Latvian vyönkiristysohjelma muistuttaa Kreikan tavoitteita
Latvialaiset jonottivat marraskuussa maan kuudenneksi suurimman pankin Krajbankan automaatille, kun pankin vaikeudet tulivat julki. Pankki ajatutui konkurssiin joulukuussa. Kuva Ints Kalnins / Reuters / Lehtikuva.
Finanssikriisi iski vuonna 2008 Latviaan kovemmin kuin mihinkään muuhun EU-maahan. Talous supistui parissa vuodessa reilun viidenneksen, verotulot romahtivat ja valtio ajautui EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n syliin.
Työttömyys kohosi nopeasti yli 20 prosenttiin ja kymmenet tuhannet ihmiset muuttivat ulkomaille. Latvian väkiluku on kutistunut 2000-luvun alusta peräti 13 prosenttia.
Viime viikolla Suomessa vieraillut ulkoministeri Edgars Rinkevics vakuuttaa, että kriisi on nyt helpottamassa. ”Tunnelma on aivan erilainen kuin muutama vuosi sitten”, hän sanoo. ”Olemme päässeet pahimman yli.”
Rinkevicsin mukaan Latvian talous kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia. Kasvu hidastuu tänä vuonna Euroopan yleisen velkakriisin vuoksi, mutta sen uskotaan pysyvän edelleen niukasti plussan puolella. Työttömyys on pudonnut 11,5 prosenttiin.
Rinkevicsin mukaan Latvia on käyttänyt reilut neljä miljardia euroa EU:n komission ja IMF:n rahoittamasta 7,5 miljardin euron tukipaketista. Suomen lupaamaa tukirahaa ei ole nostettu.
Rinekvics arvelee, ettei lainan loppuosaa tarvitse käyttää. Markkinoiden luottamus Latviaan on palautunut, ja se saa taas rahaa kansainvälisiltä markkinoilta.
Latvia on käynyt kolmessa vuodessa läpi rajun vyönkiristysohjelman, jota voidaan verrata Kreikan vastaavaan. Satojen miljoonien eurojen säästöt ovat kohdistuneet koko yhteiskuntaan: julkisen sektorin palkkoja on pudotettu 40 prosenttia, kouluja ja sairaaloita on suljettu.
Säästöjä on pakko jatkaa, jotta budjettivaje saadaan painettua Euroopan talous- ja rahaliiton vaatiman kolmen prosentin rajapyykin alapuolelle. Rinkvisin mukaan Latvia pyrkii Euroopan rahaliiton jäseneksi vuonna 2014.
Euroopan velkakriisi ei ole vähentänyt kiinnostusta euroihin, sillä valtaosa maan viennistä menee euroalueelle. Sitä paitsi Latvian naapurimaa Viro otti eurot käyttöön viime vuonna.
”Pyrimme täyttämään kaikki rahaliiton ehdot mahdollisimman nopeasti”, Rinkvis sanoo. ”Se on tärkeää myös Latvian oman talouden kannalta.”
Korruptio kuriin
Latvian tilanne eroaa monin tavoin Kreikasta. Maan talous on pohjimmiltaan terve, ja se kasvoi poikkeuksellisen nopeasti ennen romahdusta. Palkat kaksinkertaistuivat kolmessa vuodessa ja rakennusmarkkinat ylikuumenivat.
Mutta on myös yhtäläisyyksiä. Latvia on kärsinyt koko uuden itsenäisyytensä ajan korruptiosta, joka on ulottunut maan hallitukseen ja vienyt kansalaisten uskon politiikkaan.
Rinkvisiä ja pääministeri Valdis Dombrovskisia pidetään kuitenkin rehellisinä poliitikkoina. Dombrovskisin hallitus on saanut paljon kiitosta talouskriisin hoidosta, vaikka se on joutunut tekemään kovia leikkauksia.
Rinkvis toimi aikaisemmin Latvian edellisen presidentin Valdis Zatlersin kansliapäällikkönä. Hänet nimitettiin ulkoministeriksi viime syksyn ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen.
Vaaleja edelsi omituinen näytelmä, joka liittyi korruption vastaiseen taisteluun. Presidentti Zatlers järjesti kansanäänestyksen parlamentin hajottamiseksi sen jälkeen kun parlamentin enemmistö oli estänyt viranomaisia tutkimasta korruptiosta syytetyn liikemieskansanedustajan toimintaa.
Parlamentti kosti Zatlersille ja kieltäytyi valitsemasta häntä uudelle presidenttikaudelle. Hänen tilalleen nostettiin suurelle yleisölle tuntematon kansanedustaja-pankkiiri Andris Berzinš, jolla väitetään olevan läheiset yhteydet pahamaineisiin oligarkkeihin.
Rinkevics vakuuttaa, että korruption vastainen taistelu jatkuu.
”Valtio ryhtyy tukemaan puolueita rahallisesti”, hän sanoo. ”Tarkoituksena on lisätä puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja heikentää politiikan ja talouselämän välisiä kytköksiä.”
Dombrovskisin kolmen puolueen keskustaoikeistolainen hallitus on kuitenkin heikko. Se joutuu ajamaan uudistukset läpi niukan enemmistön turvin, sillä parlamentin suurin ryhmä, venäläisvähemmistöä edustava Harmonia-puolue jätettiin oppositioon. Harmonia herättää epäluuloja valtaväestössä, sillä puolueen väitetään saavan rahoitusta Moskovasta ja sen listoilla on tunnettuja ex-kommunisteja.
Rinkvis vakuuttaa, ettei hallitusratkaisussa ollut kysymys venäläisten syrjimisestä. Hänen mukaansa puoluerakenne ei jakaudu enää yksiselitteisesti kielirajojen mukaan.
”Puolueiden roolit perustuvat nykyisin enemmän ideologiaan kuin aikaisemmin. Silti Latviassa olisi tilaa esimerkiksi sosiaalidemokraattiselle puolueelle ja liberaaleille.”
Rinkevics vakuuttaa, että myös suhteet Venäjään ovat normalisoituneet sen jälkeen, kun Latviasta tuli EU:n ja Naton jäsen.
”Meillä on näkemyseroja, mutta pystymme täysin normaaliin vuoropuheluun.”
Kansanäänestys venäjän kielestä
Latviassa pidetään parin viikon kuluttua kansanäänestys venäjän kielen aseman vahvistamisesta maan toiseksi viralliseksi kieleksi.
Kansanäänestys järjestetään Latviassa asuvan venäläisen kansallisbolševikin Vladimir Lindermanin aloitteesta ja monet venäläispoliitikot tukevat sitä.
Presidentti Berzinš vastustaa hanketta, mutta lain mukaan se on pakko järjestää, sillä kansanäänestyksen tueksi on koottu laissa vaadittava määrä nimiä.
Kielikysymys on ollut Latviassa herkkä koko uuden itsenäisyyden ajan. Maan väestöstä noin 40 prosenttia on venäjänkielisiä, joista valtaosa on etnisiä venäläisiä. Suurella osalla heistä ei ole Latvian kansalaisuutta.
Jos venäjän kieli nousisi Latviassa viralliseksi kieleksi, venäjästä tulisi myös EU:ssa käytettävä kieli. Todennäköisesti hanke kuitenkin kaatuu kansanäänestyksessä.