Opettajien lomautukset uhka heikoille oppilaille

erityisopetus
Teksti
Petri Pöntinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lomautukset kasaavat opettajien taakan lähes ylivoimaiseksi, varoittaa kasvatustieteen professori Hannele Niemi.

Hannele Niemi
“On oppilaita, joille koulu on ainoa pysyvä tekijä elämässä”, professori Hannele Niemi sanoo. Kuva Kaisa Rautaheimo


Opetusalan eettinen neuvottelukunta vetoaa kuntiin, jotta opettajia ei lomautettaisi eikä koulutuksesta tingittäisi. Miten laajoja lomautuksia on odotettavissa, neuvottelukunnan puheenjohtaja, kasvatustieteen professori Hannele Niemi?

“Kolmessatoista kunnassa on lomautukset toteutettu, ja samanaikaisesti toistakymmentä kuntaa suunnittelee niitä. Kunnat vertaavat käytäntöjä keskenään. Tämä lumipalloefekti on vaarallinen.”

Mitä vaihtoehtoja lomautuksille on?

“Vaikea kysymys. Koulujen valtionapu on kohdennettava kokonaisuudessaan alkuperäiseen tarkoitukseensa. Valtion tukea tarvitaan myös nykyistä enemmän. Kunnissa on katsottava, voidaanko joitakin koulusektorin hankkeita lykätä ja voidaanko koulutuksen rakenteita uudistaa niin, että menoja saadaan supistettua hallitusti.”

“Veroäyriäkin on mietittävä. Edellisen laman aikana vanhemmat olisivat olleet erittäin halukkaita veroäyrin korotukseen, jos se olisi mennyt koulutukseen.”

Jos lomautuksiin joudutaan, miten ne pitäisi järjestää?

“Yleistä neuvoa ei voi antaa. Lomautukset kestävät koulussa melkein lukukauden, koska niitä ei tehdä kerralla. Opettajan on lähes ylivoimaista ottaa vastuulleen 2-3 luokkaa. Näin lomautukset rikkovat lakia, sillä oppilaalla on oikeus opetukseen jokaisena koulupäivänä.”

Mikä opetuksessa uhkaa jäädä eniten retuperälle?

“Heikot eivät saa tukea riittävän ajoissa. Monta luokkaa valvovan opettajan ei ole mahdollista huomata, jos oppilas on ollut paljon pois tai tehnyt huonosti tehtävänsä. Murrosikäinen nuori menettää muutoinkin helposti säännöllisen työrytmin, jolloin hän putoaa koulun normaalista rattaasta.”

Miten supistukset vaikuttavat alakoulun oppilaisiin?

“Jos matematiikan taidot tai kielen perusteet jäävät heikoiksi, eroa on erittäin vaikea kuroa myöhemmin kiinni. Monissa kunnissa edellinen lama jäi päälle. Ei palattu pienempiin ryhmiin, ei lisätty tuki- ja erityisopetusta.”

Miten moni koululainen tarvitsee erityistä tukea?

“Vähintään kymmenen prosenttia. On paljon kuntia, joissa tarve on suurempi.”

Tampere kaavaili tinkivänsä kouluruokailusta mutta perui suunnitelman. Miten tärkeä monipuolinen ateria on oppilaalle?

“Ruokailu on yksi suomalaisen koulujärjestelmän etuisuuksista ja vahvuuksista. Joissakin kouluissa ruoka loppuu viikonloppujen ja lomien jälkeen, kun osa lapsista on niin nälkäisiä. Meillä on oppilaita, joille koulu on ainoa pysyvä tekijä elämässä.”

Tänä vuonna 4 000 peruskoulun päättänyttä jäi ilman opiskelupaikkaa. Mikä on kuntien vastuu näistä nuorista?

“Erittäin suuri. Jos peruskoulun jälkeen ei jatka mihinkään, on melkein jo suoraan työelämän ulkopuolella. Jos tämä 4 000:n joukko putoaa, se on vaarallinen tie. Muita yhteiskunnan tukitoimia tarvitaan myöhemmin enemmän.”

Miten monta nuorta aikuista ajelehtii ilman opiskelu- tai työpaikkaa?

“Meillä on 6-10 prosentin hukka peruskoulun päättämisen yhteydessä. Suurin osa peruskoulun keskeyttäneistä tai vain peruskoulun käyneistä on työelämän ulkopuolella.”