Kiina ja Yhdysvallat kinaavat valuutasta - kauppasota uhkaa
Kuvitus Janne Tervamäki.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner on lykännyt Kiinan valuuttapolitiikkaa koskevan raportin julkaisemista, jotta maita uhkaava kauppasota saataisiin ratkaistua ennen kuin rikkaimpien talousmahtien G20-ryhmä kokoontuu marraskuussa Etelä-Koreassa.
Kiina ja Yhdysvallat ovat riidelleet valuuttakursseistaan jo pitkään. Amerikkalaisten mukaan Kiina pitää valuuttansa yuanin 20-40 prosenttia aliarvostettuna. Periaatteessa kysymys on devalvaatiosta, jollaisilla myös Suomi piti aikoinaan yllä kilpailukykyään.
Taustalla on Yhdysvaltain hankala sisäpoliittinen tilanne. Kritiikki presidentti Barack Obaman talouspolitiikkaa kohtaan kasvaa. Yhdysvallat on toipumassa pahimmasta taantumastaan 1930-luvun jälkeen, mutta työttömyys pysyttelee sitkeästi kymmenen prosentin tuntumassa eli kaksi kertaa totuttua korkeammalla.
Työttömyys on noussut Yhdysvaltain marraskuisten kongressivaalien kampanjan ehdottomasti tärkeimmäksi teemaksi. Republikaanit väittävät, että Obaman 800 miljardin dollarin elvytyspaketti on luonut uusia työpaikkoja lähinnä Kiinaan.
Yhdysvaltain vienti ei vedä toivotusti, sillä halpa yuan parantaa kiinalaistuotteiden menekkiä amerikkalaisten kustannuksella. Kiina nousi viime vuonna maailman suurimmaksi vientimaaksi Saksan ohi. Yhdysvalloissa kauppataseen vaje on paisunut 46 miljardiin dollariin.
Kiina torjuu kritiikin. Se on kuitenkin antanut valuuttansa vahvistua 2,25 prosenttia dollariin nähden viime kesän jälkeen.
USA painaa rahaa
Kiina syyttää puolestaan Yhdysvaltoja liian löysästä rahapolitiikasta. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on pitänyt ohjauskorkonsa jo pitkään nollan tuntumassa ja painanut lisää dollareita ostaakseen markkinoilta joukkovelkakirjoja.
Kysymys on setelielvytyksestä, joka heikentää dollarin arvoa. Kiina seuraa tilannetta tarkasti, sillä se on sijoittanut lähes 850 miljardia dollaria Yhdysvaltain valtion papereihin.
Maiden suhdetta vaivaa vaikea rakenteellinen vinouma. Amerikkalaiset ovat eläneet vuosikausia yli varojensa – he ovat ostaneet Kiinassa valmistettuja tuotteita velaksi Kiinasta lainaamillaan rahoilla.
Samalla Yhdysvallat on siirtänyt teollisuuttaan Kiinaan ja muihin halpamaihin. Maan ja koko maailman suurimman yhtiön General Electricin pääjohtaja Jeffrey Immelt sanoo, että näin ei voi jatkua. Hänen mukaansa amerikkalaisten käy huonosti, elleivät he ala tuoda teollisuutta takaisin kotimaahan.
Yhdysvaltain yleinen mielipide on kääntynyt vapaakaupan vastaiseksi. Se lisää paineita rakentaa esteitä Kiinan tuonnille.
Kongressin edustajainhuoneessa syyskuussa hyväksytty laki antaa Yhdysvaltain kauppaministeriölle mahdollisuuden määrätä suojatulleja niille maille, jotka manipuloivat sen mielestä valuuttakurssiaan. Pahimmassa tapauksessa kiista johtaa kauppasotaan, joka vaarantaa Kiinan kasvun ja ajaa Yhdysvallat rahoitusvaikeuksiin.
Asiantuntijoiden mukaan myös Japanin, Etelä-Korean, Brasilian, Britannian ja Sveitsin valuutat ovat todellista arvoaan alempana, joten maailmanlaajuisen valuuttasodan uhka on todellinen.
Myös eurooppalainen teollisuus kiirehtii uusia suojatulleja Kiinan halpatuontia vastaan. EU perii Kiinalta niitä jo nyt muun muassa polkupyöristä, vaatteista ja kengistä.