Dexia pulassa - velkakriisi tarttuu pankkeihin
Ennustukset Euroopan pankkikriisistä alkavat käydä toteen, mutta suomalaiset pankit ovat toistaiseksi kuivilla.
Belgialais-ranskalaiselta Dexialta loppui raha. Pankki kaatui valtioiden syliin. Kuva Yves Herman / Reuters / Lehtikuva.
Moni asiantuntija on jo varoittanut eurooppalaisen pankkikriisin uhasta. Suomessa herätyshuutonsa ovat esittäneet Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Ylivelkaantuneiden valtioiden velkakriisi tarttuu pankkeihin siksi, että näillä on kriisimaissa jättimäiset luotto- ja sijoitusriskit.
Pelätyn epidemian ensimmäinen uhri on belgialais-ranskalainen Dexia, jonka Belgian, Ranskan ja Luxemburgin valtiot pelastivat viime viikonloppuna. Edellisen kerran Dexia joutui pulaan vuoden 2008 finanssikriisissä, ja silloinkin se autettiin pystyyn julkisin varoin.
Myös tanskalainen Max Bank päätyi äsken Tanskan valtion syliin.
Belgian valtio ostaa Dexian Belgian-tytärpankin 4 miljardin euron hinnasta ja pankin Ranskan-toiminta menee kahdelle Ranskan valtion omistamalle pankille. Dexian muut kannattavat osat myydään ja pörssiyhtiö Dexiasta tulee Belgian ja Ranskan valtioiden takuulla toimiva roskapankki, jonne jäävät muun muassa saatavat Kreikan, Italian, Portugalin ja Espanjan valtioilta.
Dexia kuin Skop
Dexia kaatui siihen, että rahoittajien luottamus loppui. Dexian oma talletuskanta oli pieni, joten merkittävä osa sen jälleenrahoituksesta perustui toisten pankkien lyhytaikaisiin sijoituksiin. Toisaalta Dexian omat sijoitukset olivat enimmäkseen pitkäaikaisia.
Tässä suhteessa Dexian ongelma oli samantyyppinen kuin suomalaisen Skopin, joka kaatui 20 vuotta sitten, syyskuussa 1991. Myös Skop rahoitti pitkäaikaisia sijoituksiaan lyhytaikaisella velalla. Lopulta muut pankit eivät enää uskaltaneet rahoittaa sitä, ja Suomen Pankin oli pakko ottaa se haltuunsa.
Vuoden 2008 jälkeen Dexia kevensi tuntuvasti salkkuaan, mutta siinä oli yhä 20 miljardin euron potti KIIPE-maiden eli Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan valtionlainoja. Kreikan osuus Dexian salkusta on 3,5 miljardia euroa, Italian 15, Portugalin 1,9 ja Espanjan 1,4 miljardia euroa.
Dexian tapaus on havaintoesimerkki siitä, miten valtioiden velkakriisi ja pankkikriisi kietoutuvat toisiinsa. Valtioiden kriisi tarttuu pankkeihin, mutta pankkien kriisi taas horjuttaa valtioiden taloutta. Ainakin Belgiassa, jossa valtionvelka hipoo sataa prosenttia, tämä pelko on aiheellinen. Luottoluokittaja Moody’s varoitti jo viime perjantaina, että se joutuu ehkä alentamaan Belgian valtionvelan arvosanaa.
Entä pankkien vakavaraisuus?
Dexialta loppuivat siis rahat, maksuvalmius. Valtiot pilkkoivat sen ja takasivat sen sitoumukset pelkästään siksi, että sillä oli puutetta käteisestä.
Euroalueen pankeilla on Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelkaa salkuissaan yhteensä 500 miljardia euroa. Siitä kotimaisilla pankeilla kaksi kolmannesta, ja muilla euroalueen pankeilla loput.
Ongelma on se, että näiden lainojen käypä arvo on nyt selvästi alhaisempi kuin 100 prosenttia. Ja jos tappiot rokottavat liikaa pankkien omia pääomia, ja ne joutuvat turvautumaan omistajiensa tai kotivaltioidensa kukkaroon.
Uhkakuvana ovat siis sekä maksuvalmiuskriisit à la Dexia että vakavaraisuuskriisit. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että pankkien tämänhetkinen tappio valtionvelkasijoituksistaan nousee jopa 200 miljardiin euroon.
IMF:n raportin mukaan viidennes pankeista menettäisi yli puolet omasta pääomastaan, jos ne kirjaisivat KIIPE-valtionlainat markkinahintaan. 7 prosenttia pankeista menettäisi peräti koko pääomansa.
Luvut ovat karmeita. Onni onnettomuudessa on se, että vaaravyöhykkeessä olevat pankit ovat pieniä. Niiden osuus EU:n koko pankkitoiminnasta on vain 13 prosenttia.
EU:n pankkien uuden oman pääoman tarve ei ole välttämättä yhtä suuri kuin tappioiden määrä. Se voi olla suurempi tai pienempi. Financial Times -lehti siteerasi keskiviikkona investointipankki Morgan Stanleyn arviota, jonka mukaan tarve olisi peräti 275 miljardia euroa.
