Kustantaja Jonas Bonnier luottaa sähkökirjaan: Maksan lukukokemuksesta, en fyysisestä kirjasta
Painetuilla sanoma- ja aikakauslehdillä on jäljellä vain yksi kilpailuvaltti, laatu. ”Mutta sehän on vain hyvä uutinen”, toimitusjohtaja Jonas Bonnier sanoo. Kuva Hannu Lindroos
Sähköisten lukulaitteiden läpimurto tapahtui viime vuonna. Silloin yhdysvaltalaisen verkkokirjakauppa Amazonin Kindle-laitetta myytiin pari miljoonaa kappaletta. Tosi kamppailu alkaa nyt, kun Apple toi eilen markkinoille iPadinsa.
Ruotsalainen mediatalo Bonnier tulee mukaan omalla Letto-laitteellaan.
Bonnier aikoo ottaa hyödyn irti myös Applen lukulaiteesta: konserni lanseerasi iPadille räätälöidyn version amerikkalaisesta Popular Science+ -lehdestään.
”Julkaisemme kaikki uudet teoksemme sekä painettuina kirjoina että sähköisessä muodossa. Uskon, että yleisö haluaa vaihtoehtoja. He haluavat valita paperikirjan ja elektronisen kirjan välillä”, toimitusjohtaja Jonas Bonnier sanoo.
Bonnierin päätös koskee sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Omien julkaisujensa lisäksi se myy myös muiden kustantajien kirjoja. Jo julkaistun kirjallisuuden digitalisointiin se ei ainakaan vielä ole päättänyt ryhtyä.
Bonnierin omistama Tammi ei ole vielä tehnyt päätöksiä asiasta.
Bonnierin verkkokirjakauppa on Adlibris. Tämän Pohjoismaiden suurimman verkkokirjakaupan osake-enemmistö siirtyi viitisen vuotta sitten perustajilta Bonnier-konsernille.
Letto-lukulaite on 18 senttiä korkea, 12 senttiä leveä ja sentin paksuinen. Se siis mahtuu vaikka farkkujen takataskuun. Laite painaa 220 grammaa, ja Adlibris myy sitä alle 200 eurolla. Laitteen kysyntä on yllättänyt niin, että Adlibris ilmoittaa sivuillaan sen olevan tällä hetkellä loppuun myyty.
Jonas Bonnier sanoo, että digitaalisessa muodossa kirja on jonkin verran halvempi kuin painettuna.
”Ainakaan minä en maksa kirjaa ostaessani fyysisestä kokemuksesta, vaan lukukokemuksesta. Hyvä romaani on hyvä romaani riippumatta siitä, kummassa muodossa se on. Se ei ole joko tai kysymys. Kirjahyllyt säilyvät samalla kun Letto täyttyy.”
Hän viittaa elokuvan historiaan.
”Kun televisio tuli 1950-luvulla, sanottiin, että elokuva on mennyttä. Videoiden tultua sanottiin samaa, ja maksullisten elokuvakanavien aloittaessa uskottiin, että viimeistään silloin ihmiset jäävät kotiin. Nyt näemme, että teattereissa esitettävä elokuva voi paremmin kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten.”
Jonas Bonnier tietää mistä puhuu, sillä hänen kuudennessa polvessa johtamansa perheyhtiö teki ja esitti eläviä kuvia jo ennen kuin Greta Garbo valloitti Hollywoodin.
Vuosi 2009 opetti
Jonas Bonnier laskee, että yli sata miljoonaa kuluttajaa osti viime vuonna Bonnierin kirjoja, luki sen sanoma- ja aikakauslehtiä ja katsoi sen elokuvia ja televisio-ohjelmia. Pohjoismaiden lisäksi Bonnier toimii muun muassa Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Lama ei horjuttanut Bonnierin kirja-, televisio- ja elokuvabisnestä, mutta konsernin sanoma- ja aikakauslehdille ajat ovat olleet ankarat. Koko konsernin tulos jäi viime vuonna kuitenkin vain lievästi tappiolle.
”Vuosi 2009 oli kauhea, me emme voi jatkaa niin. Olemme tulossa pikku hiljaa takaisin, emme vuoden 2008 tasolle, mutta tänä vuonna olemme paljon vahvempia kuin viime vuonna. Vika ei ole ollut toimituksellisissa tuotteissa. Kysymys on kustannuksista.”
Bonnierin mielestä viime vuosi oli maailman printtimedialle opettavainen.
”Ajattelen todellakin, että digitaalinen media on paljon lähempänä meitä nyt kuin vuosi sitten. Ryntäsimme digitaaliseen maailmaan, vaikka emme tienneet, mitä yleisö haluaa. Nyt vakiintuneilla mediataloilla on parempi ymmärrys tehdä omia tuotteitaan kestävillä liiketoimintamalleilla.”
Bonnierin mielestä elektroniset lukulaitteet aukaisevat ikkunan myös sanoma- ja aikakauslehtiä lähellä oleville uusille tuotteille. Ne eivät kuitenkaan voi olla lehden ilmaisia oheistuotteita.
”Jos minulla tulee kustannuksia siitä, että tuotan laatujournalismia, minulle täytyy maksaa siitä. Ei ole kestävä liiketoimintamalli, että luovutan laatujournalismia toisten monistettavaksi. Minulle tulevat kulut ja muille tulot. Se ei vain toimi”, Bonnier torjuu muun muassa hakukoneyhtiö Googlen aikeita ryhtyä ilmaisen sisällön jakelijaksi.
Mediatalot painoivat ennen lehtiään korkeiden muurien takaa. Suuret paino- ja jakelukustannukset estivät tehokkaasti uusien yrittäjien ryntäyksen. Nyt kuka tahansa voi tehdä online-journalismia ja lähettää sen verkossa kaikille. Se tekee perinteisten mediatalojen elämän tukalaksi.
”Meillä on jäljellä vain yksi asia, jolla voimme kilpailla. Se on laatu. Sitä ihmiset ostavat ja siitä brändi syntyy. Tämä on vielä ilmeisempää kuin ennen. Mutta sehän on vain hyvä uutinen”, sanoo Bonnier.