta esitti aloitteen hylkäämistä yksimielisesti. Edes valiokunnan perussuomalaiset eivät jättäneet eriävää mielipidettä.
Muutkin puolueet osaavat. Aiemmin tässä kuussa eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite sähkön hintakatosta. Aloitteen takana on ryhmä vasemmistoliiton aktiiveja, kuten puolueen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi.
Vuonna 2018 vihreiden nuorisojärjestöä johtanut Iiris Suomela antoi kasvot aloitteelle raiskauslainsäädännön muuttamisesta. Seuraavissa vaaleissa Suomela nousi eduskuntaan käsittelemään omaa aloitettaan.
tietenkään ei ole kiellettyä, että poliitikot käyttävät aloitejärjestelmää.
Poliitikot ja kansalaisjärjestöt ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaisia, jotka voivat nostaa aloitteiden menestymisen mahdollisuuksia.
Vaikka aloitteet eivät menestyisi eduskunnassa, ne voivat tuoda tekijöilleen mieluisaa julkisuutta. Tiedotusvälineet uutisoivat rutiininomaisesti aloitteista, jotka keräävät eduskuntakäsittelyyn tarvittavat 50 000 allekirjoitusta.
Näkyvinä nuorisopoliittiikoina Bergbom, Vigelius ja Suomela olisivat varmasti nousseet eduskuntaan ilman yksittäistä kansalaisaloitettakin. Silti asetelma herättää kysymyksen siitä, ketä järjestelmä palvelee.
Politiikan tutkijat Mari K. Niemi, Tapio Raunio ja Ilkka Ruostetsaari arvioivat vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan Poliittinen valta Suomessa, että kansalaisaloitteet ovat nostaneet keskusteluun teemoja, joista puolueet mielellään vaikenevat.
Nyt tutkijoiden arvio näyttää ainakin osin kääntyneen päälaelleen. Puoluejärjestöt ja poliitikot ovat oppineet käyttämään järjestelmää omien tavoitteidensa edistämiseen ja markkinointiin.
Kansalaisaloitteiden tavoitteena on ollut lisätä kansalaisten vaikuttamista yhteiskunnan kehittämiseen. Niemi, Raunio ja Ruostetsaari kuitenkin näkivät aikoinaan jännitteen perinteisen edustuksellisen demokratian ja kansalaisten uusien vaikutusmuotojen välillä. Päätösvalta on pysynyt eduskunnalla, vaikka kansalaisaloitteet tarjoavat kansalaisille nostaa oman äänensä kuuluviin.
Tutkijat varoittivat, että kansalaiset voivat turhautua, jos heidän silmissään uudet vaikutuskeinot vain korostavat puolueiden valtaa.
Varoitus on entistä ajankohtaisempi, jos poliitikot käyttävät kansalaisaloitteita hankkimaan itselleen julkisuutta ja pesevät kätensä niiden kirjaimellisesta toteuttamisesta.