Mitä vasta­vuoroisuus merkitsee Trumpille? ”Siinä ei ole kyllä mitään järkeä”

Yhdysvallat pyrkii omien sanojensa mukaan tasoittamaan kilpailuasetelmaa maailmankaupassa. Suomen pankin asiantuntija pitää keinoja hyvin erikoisina.

Hyvä selitys
Teksti
Salla Jantunen

Yhdysvallat käytännössä julisti keskiviikkona kauppasodan muulle maailmalle. Donald Trump ilmoitti asettavansa kaikille maailman maille 10 prosentin tullit. Tarkoitus on ”vapauttaa” Yhdysvallat muiden maiden tuotteista. Presidentti nimesi päivän Amerikan taloudellisen itsenäisyysjulistuksen päiväksi.

Lisäksi ainakin 60 maalle on tarkoitus määrätä 10–50 prosentin lisätullit. Useiden Aasian maiden lisäksi listalla on koko Euroopan unioni, jolle Trump aikoo lätkäistä yhteensä 20 prosentin tullit.

Trump esitteli tullisuunnitelmaa pahvitaululta Valkoisen talon puutarhassa keskiviikkona. Silmiinpistävää oli, että lukemat vaikuttivat jokseenkin sattumanvaraisilta. Kiinalle 34 prosenttia, Taiwanille 32 prosenttia, Kambodzalle 49 prosenttia. Pakotteiden alla olevat valtiot kuten Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea näyttävät välttyvän kokonaan tulleilta.

Valkoinen talo kertoi etukäteen prosenttien perustuvan vastavuoroisuuteen. Tavanomaisesti sillä tarkoitetaan sitä, että jos osapuolten välillä olevat tullit eivät vastaa toisiaan, toinen osapuoli voi tasoittaa tilannetta asettamalla samankokoisia tulleja tai muita kaupan esteitä toiselle osapuolelle, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen.

Vastavuoroisuuden edistämiseksi voidaan tullien lisäksi tarkastella myös muita kaupan esteitä kuten erilaisia ympäristö- tai hygieniavaatimuksia. Tällä halutaan tasoittaa kilpailuasetelmaa.

Yhdysvallatkin pyrki omien sanojensa mukaan tasoittamaan kilpailuasetelmaa, mutta hyvin erikoisella tavalla, Kurronen sanoo. Hallinto ei näytä tehneen etukäteen uumoiltua tullien ja kaupan esteiden kokonaistarkastelua vastavuoroisuuden hengessä.

Sen sijaan Yhdysvallat on asettamassa tulleja sen mukaan, mikä on Yhdysvaltain ja toisen osapuolen välinen kauppatase, Kurronen sanoo. ”Yhdysvallat esimerkiksi ostaa enemmän EU:sta kuin EU Yhdysvalloista, mikä tarkoittaa sitä, että kauppatase on Yhdysvalloille miinuksella eli alijäämäinen. Alijäämä on hallinnossa jaettu EU:n Yhdysvaltain-viennin arvolla ja siitä saatu pahvitaulun prosenttiluku 39.”

Yhdysvaltain asettamat ”vastatullit” on taas saatu jakamalla kauppataseen tarkastelusta saatu luku kahdella.

Laskuharjoituksella saadut prosenttiluvut eivät siis kuvasta EU:n tai muiden valtioiden Yhdysvaltain-tuonnille asetettuja tulleja. Todellisuudessa EU:n tullit Yhdysvaltain-tuotteille ovat parin prosentin luokkaa, Kurronen sanoo.

Taloustieteilijöiden mukaan laskutavassa ei ole mitään järkeä, Kurronen sanoo.

”Yhdysvalloilla on iso ja krooninen kauppataseen alijäämä ja kauppatasetta voi olla järkevää jossain määrin yrittää tasapainottaa. Se pitää paikkansa. Mutta kauppataseen tasapainottaminen jokaisen yksittäisen valtion kanssa ja vielä tällä tavalla keksittyihin tulliprosentteihin perustuen, siinä ei ole kyllä mitään järkeä.”

Tulli-ilmoitus käänsi pörssit laskuun ympäri maailmaa. Kurrosen mukaan maailman talouskasvu tulee todennäköisesti hidastumaan merkittävästi päätösten seurauksena.

Lue myös:

Ilmoita asiavirheestä