Nato varautuu Trumpin mahdolliseen paluuseen – Huippukokouksessa huomio kohdistuu Bidenin esiintymiseen

Yhdysvaltain lähestyvät presidentinvaalit varjostavat Naton huippukokousta 9.–11. heinäkuuta. Kokous pidetään vaalinäyttämön keskiössä Washingtonissa. Suomi on mukana toista kertaa liittouman täysjäsenenä. Kokouksessa on tarkoitus juhlistaa myös puolustusliiton 75-vuotista historiaa.

Suomi on yrittänyt kiirehtiä oman puolustuksensa järjestämistä ennen Yhdysvaltain marraskuussa pidettäviä vaaleja, sillä republikaanien Donald Trumpin mahdollinen paluu Naton tärkeimmän jäsenmaan johtoon lisää epävarmuutta.

Trump on puheissaan toistuvasti horjuttanut Naton puolustuksen kulmakiveä, turvatakuita, jotka Suomikin sai liittyessään Natoon.

”En usko, että Yhdysvallat (Trumpin johdolla) vetäytyisi eurooppalaisesta Natosta tai Natosta ylipäätään. Jos Trump voittaa, hän kuitenkin varmasti ajaa vastuunjaon taloudellista tasaamista”, sanoo vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista.

Vastuun tasaamisella tutkija tarkoittaa käytännössä puolustusmenojen kasvattamista Naton jäsenmaissa. Eikä tämä ole hänen mielestään välttämättä huono asia.

”Se voisi tuupata muita Nato-maita tajuamaan, ettei kaikkea voi laskea Yhdysvaltain varaan.”

Trumpin uhkailu ja varsinkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat avanneet rahahanat liittolaismaissa.

Naton 32 jäsenmaasta 23 täyttää minimitavoitteen eli käyttää vähintään kaksi prosenttia bkt:stä puolustukseen. Viime vuonna tällaisia maita oli kymmenen ja sitä edellisenä vuonna kolme.

Myös Suomi on minimin ylittävien joukossa. Suomen puolustusmenot ovat Naton kesäkuussa julkaiseman tilaston mukaan 2,4 prosenttia bkt:stä.

”Hävittäjä- ja muiden kalustohankintojen ansiosta Suomi säilyttää tason ainakin vuoteen 2027 asti. Poliittinen yhteisymmärrys puolustusmenoille löytynee jatkossakin, jos maailmanpoliittinen tilanne jatkuu tällaisena tai pahenee”, Särkkä sanoo.

Kauimpana puolustusmenojen minimitavoitteesta Natossa ovat Espanja, Slovenia, Luxemburg, Belgia, Kanada ja Italia. Eniten puolustukseensa satsaa tällä hetkellä Puola, runsaat neljä prosenttia bkt:stään. Kärkipaikoilla ovat Yhdysvaltain lisäksi myös Viro, Latvia, Liettua ja Kreikka.

Naton nykyinen pääsihteeri Jens Stoltenberg on pitänyt kahden prosentin tavoitetta pohjana, ei kattona. Washingtonissa tavoitetta ei vielä nosteta.

Washingtonin huippukokouksen tärkein teema on Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen. Asia on tärkeä myös Suomelle, jonka valtuuskuntaa Washingtonissa johtaa presidentti Aleksander Stubb. Mukana ovat myös ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen.

Kaksi vuotta sitten Madridin huippukokouksessa Nato-maat sopivat uudesta strategisesta konseptista. Siinä Venäjä määriteltiin isoimmaksi uhkaksi euro-atlanttisen alueen turvallisuudelle ja vakaudelle.

Linjauksen pohjalta Nato on valmistellut uudet alueelliset puolustussuunnitelmat, ja liittokunta siunasi ne Vilnan huippukokouksessa viime heinäkuussa. Naton tarkoituksena on tehostaa eritoten Venäjän reunavaltioiden puolustusta.

Suomelle uudistus tarkoittaa oman paikan löytymistä Naton tärkeimmän jäsenmaan kyljessä. Yhdessä Pohjoismaiden kanssa Suomi siirtyy Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alaisuuteen. Tällä hetkellä Suomi on Hollannissa sijaitsevan Brunssumin alaisuudessa.

