Kestävätkö apteekit lääkkeiden hintakilpailun?

apteekit
Teksti
Kustaa Hulkko

Suomalaiset apteekit pelkäävät kustannuskriisiä. Apteekkarit vaativat hallitukselta toimia lääkehuollon turvaamiseksi.

Apteekki
Suomalaista apteekkia pyörittää keskimäärin 11 työntekijän henkilökunta: apteekkari, proviisori, viisi farmaseuttia ja neljä teknistä työntekijää. Kuva Hannu Lindroos

Apteekki Medena Helsingin Itäkeskuksessa arkiaamuna kello 10.30. Reseptilääkkeitä odottaa muutama asiakas. Myös itsehoitolääkkeiden ja muiden tuotteiden kauppa käy. Mieleen tulee ajatus, että tällä alalla lama ei pure.

Apteekkari Riitta Andersinin mukaan alan tunnelma on kuitenkin kaukana leppoisasta. Apteekkariliiton laskelmien mukaan keskiarvoapteekin lääkemyynnin tulos on painumassa negatiiviseksi.

”Apteekkien tilanne polarisoituu. Toisilla menee paremmin, toisilla huonommin”, hän sanoo.

Andersin on Apteekkariliiton toinen varapuheenjohtaja. Hän on vähän aikaa sitten saanut apteekkiluvan Janakkalan I apteekkiin. Lopullinen lähtö Itäkeskuksesta tapahtuu lähiaikoina, kunhan lääkealan viranomainen Fimea ensin valitsee uuden apteekkarin Medenaan.

Apteekkien ongelmien syynä on lääkkeiden hinnanlasku. Sen takana taas on alan raju hintakilpailu, joka johtuu puolestaan lääkkeiden viitehintauudistuksesta ja lääkevaihdosta (ks. ”Lääkekulut laskivat roimasti”, SK 48/2009).

Viitehintajärjestelmä tuli voimaan huhtikuussa 2009, jolloin myös lääkevaihtoa laajennettiin.

Uudistus osoittautui tehokkaaksi: kuluttajien ja yhteiskunnan lääkekulut vähenivät olennaisesti. Apteekkien lääkemyynnin liikevaihto laskee ensimmäisenä vuonna uudistuksen jälkeen 140 miljoonaa euroa, ja hintojen lasku jatkuu.

Suurimmillaan hinnanlaskut ovat olleet dramaattisia. 98 pillerin annos Ratiopharmin kolesterolilääke Simvastatinia maksoi 114 euroa huhtikuussa 2003. Nyt sen hinta on viitisen euroa.

”Kolmen kuukauden resepti voi siis maksaa saman verran kuin kuppi kahvia ravintolassa. Tällaisen halvan reseptilääkkeen tuotot eivät kata kustannuksia”, Andersin sanoo.

Lääkemyynti hallitsee

Lääkkeiden hintaeroosio iskee apteekkeihin siksi, että lääkemyynti hallitsee niiden taloutta. Suomessa apteekin liikevaihdosta tulee keskimäärin 95 prosenttia pienikatteisesta lääkemyynnistä ja vain viisi prosenttia muusta myynnistä.

Lääkemyynnin tuotoista meni toissa vuonna yli 60 prosenttia lääketehtaille ja tukkukaupalle ja vajaat 14 prosenttia apteekkimaksuina ja arvonlisäveroina valtiolle.

Apteekeille jäi siis runsas viidennes. Sillä pitäisi kattaa koko lääkemyynnin kustannukset: palkat sivukuluineen, vuokrat, varastonpito ja investoinnit.

Keskiarvoapteekin liikevaihto – tähän lukuun sisältyy siis sekä lääkemyynti että muu myynti – on 3,3 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus siitä on pudonnut parissa vuodessa kahdeksasta prosentista seitsemään prosenttiin.

Se että luku on näinkin suuri, selittyy sillä, että muun kuin lääkemyynnin kate on hyvä. Pelkän lääkemyynnin liiketulos laskee nimittäin tänä vuonna miinuksen puolelle, jos siitä vähennetään apteekkarin palkka.

Apteekkeja tosin on monenlaisia, ja muun kuin lääkemyynnin osuus liikevaihdosta vaihtelee apteekin koon ja asiakasvirtojen mukaan. Esimerkiksi hyvällä liikepaikalla toimivassa Medenassa muun myynnin osuus on 13 prosenttia.

