Trump vastaan taloustieteilijät – Tuontitullit voivat olla trumpismin tiukin koetinkivi
Kumpi voittaa, taloustieteen valtavirta ja historian opit vai Trumpin vaistot? Se on kirjaimellisesti biljoonien dollarien kysymys, Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula pohtii.
Presidentti Donald Trumpin lupaama Yhdysvaltojen ”vapautuksen päivä” koitti. Poliittiset johtajat ympäri maailmaa reagoivat välittömästi. Yhdysvaltojen asettamat raskaat tuontitullit uhkaavat puskea maailmantalouden kauppasotaan.
Lupaukset tuontitulleista olivat keskeinen osa Trumpin vaalikampanjaa. Presidenttikauden alussa hän souti ja huopasi tullipäätöksissä, mutta huhtikuun 2. päivä jahkailu loppui.
Republikaanit ovat Trumpin johdolla palanneet puolueen eristäytymispoliittiseen menneisyyteen. Ennen Dwight ”Ike” Eisenhowerin presidenttikautta (1953–1961), republikaanit olivat korkeiden tuontitullien puolue, joka halusi vetäytyä muusta maailmasta.
Tuontitullien taloudellinen ja poliittinen historia ei ole myönteinen. Vuonna 1890 kongressiedustaja ja tuleva presidentti William McKinley puski läpi lain, joka nosti tuontitullit liki 50 prosenttiin. Tulleja seurasi kuluttajahintojen nousu, joka nosti demokraatit samana vuonna selvään vaalivoittoon.
Vuonna 1930 republikaanisenaattori Reed Smoot ja kongressiedustaja Willis C. Hawley halusivat auttaa syvän laman kanssa painivaa amerikkalaista teollisuutta nostamalla tuontitulleja. Tämä oli ehkä pahin mahdollinen reaktio historialliseen lamaan.
Smoot-Hawley-tulleja seurannut kauppasota syvensi 1930-luvun lamaa ja pahensi surkeaa taloustilannetta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa. Vuonna 1932 demokraatit saavuttivat historiallisen vaalivoiton, ja Franklin Delano Roosevelt aloitti modernin hyvinvointivaltion rakentamisen Yhdysvaltoihin.
Korkeat tuontitullit viimeistelevät republikaanipuolueen metamorfoosin. Aikaisemmin puolue painotti lihaksikasta interventionismia, vapaata kauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Se painotti politiikkojen korkean moraalin tärkeyttä. Nyt republikaanit ovat Trumpin johtama eristäytymispolitiikkaa ja kaupan säännöstelyä ajava puolue.
Tuontitullit iskevät kipeästi moniin Trumpin vankimpiin kannattajiin. Jopa 70–80 prosenttia amerikkalaisista maanviljelijöistä äänesti istuvaa presidenttiä. Nyt tuontitullit iskevät heihin kahdella rintamalla.
Maanviljelijöiden tarvitsemat lannoitteet, työkalut ja traktorit kallistuvat tuontitullien myötä huomattavasti. Muun maailman kostoksi nostamat tuontitullit puolestaan heikentävät amerikkalaisten maataloustuotteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Wall Street reagoi nopeasti tuontitulleihin. Trumpin julistusta seuraavan päivän aamuna Dow Jones -indeksi tippui nopeasti yli 1 500 pistettä. Jopa monet kongressin republikaanit pyörittelivät päitään päätökselle ja sen seurauksille.
Poliittisesti tuontitullit ovat ehkä tiukin testi Trumpin maagiselle otteelle kannattajistaan. Ne iskevät amerikkalaisiin kuluttajiin, maanviljelijöihin, vientimarkkinoista eläviin yrityksiin sekä teollisuuden työntekijöihin.
Poliittisesti aloitettu kauppasota koettelee trumpismin rajoja ja hänen kannattajiensa uskollisuutta. Taloudellisesti nyt testataan Trumpin kykyä muokata maailmaa tahtonsa mukaisesti. Kumpi voittaa, taloustieteilijöiden liki konsensus ja historialliset esimerkit vai Trumpin vaistot? Se on kirjaimellisesti biljoonien dollarien kysymys.
Soundtrack: Huey Lewis and the News, Back in Time