Järjestöjen rahat, tosi-tv ja ydinaseet

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Järjestöjen rahat, tosi-tv – ja ydinaseet. Niistä oli tämä politiikan viikko tehty.

Hallituspuolueiden välillä puhkesi kiista maanantaina, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) esitteli sosiaali- ja terveysalan järjestöjen uudet avustuskriteerit. Kriteerejä on tiukennettu ensi vuodelle, koska järjestöille jaettava avustuspotti pienenee noin kolmanneksella.

Rydman sai tukea kristillisdemokraateilta, mutta pääministeripuolue kokoomus ja Rkp ovat vaatineet kriteerejä vielä yhteiseen tarkasteluun. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kanteli kriteereistä eduskunnan oikeusasiamiehelle, ja hänen puolueensa on esittämässä maanantaina myös epäluottamuslausetta Rydmanille eduskunnan täysistunnossa. Tukea puolue on saanut ainakin vihreiltä.

Rydmanin ja avustuskriteerien lisäksi mediassa on puitu vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran osallistumista Erikoisjoukot-nimiseen tosi-tv-ohjelmaan. Useat kansanedustajat ovat tällä vaalikaudella olleet poissa eduskuntatyöstä tosi-tv:n vuoksi, ja jopa samaisen sarjan takia. Samaan aikaan kun huomio oli vihreiden sisäisissä melskeissä, äänesti eduskunta läpi ydinenergialain muutokset.

Laista poistettiin pykälä, joka kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen. Muutosta on perusteltu erityisesti ydinasepelotteen vahvistamisella, ja se sai hallituspuolueiden lisäksi tukea keskustalta ja Liike nytiltä.

Samalla ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon lisätään kirjaus, ettei Suomi aio sijoittaa ydinaseita omalle maaperälleen rauhan aikana.

”Kaikille suomalaisille on varmaan sanomattakin selvää, että ei Suomeen olla mitään ydinaseita sijoittamassa”, tasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi STT:lle viime viikolla samalla kun hän arvioi Ranskan presidentin keväistä ydinaseisiin liittyvää aloitetta.

Financial Times kertoi kesäkuun alussa, että Yhdysvallat on käynyt ainakin alustavia keskusteluja ydinaseiden sijoittamisesta myös joihinkin Naton itärajan maihin, kuten Puolaan. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Suomi ei ole ollut osallisena tällaisissa keskusteluissa, eikä nyt sovittujen poliittisten linjausten mukaisesti tällaisten ydinaseiden sijoittaminen Suomeen olisi mahdollista.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Teknologiateollisuuden työnantajat ja ammattiliitot sopivat tällä viikolla, että toimialan valtakunnalliset työehtosopimukset pysyvät voimassa marraskuun 2027 loppuun saakka. Osapuolilla oli alun perin mahdollisuus luopua kolmannesta optiovuodesta ja päättää sopimukset jo tämän vuoden elokuussa. Ratkaisu on merkittävä ja osoittaa suuntaa todennäköisesti muillekin aloille.

Maanantaina Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi eläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmat, joiden mukaan työeläkkeiden rahoitustilanne arvioidaan aiempaa paremmaksi.

Tämä kuplii pinnan alla

Hallitus lähetti yllättäen keskiviikkona lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jossa perustuslaissa määriteltyä vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää muutettaisiin. Nyt vaalipiirejä on 12–18, mutta jatkossa niitä ehdotetaan olevan 9–15.

Vaalipiirejä on Manner-Suomessa nykyisin kaksitoista eli perustuslain edellyttämä vähimmäismäärä. Joissakin vaalipiireissä, kuten Lapissa ja Satakunnassa, niin kutsuttu piilevä äänikynnys on noussut merkittävän korkeaksi. Vaalipiirien pienempi vähimmäismäärä voisi mahdollistaa vaalipiirien yhdistämisen, mikä ratkaisisi tämän ongelman.

Sdp:n ja keskustan riveistä hallituksen esitystä on jo kritisoitu. Koska esityksellä muutettaisiin perustuslakia, eivät hallituksen äänet yksin riitä sen läpiviemiseksi.

Viikon luku

41,3 prosenttia. Niin suuri osuus suomalaistaustaisista 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta julkaisusta. Luku on hieman parantunut viime vuosista.

25–34-vuotiaista toisen polven ulkomaalaistaustaisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 31,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten koulutustasoa ei voida puuttuvien tietojen vuoksi luotettavasti kuvata.

Korkeakoulutettujen eli yliopisto- tai AMK-tutkintojen suorittaneiden määrää on haluttu nostaa. Tuoreessa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus 60 prosenttiin.

Kurkistus ensi viikkoon

Vielä viimeiset istunnot, ja sitten eduskunta jääkin istuntotauolle. Kansainvälinen politiikka pitää monet päätöksentekijät kiireisenä vielä heinäkuussakin, mutta kotimaan politiikkaan vilske palaa viimeistään elokuun kesäkokousten myötä. Myös me paketoimme politiikan käänteet viikoittaiseen koosteeseen jälleen elokuussa.