Ulkopuolisen on mahdotonta arvioida sitä, kuinka paljon pääomaa tarvittaisiin tyydyttämään pankkilainsäädännön ja markkinoiden vaatimukset.Se riippuu ensinnäkin siitä, kuinka korkeaksi pankkien vakavaraisuusvaatimus asetetaan.
Viime uutiset kertovat, että EU-komissio tahtoo korottaa pankkien vakavaraisuutta jo pian. Uutistoimisto Bloombergin välittämän FT:n uutisen mukaan komissio ja Euroopan pankkiviranomainen EBA tahtoisivat nostaa sen 9 prosenttiin taseesta.
Oman pääoman tarve riippuu lisäksi siitä, kuinka laajaa toimintaa pankit tahtovat harjoittaa. Eräät eurooppalaiset pankit ovat jo ilmoittaneet, että ne supistavat mieluummin toimintaansa eli tasettaan kuin järjestävät osakeanteja vallitsevilla surkeilla pörssikursseilla. Sekin on ratkaisu vakavaraisuusongelmaan, koska vakavaraisuus on – jos asiaa pelkistetään – oma pääoma per tase.
BNP Paribas, Unicredit, Commerz…
Dexia ei siis ole ainoa pankki, jolla on suuret riskit valtionlainasalkussaan.
Eniten valtionlainoja on ranskalaisella BNP Paribas’lla, peräti 140 miljardia. Italialainen Unicreditin vastaava luku 85, saksalaisen Commerzbankin 83, hollantilaisen ING-pankin 76, ranskalaisen Société Généralen 75, brittiläisen Royal Bank of Scotlandin 74, Barclaysin 71 ja Deutsche Bankin 61 miljardia dollaria.
BNP Paribas’lla on 5 miljardin euron potti Kreikan valtionlainoja. Commerzbankilla on kiinni Kreikan valtiossa 3 miljardia ja Société Généralella lähes yhtä paljon. Deutsche Bankilla on Kreikan bondeissa kiinni 1,5 miljardia euroa.
Kauppalehden uutisen mukaan sveitsiläispankki Credit Suisse on laskenut, että Royal Bank of Scotland tarvitsisi tässä tilanteessa 19 miljardia euroa lisäpääomaa ja Deutsche Bank ja BNP Paribas kumpikin 14 miljardia euroa.
Suomen pankit kuivilla?
Suomessa toimivat pankit ilmeisesti selviävät varsin hyvin, vaikka KIIPE-maat joutuisivat lopulta todelliseen kiipeliin.
Finanssivalvonnan tietojen mukaan meikäläisten pankkien vakavaraisuus on vahva, mutta niidenkin on syytä varautua maksuvalmiusriskien kasvuun, jälleenrahoituksen kallistumiseen ja kannattavuuden heikentymiseen.
Nordean salkussa on valtionlainoja 39 miljardin euron arvosta, Danske Bankilla, Sampo-pankin tanskalaisella emolla taas 31 miljardin euron verran. OP-Pohjola -ryhmän vastaava luku on Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n tietojen mukaan vain yksi (1) miljardia euroa!
Nordealla ei ole ollenkaan Kreikan valtionbondiriskiä. Italian valtionlainoissa sillä on kiinni 97 ja Espanjan 64 miljoonaa euroa. Toisaalta Nordean muu Kreikka-riski – esimerkiksi luotot ja takaukset yrityksille – on 203 miljoonaa euroa. Nordean Irlanti-riski taas nousee 920 miljoonaan, Espanja-riski 505 ja Italia-riski 290 miljoonaan euroon.
Danske Bankillakaan ei ole Kreikan valtionlainoja. Irlannin bondeja sillä on 368, Italian 350 ja Espanjan 111 miljoonan euron arvosta. Toisaalta Dansken muu Irlanti-riski on huomattava: peräti 13 miljardia euroa. Sen selitys on Dansken irlantilainen tytärpankki National Irish Bank, jonka tanskalaiset ostivat vuonna 2005.
OP-Pohjolakaan ei ole selvinnyt täysin vailla KIIPE-riskiä. Sillä on Irlannissa 40 miljoonan euron saatavat.
Mitä pitäisi tehdä?
Näyttää siis selvältä, että pankit tarvitsevat uutta pääomaa selvitäkseen velkakriisin aiheuttamista tappioista. Pääomitus tulee ajankohtaiseksi ehkä jo verraten pian, jos EU:n ja IMF:n päättäjät pääsevät ratkaisuun siitä, miten Kreikan velat järjestellään. Siinä nimittäin toteutuu erittäin todennäköisesti niin sanottu sijoittajan vastuu eli osa Kreikan veloista leikataan pois.
Konsensuskäsitys Suomessa näyttää olevan, että vastuu uuden pääoman sijoittamisesta pankkeihin on ensisijaisesti omistajilla ja niiden kotivaltioilla. Näin asiaa arvioi esimerkiksi Helsingin Sanomat. Poliitikot torjuvat vielä tiukemmin sanoin ajatuksen, että suomalainen veronmaksaja osallistuisi ulkomaisten pankkien pelastamiseen.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että käyttöön on viime hädässä otettava ERVV, euromaiden rahoitusvakausväline tai pysyväksi tarkoitettu EVM, Euroopan vakausmekanismi.