Kiinalaiset syövät yhä enemmän lihaa - ruokainflaatio leviää maailmalle

elintarvikeala
Teksti
Jack Ilmonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Työntekijä tutkii maitotuotteita laboratoriossa Hohhotin maakunnassa Kiinassa lokakuussa 2008. Kuva Alexander F. Yuan / AP / Lehtikuva.


Kiinan ruoka-aineiden hinnat ovat nousseet 10 prosenttia yli vuoden 2008 huipputason ja hintojen epävarmuus jatkuu.

Jyvien hinnat ovat nousseet vuodessa 15 prosenttia ja esimerkiksi hedelmien 35, vihannesten 3, polttoaineiden 4 sekä lannoitteiden hinnat 5 prosenttia.

Ruoka-inflaatio on aiheuttanut piilevää poliittista epävarmuutta Kiinassa. Mielenosoituksia, hätätilan sanelemia hintakontrolleja ja paniikkiostamista onkin nähty.

Kiinan valtio tietää, että nälkä luo epävarmuutta, kun taas kylläisyys tuo tasapainoa.

Ruoan kulutus Kiinassa on kasvanut niin nopeasti, että se on tullut sokkina ruoan jalostajille, tuottajille ja kansallisille organisaatioille. Kiinalaiset syövät nykyään yli 50 kiloa lihaa per henkilö vuodessa ja sitäkin enemmän kananmunia, maitoa ja vihanneksia. Kiinalaisia on tuoreen väestölaskennan mukaan 1,34 miljardia.

Riisin, vehnän ja maissin suhteellinen osuus on selvästi pienentynyt, kun yhä suurempi osuus Kiinan väestöstä on vaurastunut ja muuttaa kulutustapojaan proteiinihakuiseksi. Yhdysvaltain dollarin merkittävä suhteellinen arvonlasku ja öljyn hintojen nousu ovat vain pahentaneet tilannetta entisestään.

Yhtenä perusongelmana nähdään Kiinan viljelymaan puute ja alhaiset tuotot. Kun länsimainen viljely tuottaa noin 4-5 tonnia jyviä per hehtaari, sama tuotto Kiinassa on vain 1-2 tonnia. Länsimaat käyttävät parhaita siemeniä, lannoitteita, suojeluaineita sekä karjanhoidon parhaita toimintatapoja. Kun viljelymaata on Kiinassa vain rajattu määrä, tuottoa täytyy saada parannettua.

Toinen perusongelma on se, että Kiinan vaurastuvan väestön määrä on noussut 3 prosenttia vuosittain, kun ruoan määrä on kasvanut vain 1,2 prosenttia – eli väestö kasvaa nopeammin kuin ruoan määrä.

Kolmanneksi, Kiinassa ruoan hinta on täysin riippuvainen ruoka-aineksien hintakehityksestä, koska yli 65 prosenttia Kiinan ruokahinnoista muodostuu ruoka-aineksista, länsimaissa vain 20 prosenttia.

Kiinan ruoan kysynnän nousu on nostanut lannoitteiden, ruoka-aineksien ja mineraalien hintoja muualla maailmalla. Lannoitteissa käytettävän potassiumin hinnat ovat kolminkertaistuneet ja nousseet nopeammin kuin ruoan hinta Kiinassa.

Supermarkettien vastaus ja suomalaisten mahdollisuus

Kolmesataamiljoonaa uutta urbaania kuluttajaa juoksee supermarkettien kassoille seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Näin Kiinassa on noin miljardi supermarket-kuluttajaa.

Lianhua, TESCO, Carrefour, Auchan, Hua Pu, Metro, Wal-Mart, KEDI, Lawson, Family Mart ovat jo kaikki etsineet omat asemansa Kiinan nopeasti kasvavalla supermarket-areenalla.

Myös suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia päästä osaksi Kiinan elintarvikealan jatkuvaan, jopa taloussykleistä riippumattomaan nousuun.

Kiinan valtio näkee elintarvikkeiden turvallisen tuotannon tärkeänä panoksena yhteiskunnan hyvinvointiin. Melamiini-maito-ongelmat ovat olleet omiaan alentamaan kiinalaisten luottamusta elintarvikkeidensa laatuun ja turvallisuuteen. Kiinalaisten valveutuneisuus ja kysyntä terveystuotteille ja turvallisille elintarvikkeille on vahvassa kasvussa.

Jakelukanavat eivät ole ongelma, sillä kaikki suuret supermarketit myyvät elintarvikkeita ja terveystuotteita paraikaa ympäri Kiinaa.

Suomalaisten markkinarakoja Kiinassa voisivat olla esimerkiksi tuotemerkit, jotka takaisivat hotelliketjuille tai mehu- ja maitojuomille laadun ja turvallisuuden.

Myös elintarvikkeiden pakkaukset Kiinassa ovat suuri mahdollisuus suomalaisille alan yrityksille ja materiaalien kehittäjille.

Muita Suomen osaamisalueita, joille Kiinassa voi olla kysyntää, ovat vaikkapa maitotuotteiden tuotanto, jalostus ja kylmäjakelu sekä it-osaaminen, joka sopisi elintarvikelaitoksiin.