Kesäkuussa Naton puolustusministerit hyväksyivät myös Naton maavoimien alaesikunnan perustamisen Suomeen. Se taas tarkoittaa sitä, että Suomeen tulee Nato-joukkoja, jotka sitoutuisivat tarvittaessa myös pysyvämpään harjoitteluun ja läsnäoloon.

Moni suomalaiskaupunki on jo toivottanut alaesikunnan tervetulleeksi.

”Alaesikunnan paikka päätetään myöhemmin, mutta sinetit Suomen Norfolkiin siirtymiselle ja alaesikunnan perustamiselle saadaan jo Washingtonissa”, arvioi tutkija Iro Särkkä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille Washingtonin huippukokous on pettymys. Kutsua Natoon Ukraina ei saa ennen kuin sota on ohi ja rauha solmittu.

Pettymystä Nato hyvittää Ukrainalle rahalla, aseilla ja vahvistamalla rooliaan sotilaallisen avun suunnittelussa ja jakelussa. Nato ottaa isomman vastuun avun koordinoinnista ja siten varautuu Donald Trumpin mahdolliseen paluuseen Valkoiseen taloon. Tähän asti aseavun koordinointi on ollut Yhdysvaltain johtamalla Ramstein-ryhmällä.

Ukraina-avun jatkuminen on myös Suomen tavoite Washingtonissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan Nato tukee Ukrainaa ensi vuonna 40 miljardilla eurolla, ja päätös tästä lyödään lukkoon huippukokouksessa.

Presidentti Alexander Stubb vahvisti perjantaina tiedotustilaisuudessa, että kyse on yhden vuoden avustuspaketista.

Tukipaketti on matkan varrella pienentynyt, ja Unkari jättäytyy myös tästä ulos.

Euroopan poliittinen kenttä on ollut koko vuoden myllerryksessä. Torstaina valta vaihtui Britanniassa konservatiiveilta työväenpuolueelle. Ranskassa voi pian olla laitaoikeistolainen pääministeri. Kansallisen liittouman kytkökset Venäjään ovat herättäneet huomiota.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin katastrofaalisen haparoivaksi kuvattu esiintyminen äskeisessä vaaliväittelyssä on vahvistanut Donald Trumpin asemaa. Demokraatit itsekin ovat alkaneet epäillä Bidenin kykyä selviytyä toisesta kaudesta.

”Trump löytää helposti yhteisen sävelen Euroopan kansallismielisten kanssa. Vaarana on, että maat alkavat sopia asioista ohi kansainvälisten järjestöjen, keskenään. Tämä olisi huonompi juttu pienille maille”, sanoo tutkija Iro Särkkä.

Presidentti Joe Biden isännöi Washingtonissa huippukokousta, jossa Nato yrittää esiintyä yhtenäisenä, päättäväisenä ja vahvana. Kokousvieraat kuitenkin joutuvat jännittämään, sekoileeko liittouman vahvimman maan johtaja sanoissaan ja pysyykö hän hereillä.

Presidentti Stubb sanoi tapaavansa Bidenin muutaman kerran ensi viikon aikana.

”Suomen tasavallan presidentti tulee toimeen sen presidentin kanssa, joka kunakin hetkenä Yhdysvaltoja johtaa”, hän kommentoi medialle.

Stubbin mukaan Bidenin politiikka Ukrainan suuntaan ja Natossa on ollut hyvinkin tervetullutta Suomen kaltaiselle maalle.

”Hän oli myös hyvin tärkeässä roolissa siinä vaiheessa, kun Suomesta piti tulla Naton jäsen. Tästä olemme kovin kiitollisia.”

Huippukokoukseen osallistuu iso joukko muidenkin kuin sotilasliiton jäsenmaiden päämiehiä, esimerkiksi Naton indopasifisten kumppaneiden, Australian, Etelä-Korean, Japanin ja Uuden-Seelannin johtajat.