Näin yrityspomot kehittäisivät Suomea: Palkansaajien verotus alas, lisää työvoimaa ulkomailta

talous
Teksti
Hanna Leivonniemi
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Työperäinen maahanmuutto
Kyselyyn vastanneista yritysjohtajista lähes 70 prosenttia lisäisi työperäistä maahanmuuttoa. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.

Palkansaajien verotus alas, lisää ulkomaalaista työvoimaa Suomeen ja enemmän valtiojohtoisia yrityksiä erityisesti suurille teollisuudenaloille kuten kaivostoimintaan. Siinä on suomalaisten yritysjohtajien resepti Suomen kehittämiseksi.

Tiedot selviävät Kauppakamarin jäsenilleen tekemästä valtakunnallisesta Luotsi-kyselystä, johon vastasi noin 500 yritysjohtajaa ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajaa eri puolilta Suomea.
Kyselyyn vastanneista yritysjohtajista lähes 70 prosenttia lisäisi työperäistä maahanmuuttoa, ja vain kolme prosenttia hillitsisi sitä.

”Yritysten kannalta on itsestään selvää, että ulkomaalaisia osaajia tarvitaan Suomessa tulevaisuudessa. Siinä mielessä yritysten näkökulma on hieman erilainen kuin nyt käynnissä oleva keskustelu ulkomaalaispolitiikasta”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Penttilän mielestä työperäistä maahanmuuttoa tulisikin joustavoittaa, jotta yritysten kaipaamien osaajien olisi entistä helpompi tulla Suomeen.

”Tarvittaisiin kotouttamispalveluja ja englanninkielistä koulutusta muuttajien perheille.”

”Joissain yrityksissä on ollut myös ongelmia sen suhteen, että esimerkiksi Afrikasta on haettu tänne koulutukseen ihmisiä, joiden on tarkoitus palata omaan maanosaansa tekemään työtä. Nämä hakuprosessit ovat saattaneet kestää liian kauan.”

Verot alas

Yritysjohtajat kannattivat kyselyssä myös palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen pienentämistä. Nämä asiat olivat kyselyyn vastanneiden mielestä selvästi tärkeämpiä kuin yritysverojen laskeminen. Vain 16 prosenttia vastaajista piti yritysverotuksen keventämistä tärkeimpänä verotuksen uudistuskohteena.

”Kyselyssä näkyy se, että siihen on vastannut hyvin monenlaisten yritysten johtajia. Ehkä isot pörssiyhtiöt pitävät yritysverojen laskua ensisijaisena”, Penttilä sanoo.

”Sen sijaan tässä näkyy se, että Suomi on siirtymässä osaamistalouteen. Sen vuoksi emme voi pitää ansiotuloverotusta niin korkeana kuin se on nyt. Osaamista ei yksinkertaisesti saa verottaa liikaa.”

Yritysjohtajien näkemys eroaa painopisteeltään suurta verouudistusta tekevän Hetemäen työryhmän linjauksista. Vaikka Hetemäen työryhmäkin keventäisi ansiotulojen verotusta, sen mielestä ehdottomasti paras keino vauhdittaa kasvua on laskea yritysten maksamaa yhteisöveroa neljä prosenttiyksikköä 22 prosenttiin.

”Yritysjohtajien näkemys ei ole ristiriidassa Hetemäen työryhmän kanssa, mutta selvästi yritysjohtajat pitävät osaamisen tukemista tärkeimpänä Suomen tulevaisuuden kannalta.”

Penttilän mielestä kyselyn yllättävin tulos oli se, että yritysjohtajista lähes 40 prosenttia kannatti uusien valtionyhtiöiden perustamista esimerkiksi kaivostoimintaan.

”Siinä voi nähdä kaikuja valtiokapitalismista Aasiassa ja maailmalla. Valtiot ovat viime vuosina tulleet omistajina mukaan markkinatalouteen eri puolilla maailmaa, jopa yhä enemmän Yhdysvalloissa ja Euroopassa.”

Toisaalta kyselyssä mainitaan esimerkinomaisesti kaivostoiminta. Penttilä uskoo sen vaikuttaneen vastaajien mielipiteisiin.

”Suomessa on perinteisesti nähty, että suuria alkuinvestointeja vaativilla aloilla toimivat valtionyhtiöt. Jos kaivostoimintaa ei olisi mainittu, voi olla että luvut olisivat matalammat.”
Yritysjohtajille tehty kysely oli lajissaan ensimmäinen. Kauppakamari aikoo toteuttaa vastaavia kyselyjä muutaman kerran vuodessa.