Kokoomus on yhä suurin europuolue – vihreät vei keskustalta yhden paikan ja nousi historialliseen tulokseen

Eero Heinäluomasta tuli eurovaalien ääniharava.

Teksti
Tuomo Lappalainen Heikki Vento

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Kokoomus on edelleen Suomen suurin europuolue. Se sai kolme paikkaa ja äänistä 20,8 prosenttia.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo julisti heti ennakkoäänien julkistamisen jälkeen, että kokoomus on vaalien voittaja, vaikka sen kannatus laski vuoden 2014 vaaleista 1,8 prosenttiyksikköä.

Vihreät kipusi keskustan Sdp:n ja perussuomalaisten ohi toiseksi suurimmaksi europuolueeksi. Puolue sai kaksi paikkaa, ja sen kannatus nousi 16,0 prosenttiin. Se on huimat 6,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2014 vaaleissa. Tulos on vihreiden kaikkien aikojen paras kunta-, eduskunta- tai eurovaaleissa.

Parin viikon kuluttua pätkäpestinsä puheenjohtajana lopettava Pekka Haavisto oli riemuissaan voitosta. Suomen menestyksen lisäksi Haavisto korosti toistuvasti vihreiden menestystä koko EU:ssa.

Sosiaalidemokraatit oli myös vaalien voittaja. Sen kannatus nousi vuoden 2014 vaalien 12,3 prosentista 14,6 prosenttiin. Vaalivoitto ei kuitenkaan tuonut lisäpaikkaa, ja uudessakin parlamentissa on kaksi sosiaalidemokraattia.

Puheenjohtaja Antti Rinne oli joka tapauksessa tyytyväinen tulokseen, vaikka ääntenlaskennan edistyessä Sdp:n ote lisäpaikasta kirposi.

 

Perussuomalaisten kannatuksen nousu pysähtyi eduskuntavaaleihin. Nyt puolue sai 13,8 prosenttia äänistä, kun kuukausi sitten eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ääniosuus oli 17,5 prosenttia. Edellisistä eurovaaleista puolue kuitenkin nosti kannatustaan yhden prosenttiyksikön.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho vakuutti olevansa tyytyväinen tulokseen, vaikka puolueen kannatus ei kääntynyt jyrkkään nousuun vaalipäivänä. Puolue sai taas kaksi ehdokasta läpi, mutta haaveissa ollut lisäpaikka lipsahti vihreille.

Vaalien suurin häviäjä Suomessa on keskusta, joka menetti kolmesta paikastaan yhden. Puolueen kannatus laski 19,7 prosentista 13,5 prosenttiin. Se on samaa luokkaa kuin puolueen menestys eduskuntavaaleissa.

Puheenjohtaja Juha Sipilä ei selitellyt tappiota torjuntavoitoksi. Hänen mielestään keskustan tulos oli odotettu.

Orpo, Rinne ja Haavisto korostivat, että vaaleissa menestyivät Eurooppa-myönteiset puolueet. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset eivät saaneet äänestäjiään liikkeelle vaalipäivänä yhtä hyvin kuin eduskuntavaaleissa.

Vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue säilyttivät paikkansa. Kummallakin on uudessakin parlamentissa yksi edustaja. Se kelpasi vasemmistoliiton Li Anderssonille, vaikka puolueen kannatus putosi 2,4 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin.

Rkp ääniosuus kutistui 6,3 prosenttiin, mutta puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille riitti, että puolue säilytti meppipaikkansa.

Suomesta valittiin  heinäkuun alussa aloittavaan parlamenttiin 13 edustajaa. Neljästoista paikka tulee, jos Iso-Britannia lopulta eroaa unionista. Tuo paikka menee vihreille.

Sateisesta säästä huolimatta kotimaan äänestysvilkkaus nousi 42,7 prosenttiin. Se on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014. Kun ulkosuomalaiset lasketaan mukaan, äänestysprosentti oli 40,7. Kaikkiaan vaaleissa annettiin 1 828 799 hyväksyttyä ääntä.

 

EU-vaalit ovat olleet Suomessa aina valtakunnallisesti tunnettujen ehdokkaiden juhlaa, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus.

