Näin kallis öljy tuo taantuman - laskentamallina 2007-2008
Libyan taistelut ovat nostaneet öljyn hintaa. Kapinalliset suojautuivat 7. maaliskuuta ilmaiskun jälkeen Ras Lanufin kaupungissa, joka on merkittävä öljyntuotannon keskus. Kuva Marco Longari / AFP / Lehtikuva.
Arabimaiden levottomuuksien seurauksena raakaöljyn hinta on noussut korkeimmalle sitten vuoden 2008. Tämänhetkinen Pohjanmeren Brent-laadun hintataso lähenee 120 dollaria barrelilta. 159 litran barreli on öljykaupassa käytetty yksikkö.
Jos kuohunta leviää suurimpiin öljyntuottajamaihin, ennen kaikkea Saudi-Arabiaan, hinta voi arvioiden mukaan vielä kaksinkertaistua nykyisestä.
Tämä riittäisi kääntämään orastaneen talouskasvun taantumaksi tai jopa lamaksi, mikäli on uskominen amerikkalaisen markkina-analyytikon Martin Hutchinsonin laskelmia Money Morning -nettijulkaisussa.
Halpaan bensiiniin tottuneet amerikkalaiset joutuisivat maksamaan polttoaineestaan saman kuin eurooppalaiset nyt. Nykyinen noin 70 eurosentin litrahinta kolminkertaistuisi.
Vuodet 2007-2008 esimerkkinä
Hutchinson on laskenut hinnan nousun seurauksia USA:ssa vuosien 2007‒2008 kokemusten pohjalta. Elokuussa 2008 hinta nousi yli 147 dollariin barrelilta, mutta romahti loppuvuodesta alle 40 dollarin.
Laskelmissa on vedetty suora yhteys raakaöljyn hinnan, polttoaineiden kulutuksen ja USA:n talouskehityksen välille. Vuoden 2008 kesällä hinta oli noussut edelliskesästä 70 prosenttia, jolloin kulutus oli pudonnut neljä prosenttia.
Jos kapina leviäisi kaikkiin arabimaihin Irania ja Irakia lukuun ottamatta, putoaisi koko maailman tuotanto ‒ ja tämän tuloksena kulutuskin ‒ pahimman skenaarion mukaan noin 10 miljoonaa barrelia päivässä eli runsaat 11 prosenttia. Mikäli tämä nostaisi hintoja samassa suhteessa kuin vuosina 2007‒2008, olisi tuloksena 300 dollarin barrelihinta.
Vakavia seurauksia
Vaikutukset USA:n maksutaseeseen olisivat Hutchinsonin mukaan huikeat: kun maa tuo tällä hetkellä öljyä 265 miljardilla dollarilla vuodessa, summa nousisi 800 miljardiin, vaikka otettaisiin huomioon polttoaineiden ja öljyä raaka-aineenaan käyttävien tuotteiden kysynnän putoaminen.
Seuraukset olisivat vakavat jo tälläkin hetkellä hurjaa vauhtia velkaantuvalle Yhdysvaltain taloudelle, mikä voisi tuoda maahan hyperinflaation, romahduttaa dollarin arvon ja lopulta viedä sen aseman maailmanvaluuttana.
Joka tapauksesa neljän prosentin bruttokansantuotteen pudotus merkitsisi taantumaa, joka olisi rajumpi kuin kolme vuotta sitten.
Entä Euroopassa ja Suomessa?
Öljyä ei yleisesti pidetä Euroopassa niin strategisena raaka-aineena kuin USA:ssa. Todellisuudessa täysin tuontiöljystä riippumattomia maita on kuitenkin tasan yksi eli Norja, EU:ssa ei ainoatakaan.
Libyan öljystä suurin osa tuodaan juuri Eurooppaan.
Suora vaikutus bensiinin hintaan ei Euroopassa ole korkean veron vuoksi niin suuri kuin USA:ssa. Lamaksi kääntyvä taantuma USA:n imussa olisi kuitenkin skenaarioista pahin.
Tällä hetkellä tilanteen pelastajaksi on ilmoittautunut Saudi-Arabia, joka on luvannut korvata levottomuuksista kärsivien maiden osuuden kasvattamalla omaa päivätuotantoaan noin 9 miljoonasta barrelista yli 12 miljoonan. Osa alan asiantuntijoista ei kuitenkaan usko maan kykenevän näin korkeaan tuotantolukuun kuin väliaikaisesti.
Julkaistu 8.3.2011 klo 12.47, päivitetty 9.3.2011 klo 10.50.