Ministeri Pekkarinen: Sanojani on tulkittu väärin
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mielestä toimittaja Tuomo Lappalainen on tulkinnut väärin hänen Vantaan Kehärataa koskevaa lausuntoaan. Pekkarisen mielipide julkaistiin SK:ssa 21/2007. Lappalainen vastaa ministeri Pekkariselle.
Ruma temppu, Tuomo Lappalainen
Toimittaja Tuomo Lappalaiselta se käy. Mies löytää sangollisen aina, kun tietää hyvän niskan, minne viskaa. Lappalaisen rakentaman mielikuvan mukaan (SK 20/2007) minä olisin oitis hallitusneuvottelujen jälkeen sanoutunut irti hallitusohjelmasta, kurittanut pääkaupunkiseutua ja ripotellut rahaa pitkin maata. Pekkarinen olisi hänen mukaansa ”vihjannut Äänekoskella Kehärahan lykkäämismahdollisuudesta”. Viimeistään Lappalaisen rivien välistä kävi ilmi, että tämä Pekkarisen ”vihjaisu” oli valhe.
Moisen menettelyn moitittavuutta Lappalainen pönkitti muistelemalla kuinka tämä ”nurkkapatriootiksi” nimittämänsä jo 1990-luvun alkupuolella ”veti surutta kotiin päin”.
Olin ehkä 15 vuotta siten niin naiivi ja kokematon, etten aina ymmärtänyt puolustautua, silloin kun tuomolappalaiset kävivät kimppuun. Mutta enää en ole.
Vastasin Helsingin Sanomien toimittajan Kehärataa koskevaan kysymykseen mainitussa lehdessä 11.5. Sanomani oli tiivistäen se, että hallitusneuvotteluissa ja eritoten hallitusohjelmaa ja vaalikauden budjettikehyksiä valmistelleissa avainryhmissä oli ollut esillä mahdollisuus muun muassa Kehäradan rahoituksen siirtymiseen kaavaillusta vuodella-kahdella, mikä helpottaisi joukkoliikenteen ja perusväylästön vähäistä rahoituskehystä. Suunnilleen saman pelkistäen, avainryhmiin viittaamatta, olin vastannut Äänekosken torilla yleisökysymykseen jo aiemmin.
Moisen mahdollisuuden arkkitehtuurissa minulla ei ole ollut minkäänlaista roolia. En kuulunut hallitusohjelman liikenneryhmään. Kuuluin kuitenkin talouspolitiikan linjauksia ja budjettikehyksiä valmistelleeseen, kokoomuksen Jari Koskisen johtamaan ryhmään, jonka kokouksessa meille esiteltiin po. asia. Kaikki muutkin avainhenkilöt tiesivät asiasta.
Muun muassa näihin keskusteluihin perustui LappalaiseMinisterin mainitsema Kehärataa koskeva ”vihjaisuni” Äänekosken torin ja sittemmin Helsingin Sanomien kysyjille. En ole vahingossakaan sanonut, että kyseinen asia olisi kirjattu hallitusohjelmaan.
Lappalaisen journalistinen kunnianhimo ei riittänyt siihen, että hän edes yhden puhelinsoiton verran olisi nähnyt vaivaa tarkistaakseen, onko Pekkarinen ”vihjaillut” omiaan vai olisiko se kenties ollut totta, mitä olin kysyjille vastannut. Hän lyö, kun näyttäisi olevan sauma lyödä.
Jos neuvottelujen avainhenkilöt, vaikkapa Koskinen, kiistäisivät asian tähän tapaa esillä olon hallitusneuvotteluissa, en mielestäni voisi jatkaa valtioneuvoston jäsenenä. Päinvastaisessa tapauksessa kysyn, minkä johtopäätöksen toimittaja Lappalainen tekisi omasta puolestaan?
Mauri Pekkarinen
Hallitusohjelmaneuvottelija (kesk)
SK 21/2007