Marinin hallitus umpisolmussa sähköautojen latauslain kanssa – vastakkain ovat raha ja ympäristötavoitteet

Uutisanalyysi: Kysymys on lopulta siitä, ovatko ihmiset valmiita ostamaan sähköautoja, jos heille ei voida taata riittävän laajaa latauspisteiden verkostoa.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Hallituksen lakiesitys sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta on ajautunut umpisolmuun. Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) vastuulla oleva lakiesitys sai jo lausuntokierroksella erittäin kriittisen palautteen.

Sitä pidettiin etenkin kaupan alalla, kunnissa ja teollisuuden keskuudessa ylimitoitettuna.

Syy voimakkaalle kritiikille on se, että lakiesitys on huomattavasti tiukempi kuin Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (EPBD 2018) vaatisi.

Ympäristöministeriön esitys lähtee siitä, että kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, täytyisi rakentaa sähköautojen latausvalmius. Direktiivissä vähimmäistaso on kymmenen paikkaa. Rakennuksen omistajan pitäisi myös järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.

Tiukan latausinfralain takana seisovat etenkin vihreät ja vasemmistoliitto. Mediassa keskusta on näkyvimmin vastustanut ”ylimitoitettua” lakiesitystä.

Asiaa on puitu pariin otteeseen ministerityöryhmässä, johon kuuluu Mikkosen lisäksi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd), eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r).

 

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ministerityöryhmässä ei ole päästy yhteisymmärrykseen lain sisällöstä. Ryhmä ei aio enää kokoontua, vaan poliittista vääntöä käydään ministereiden esikunnissa.

Ympäristöministeriön virkamiesten vastuulla on jatkaa lain valmistelua heti, kun poliittiset päätökset on saatu sovittua.

Kyse on siitä, paljonko uusi laki saa lopulta tulla maksamaan koko yhteiskunnalle. Toisaalta vaakakupissa painavat ympäristöarvot. Sanna Marinin (sd) hallituksella on tiukat ympäristötavoitteet ja liikenteenpäästöjä halutaan leikata merkittävästi.

Sähköautoja ostetaan myös koko ajan enemmän. Toisaalta sähköautojen osuus Suomen autokannasta on kasvusta huolimatta edelleen hyvin pieni.

Kysymys on lopulta siitä, ovatko ihmiset valmiita ostamaan sähköautoja, jos ei ole takeita riittävän laajasta latausinfrasta. Toisaalta liian tiukka lainsäädäntö voisi johtaa joissain tapauksissa turhiin investointeihin.

Lakiesityksen säädökset toisivat Suomeen arviolta 171 000 latauspistettä vuoteen 2030 mennessä ja valmiuden latauspisteeseen noin 621 000 pysäköintipaikalle. Investointien kokonaissumma nousisi 2020-luvulla satoihin miljooniin euroihin, jopa miljardeihin.

 

Lakiluonnoksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että yhden peruslatauspisteen kustannukset olisivat 1 100–2 300 euroa ja nopean latauspisteen 25 000–50 000 euroa kappale. Selvitystyön on tehnyt valtionyhtiö Motiva.

Suomen Kuvalehti kysyi Motivalta jo lausuntokierroksen aikana, miten arviot kustannuksista on tehty ja mihin ne perustuvat. Motiva ei vastannut kysymyksiin. Sen sijaan Motiva lähetti ympäristöministeriöön oman lausunnon asiasta, jossa selitettiin latauspisteiden kustannusarvioita.

Lausuntokierroksella kritisoitiin sitä, että kustannusarviot oli laskettu alakanttiin.

Motivan kertoi tuolloin lausunnossaan, että lakiesityksen taustaselvityksessä esitetyt hinnat olivat asiantuntija-arvioita, jotka perustuivat vuoden 2018 lopun hintoihin ja yleisiin urakointikustannuksiin.

On huomioitava, että näissä laskelmissa käytettyihin arvioihin ei sisältynyt sähköpääkeskuksien mahdollisten muutosten kustannuksia eikä arvonlisäveroa. Hintoihin sisältyy siten epävarmuustekijöitä, mutta vuotta myöhemmin laskelmissa käytetyt arviot näyttävät olleen oikeaa suuruusluokkaa”, Motiva kirjoitti lausunnossa.

Kritiikki alakanttiin lasketuista kustannuksista ei ollut siis aivan tuulesta temmattu, mikä herättää epäluottamusta koko lakiesitystä kohtaan.

Joka tapauksessa valtio on jo ottanut pieniä askelia, joilla pyritään edistämään sähköautojen latausinfraa.

Valtio on muun muassa tukenut sähköautojen kotilatauksen investointikustannuksia aiempina vuosina yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Tuki on tarkoitettu taloyhtiöille ja muille asuinrakennuksia omistaville yhteisöille.

Tuen määrää aiotaan lisätä. Silti kyse on suhteellisen pienistä summista, eikä tukea riittäisi kaikille.