Kärkeen nousivat tähän asti lähinnä kotimaan politiikasta tutut kasvot, jotka eivät ole aikaisemmin olleet europarlamentissa.

Vaalien ääniharavaksi kiilasi Sdp:n entinen puheenjohtaja, muun muassa valtiovarainministerinä ja eduskunnan puhemiehenä ollut Eero Heinäluoma, joka keräsi yksinään lähes puolet puolueensa äänisaaliista. Heinäluoman hyvä menestys kertoo siitä, että EU-vaaleissa on mahdollista menestyä lähes pelkästään sisäpolitiikassa hankituilla meriiteillä.

Myös seuraavaksi eniten ääniä keränneet ehdokkaat, vihreiden Ville Niinistö ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari, ovat Brysselissä uusia. Samaan joukkoon kuuluu niin ikään keskustan ykkönen, neljänkymmenen vuoden kansanedustajauran jälkeen Arkadianmäen jättänyt Mauri Pekkarinen.

Niinistö peittosi vaaleissa toisen vihreiden kärkiehdokkaan, EU-konkari Heidi Hautalan, joka myös uusi kirkkaasti paikkansa.

Huhtasaaren taistelupariksi perussuomalaisista lähtee Brysseliin Teuvo Hakkarainen kaikista läpimenijöistä pienimmällä äänimäärällä. Hakkaraisen kohdalla kävi toteen, että mistä tahansa julkisuudesta voi olla eurovaaleissa etua, laadusta riippumatta.

Hautalan ohella paikkansa uusivat kaikki kokoomuksen mepit eli Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa, Sdp:n Miapetra Kumpula-Natri, Rkp:n Nils Torvalds ja keskustan Elsi Katainen, joka viimeksi nousi EU-parlamenttiin varasijalta. Käytännössä mepeistä vaihtuu siis puolet tai hieman alle, riippuen siitä saako Suomi vielä neljännentoista paikan.

Vasemmistoliitossa äänestäjät katkaisivat jo vaali-iltana spekulaatiot siitä, kuka puolueen ehdokkaista lopulta lähtee Brysseliin.

Puolueen selvä ykkönen oli Silvia Modig, joka putosi kevään vaaleissa eduskunnasta. Hänen jälkeensä toiseksi eniten vasemmistoliittolaisten ääniä keräsi kuitenkin Merja Kyllönen, vaikka jo etukäteen oli tiedossa, että hän ei edes ottaisi paikkaa vastaan.

Vasten tahtoaan nykyisistä mepeistä putoavat perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ja keskustan Mirja Vehkaperä.

 

Mepeistä viisi on Helsingistä ja kolme Keski-Suomesta. Yhden paikan saavat Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Pohjois-Savo ja Etelä-Pohjanmaa.

Europarlamentaarikkojen keski-ikä on selvästi korkeampi kuin nykyisten kansanedustajien. Kolmestatoista peräti viisi eli Heinäluoma, Hautala, Pekkarinen, Pietikäinen ja Torvalds on yli 60-vuotiaita, ja myös Hakkarainen ja Sarvamaa täyttävät 60 vaalikauden aikana.

Joukon nuorinkin, Huhtasaari, on jo täyttänyt 40. Brexitin toteutuessa kuopuksen ikä laskee sen sijaan rutkasti, sillä silloin Suomen neljännentoista paikan saa kuudes helsinkiläinen, 26-vuotias Alviina Alametsä (vihr).

Pietikäinen, Virkkunen ja Sarvamaa menevät Euroopan kansanpuolueen EPP:n ryhmään, Pekkarinen, Katainen ja Torvalds liberaalidemokraattien Aldeen tai sen seuraajaan ja Heinäluoma ja Kumpula-Natri sosialistien ja demokraattien ryhmään.

Hautalan ja Niinistön ryhmä on Vihreät ja Euroopan vapaa allianssi ja Modigin vasemmistolainen GUE/NGL. Perussuomalaiset ovat ennen vaaleja viritelleet yhteistyötä muun muassa Italian ja Ranskan oikeistopopulistien kanssa kokonaan uudessa ryhmässä.

Äänikuningas Heinäluoma, nestori Torvalds, kuopus Huhtasaari ja kymmenen muuta – Tässä ovat tuoreet suomalaismepit