Miksi tukea Kreikkaa ja Irlantia? Suomi voi tienata 200 miljoonaa euroa

euroalue
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Parhaassa tapauksessa Suomi tienaa Kreikan ja Irlannin rahoittamisesta yli 200 miljoonaa euroa. Mutta se edellyttää sitä, että kaikki menee erittäin hyvin.

Lukija otti yhteyttä ja kysyi: Kuinka suuri riski on, että Kreikan ja Irlannin laina- ja takausvastuut laukeaisivat Suomen maksettavaksi? Hänen mielestään tätä asiaa ei ollut selvitetty julkisuudessa riittävästi.

SK päätti kysyä kolmen asiantuntijan näkemystä: valtiovarainministeriön virkamiehen, sijoitusjohtajan ja ekonomistin. Vastaukset julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on ensimmäinen.

Valtiovarainministeriön (VM) neuvotteleva virkamies Ossi Leppänen huomauttaa, että Kreikan ja Irlannin tapaukset eroavat toisistaan.

Kreikalle lainaa, Irlannille takauksia

“Kreikka on lainapohjalla, Irlannin tapauksessa kyseessä on takuuohjelma.”

“Ohjelmat toteutuvat kokonaan vasta silloin, kun nämä maat toteuttavat niiden ehtoina olevat talouspoliittiset ohjelmat. Jos taas ohjelmat eivät toteudu, lainaa ei anneta eikä takauksiin mennä”, Leppänen sanoo.

Suomen luotto Kreikalle on osa euroalueen lainaohjelmaa. Irlannin tapauksessa Suomi taas takaa sille kuuluvan osan euromaiden kriisirahoitusyhtiön “Euroopan rahoitusvakausvälineen” (ERVV) varainhankinnasta, jolla rahoitetaan yhtiön luotto Irlannille.

Milloin sitten voidaan puhua Suomen ottaman luotto- tai takausriskin realisoitumisesta? 
Kreikka-riski laukeaa, jos maa jättäisi maksamatta lainan lyhennykset tai korot Suomelle sovittuna aikana. Irlannin osalta vastaava totuuden hetki olisi se, jos Irlanti jättäisi koron tai kuoletuksen maksamatta ERVV:lle.

Suomen Kreikalle antama laina nousee maksimissaan 1,6 miljardiin euroon. Siitä on maksettu toistaiseksi 392 miljoonaa euroa.

Leppänen korostaa, että näiden rahoitusjärjestelyjen perustelut ovat vakauden säilyttämisessä, ja sen hintaa on mahdoton arvioida. VM ja hallitus uskovat, että Kreikan ja Irlannin maksukyvyttömyys olisi johtanut koko Euroopassa talouden negatiiviseen kierteeseen. Siitä olisi maksettu kova hinta myös Suomessa esimerkiksi työpaikkojen menetyksinä.

Kreikka-laina voi tuottaa 160 miljoonaa

Entä jos kaikki menee hyvin? Suppean nettotuottolaskelman mukaan Suomi voi saada Kreikka-lainasta 140-160 miljoonan euron nettotuoton. Laskelma perustuu nykyisille korko-oletuksille ja sille, että Kreikka maksaa luotosta 3 prosenttiyksikön marginaalin.

Irlannin ja ERVV:n puolesta Suomi on taannut 740 miljoonan euron velat. Se on siis Suomen kokonaisriski tässä vakausjärjestelyssä. Myös Irlanti maksaa vastiketta saamastaan ERVV-rahoituksesta ja Suomen laskennallinen osuus tästä tuotosta voi olla suuruusluokaltaan 70-80 miljoonaa euroa vastaavilla oletuksilla kuin Kreikka-laskelmassa.

“Kreikan lainan tuotto tulee kassaan, mutta Irlannin takaukset eivät aiheuta kassavirtaa. Mutta järjestelyjen perusteet ovat muualla kuin näissä korkotuotoissa”, Leppänen painottaa.

“Järkevämpää mennä mukaan kuin jäädä pois”

Työeläkeyhtiö Varman sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että Suomelle oli todennäköisesti järkevämpää osallistua Kreikan ja Irlannin rahoitusjärjestelyihin kuin olla menemättä niihin.

“Se ei kuitenkaan ollut ainoa vaihtoehto. Irlannin tapauksessa, jossa ensisijainen ongelma oli pankkien rahoitus, olisi ollut mahdollista seurata Islannin polkua.”

Murto muistuttaa, että Islannin mallissa pankkirahoittajat joutuivat kärsimään. “Sen sijaan Irlannin tapauksessa ollaan nyt turvaamassa välillisesti juuri pankkien saatavia.”

EU:n ja Suomen linjaan on vaikuttanut traumaattinen kokemus Lehman Brothersin konkurssista syyskuussa 2008. Lehmanin kaatuminen osoitti, kuinka rajuja seurauksia sillä on, että suuri pankki päästetään konkurssiin sektorilla, jonka pelaajilla on vahva keskinäinen riippuvuus.

“Toisaalta voi olla niin, että jossakin vaiheessa velat osoittautuvat niin suuriksi, että niitä on tukitoimista huolimatta pakko leikata.”

Murron mukaan velkajärjestelyyn, jossa lainapääomia alennetaan, ei ole välttämättä tarvetta mennä, mikäli korko pysyy kohtuullisena.