Manninen: "Vain osa verohelpotuksista heti käyttöön"

hallitusohjelmat
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
hannes manninen

Keskustan kansanedustaja Hannes Manninen haluaa vain osan hallituksen lupaamasta verojen kevennyksestä käyttöön heti ensi vuoden alusta, aiemmin sovitun mukaisesti. Toisen päähallituspuolueen kokoomuksen puolelta on kesän aikana tullut painetta käyttää koko hallitusohjelmassa sovittu 1,1 miljardia euroa heti tammikuussa, mutta Mannisen mielestä se olisi väärä liike.

“Kun inflaatio on korkealla, vaaditaan helposti lisää ostovoimaa. Jos ostovoimaa lisätään, se taas kiihdyttää inflaatiota; siinä on vähän kuin harakka tervatulla katolla. Kokonaan sitä ei pidä ensi vuonna käyttää missään tapauksessa. Jotain on jätettävä vuoden 2010 palkkaratkaisuja varten”, Manninen sanoo.

Keskusta ja kokoomus pääsevät toden teolla keskustelemaan verotukseen liittyvistä ratkaisuista elokuun lopun budjettiriihessä. Budjetin käsittely aloitetaan syyskuussa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jonka puheenjohtajana Hannes Manninen istuu.

Manninen uskoo, että veroerimielisyydet pystytään ratkaisemaan “hyvässä hengessä”, sillä kukaan ei ole lyönyt kantojaan lukkoon.

Oppositio linjaa menneisyyttä

Toinen puolueiden välille kähinää aiheuttanut veroratkaisu on ruuan arvonlisäveron alennus. Hallitusohjelmassa sovittiin, että vero alenee ensi vuoden lokakuussa 17:stä 12:een prosenttiin, ja tästä ainakin Hannes Manninen haluaa edelleen pitää kiinni. Hän ihmettelee kovasti SDP:n tuoreen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen toiveita peruuttaa koko alv-alennus.

“Tämä osoittaa, että oppositiolla ei ole eväitä linjata tulevaisuutta, kun uuden puheenjohtajan pääasialliset kannanototkin ovat, että hallituksen pitää peruuttaa sovittuja päätöksiä”, Manninen arvostelee.

Ruokaveron alentamisen rinnalla Manninen nostaisi viinan ja tupakan veroja. Tupakkaveroa pitäisi hänen mielestään nostaa niin korkealle, että tupakointi kerta kaikkiaan loppuisi.

Rahaa velanmaksuun verotuotoista huolimatta

Tuoreiden Tilastokeskuksen ja Valtiokonttorin laskelmien mukaan verotuloja tunkee valtiolle ovista ja ikkunoista odotettua enemmän. Veroja ja sosiaaliturvamaksuja tuli viime vuonna 6,3 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä 77,2 miljardia euroa. Syynä verotulojen lisääntymiseen oli se, että kotitalouksien palkat nousivat ja työllisyys parani.

Sama tahti näyttää jatkuneen myös alkuvuonna. Kesäkuun loppuun mennessä veroja oli maksettu noin 19,5 miljardia euroa, kahdeksan prosenttia ja noin 1,5 miljardia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Hannes Manninen sanoo, että kasvavista tuotoista huolimatta syytä tuhlailuun ei ole. Hänen mukaansa budjetissa on varattava edelleen rahaa valtionvelan maksuun. Pelkästään korkoja on maksettu vuosittain noin kaksi miljardia euroa, ja sama tahti saisi jatkua.

Velan lisäksi ensi vuoden budjetissa pitäisi Mannisen mielestä panna rahaa ainakin väylien kunnossapitoon, perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon ja ammattikoulutuspaikkojen lisäämiseen. Hän odottaa myös, että budjetin yhteydessä päästään eroon lääkärien verokikkailusta, jossa lääkärit voivat nostaa osan palkastaan keveämmin verotettuina osinkoina.

“Työtä tekevälle pitää maksaa palkkaa, ja työtä tekevän pitää maksaa veroja.”

Budjetin hieronta alkaa

Valtion ensi vuoden budjetin hieronta alkaa toden teolla ensi viikolla, kun valtiovarainministeriön ylin johto kokoontuu neuvotteluihin Espoon Moisniemeen. Tiistaina ja keskiviikkona käytäviin neuvotteluihin on saatu tänä vuonna tilat Rajavartiolaitokselta, viime vuonna kokoontumispaikka oli Kirkkonummella.

Tänä vuonna reipasta keskustelua käydään todennäköisesti erityisesti ruuan arvonlisäveron ajoituksesta ja siitä, milloin veroja kevennetään. Kokoomus vaati pari viikkoa sitten, että koko hallitusohjelman veronkevennysvara eli 1,1 miljardia euroa otetaan käyttöön heti ensi vuoden alussa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei ole ainakaan toistaiseksi suostunut kokoomuksen vaatimukseen. Vanhasen mukaan kesän aikana on inflaatioriskin takia harkittava tarkkaan, miten veronalennus jaetaan vuosille 2009 ja 2010.

Viikon kuluttua perjantaina eli 1. elokuuta koko budjettiesityksen on tarkoitus olla nähtävillä valtiovarainministeriön (VM) nettisivuilla. Muiden ministeriöiden omat esitykset ilmestyvät ministeriöiden omille sivuille VM:n esityksen jälkeen.

Budjetin teko alkaa joka vuosi maaliskuussa, kun hallitus hyväksyy valtiontalouden määrärahakehykset. Kukin ministeriö tekee sen jälkeen oman talousarvioehdotuksensa, jotka annetaan valtiovarainministeriölle toukokuussa. Ne käsitellään kevään ja kesän aikana. Varsinainen budjettiriihi pidetään 27.-28. elokuuta Säätytalolla Helsingissä.

Hallitus antaa talousarvioesityksen eduskunnalle maanantaina 15. syyskuuta. Käsittely alkaa lähetekeskustelussa, jossa valtiovarainministeri esittelee budjetin pääkohdat. Lähetekeskustelun jälkeen talousarvioesitys päätyy valtiovarainvaliokuntaan, jossa budjetin käsittely varsinaisesti tapahtuu.

Kansanedustajat voivat tehdä budjettiesitykseen talousarvioaloitteita eli ehdottaa valtion rahankäyttöön muutoksia. Niitä tehtaillaankin joka vuosi satoja: maksuttomista puutiaisaivokuumerokotteista tienpätkien korjaamiseen.

Budjetti hyväksytään keskustelujen ja äänestysten jälkeen joulukuussa, ja maaliskuussa koko ruljanssi pyörähtää käyntiin taas uudelleen.

Teksti Johanna Vesikallio (STT)

Kuva Kaisa Siren / LK