”Kauppakeskuksessa vuokrakulut ovat suuret”, Andersin huomauttaa.

”Lääkehuolto vaarassa”

Apteekkariliiton mukaan kannattavuuskriisi vaarantaa vähitellen koko maan kattavan lääkehuollon.
”Yksikään apteekki ei ole vielä lopettanut, mutta syrjäseutujen apteekit ovat uhanalaisia”, sanoo liiton toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen.

Hän vaatii poliitikoilta toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. ”Hallitusohjelmassakin sanotaan, että apteekkipalvelut pitää pystyä tarjoamaan kautta Suomen.”

Kärkkäinen korostaa, ettei hän ole vaatimassa hintojen korottamista uudelleen.

”Me emme kritisoi tehtyjä uudistuksia. Ymmärrämme hyvin, ettei valtio voi panna loputtomiin rahaa lääkekorvauksiin.”

Apteekkariliiton mielestä maan hallituksen pitäisi lisätä apteekkien kiinteää toimituspalkkiota, joka on riippumaton lääkkeen hinnasta. Lisäksi toimitusmaksu pitäisi sitoa työvoimakustannusten ja yleisen kustannustason kasvuun.

Tällä tavoin pystyttäisiin kompensoimaan työvoimakustannusten nousua. Toissa vuonna apteekkien työvoimakustannukset nousivat yli kuusi ja viime vuonna neljä prosenttia.

Kärkkäinen muistuttaa, että toimiala on sangen työvaltainen ja asiakkaat tarvitsevat asiantuntevaa neuvontaa. Lain mukaan apteekeissa pitää olla riittävä määrä yliopistollisen koulutuksen saaneita farmaseutteja ja proviisoreita.

”Tässäkin suhteessa apteekit eroavat tavanomaisesta päivittäistavarakaupasta.”

Toimiala ei ole kahteen vuoteen palkannut lisää työntekijöitä, vaikka lääkekaupan kappalemääräiset volyymit ovat kasvaneet.

Kärkkäinen kaipaa sitä, että viranomaiset muutenkin pohtisivat apteekkien roolia terveydenhuollossa. ”Apteekkeja voitaisiin käyttää nykyistä enemmän turvallisen lääkehoidon edistämiseksi.”

Apteekkien historia -lyhyt oppimäärä

  • Ruotsi perusti valtiollisen apteekkimonopolin 1970-luvun alussa. Samaan aikaan Suomessakin vasemmisto vaati apteekkien kansallistamista. Pitäjän apteekkarilla oli samanlainen asema ihmisten kateuden kohteena kuin optiomiljonääreillä nykyään.
  • Viime vuonna Ruotsin porvarihallitus alkoi purkaa maan apteekkimonopolia, joka ei osoittautunut järin tehokkaaksi lääkehuollon malliksi. Ehkä siis oli hyvä, että Ruotsin tie 40 vuotta sitten ei ollut meidän tiemme.
  • Viime vuonna Suomessa taas alkoi pienten, syrjäisten apteekkien taloudellinen kurjistuminen. Uhattuina ovat varsinkin sellaiset apteekit, joissa vain harva vierailee heräteostoksilla aurinkovoiteita hakemassa.
  • Apteekkariliitto on lähes 600 apteekkarin etujärjestö. Sillä riittää selvästi töitä jatkossakin alan intressien edistämiseksi. Liiton uusi toimitusjohtaja on 1. maaliskuuta 2010 alkaen peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) valtiosihteeri Ilkka Oksala. Hänen edeltäjänsä Reijo Kärkkäinen jää silloin eläkkeelle.
  • Yksi edunvalvonnan rintamista on reseptittömien lääkkeiden kaupan vapauttaminen. Nyt niidenkin vähittäismyyntimonopoli on apteekeilla, mutta kauppaketjuja edustava Päivittäistavarakauppa ry lobbaa ankarasti sen purkamiseksi. Kauppiaiden mukaan se toisi lisää kilpailua ja halvemmat hinnat.
  • Apteekit ovat tietysti toista mieltä. Niitä tukee sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk). Hänen mielestään itsehoitolääkkeet eivät ole tavallisia kulutustavaroita vaan apteekki on myös niiden oikea jakelukanava.