Kuulovaurio voi muhia piilossa vuosikausia
Moni ei tajua vaarantavansa kuuloaan ennen kuin on liian myöhäistä.
Meluvamman syntymisessä ratkaisevaa on äänenpainetaso sekä altistuksen kesto ja toistuvuus. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.
Mp3-soittimet ovat näkyneet katukuvassa jo vuosia, mutta niiden aiheuttamiin kuulovaurioihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota vasta hiljattain.
Tutkimusten mukaan mp3-soittimet ovat vaaraksi kuulolle, jos niitä kuunnellaan suurella voimakkuudella yli tunti päivässä. Monilla, etenkin nuorilla, rajat ylittyvät mennen tullen.
”Jokainen julkisissa liikennevälineissä matkustanut on havainnut, että suoraan kuuntelijan korvaan tuleva musiikki kantautuu ympäristöön asti. Jo maalaisjärjellä voi päätellä, että korvaan kohdistuu tällöin aivan liian suuri melukuorma”, sanoo Kuuloliiton viestintäpäällikkö Tarja Valjus.
EU:n alaisen tiedekomitean terveysselvityksestä ilmeni viime helmikuussa, että miljoonat eurooppalaiset vaarantavat kuulonsa kuuntelemalla mp3-soittimiaan liian kovalla. EU:n tämänhetkinen mp3-soittimia koskeva turvallisuusnormi rajoittaa soittimien äänenvoimakkuudet enintään sataan desibeliin.
Aiemmin syksyllä EU:n komissio ilmoitti halustaan säätää mp3-soittimien melutason yhä alhaisemmaksi. Rajat voisi tämänkin jälkeen ylittää, mutta vasta erillisen varoitustekstin jälkeen.
Ongelmat ilmaantuvat vasta myöhemmin
Tinnitus, eli korvien soiminen, on meluvaurion ensiaste. Mp3-soittimien käyttäjillä tinnituksen on todettu olevan kolme kertaa yleisempää kuin muilla.
Meluvamman syntymisessä ratkaisevaa on äänenpainetaso sekä altistuksen kesto ja toistuvuus. Yleensä vaurio vaatii kehittyäkseen paljon aikaa, joten mp3-sukupolven vaivat paljastuvat vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten viiveellä.
Pysyvän vaurion voi kuitenkin saada myös kertalaakista, mikäli ääni on tarpeeksi kova. Ihmiset myös sietävät melua eri tavoin, ja toiset ovat syntyjään alttiimpia saamaan meluvaurion.
Moni riskeeraa kuulonsa huomaamattaan
Paljon on kiinni myös itse soittimesta. Moniin soittimiin pystyy itse säätämään maksimivoimakkuuden. Valjuksen mukaan kuulokkeetkin ovat tärkeät: avoimet kuulokkeet ovat halpoja, ja siksi myös yleisiä. Niistä vuotaa ääntä myös ympäristöön, ja vastaavasti ympäristön äänet kantautuvat kuulokkeiden ohi kuuntelijan korvaan asti. Häiritsevä taustamelu ajaa helposti lisäämään äänenvoimakkuutta.
”Tiiviisti korvaan sovitettavilla suljetuilla nappikuulokkeilla nämä ongelmat voidaan välttää ja pitää äänitaso turvallisempana”, Valjus selittää.
Mp3-soittimien lisäksi korvia rasittavat esimerkiksi kännykät, bändi-harrastukset, konsertit sekä meluisat diskot ja baarit.
Kuuloliitto mittasi keväällä 2008 pääkaupunkiseudun suosituimpien menopaikkojen melutasoja, jotka olivat odotetusti korkeita ja osin riskirajoilla. Kaikkien ravintoloiden keskiarvoksi saatiin 96 desibeliä. Yli 90 desibelin äänenpaineessa toistuvasti ja tunteja kerrallaan vietetty aika voi kostautua myöhemmin kuulovauriona, mitä moni ei viikonloppuriennoissaan tule ajatelleeksi.
Osa opista mennyt perillekin
Kuuloliitto on pyrkinyt tekemään kuulonsuojelusta näkyvämpää, ja osa valistuksesta on mennyt perillekin. Esimerkiksi festareiden äänentasoja on laskettu, ja korvatulppien käyttö keikoilla on jo monelle nuorelle itsestäänselvyys. Keikkapaikoillakin kuulonsuojauksesta muistutetaan näkyvästi ja korvatulppia on saatavilla.
Kaikesta huolimatta valitettavan moni viis veisaa varoituksista ja luukuttaa musiikkia niin, että laulunsanat erottaa monen metrin päästä.
Omaa järkeä ja harkintaa kannattaa kuitenkin käyttää. Yhdysvaltalainen mies haastoi vuonna 2006 Applen oikeuteen siitä syystä, että maailman suosituin musiikkisoitin iPod vaurioittaa kuuloa, mikäli sitä kuuntelee toistuvasti maksimivoimakkuudella.
Apple porskuttaa edelleen, tosin nykyään iPodin käyttöohjeet loppuvat lauseeseen ”Kuuntele vastuullisesti.”
Teksti Irina Mikkola