Keskusta etsii itseään ja arvojaan vaalitappion jälkeen – ”Pitää pystyä olemaan yhtä vihreitä kuin vihreät, mutta omilla perusteilla”
Keskustalainen tietokirjailija Juha Kuisma patistaa keskustaa tekemään selvän pesäeron perussuomalaisiin.
Entisessä mahtipuolueessa keskustassa tunnelmat ovat matalalla. Puolueen kannatus on puolittunut kahdessa vaalikaudessa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusta sai 49 kansanedustajaa. Sunnuntaina valitussa uudessa eduskunnassa paikkoja on 23.
Vaalitappio tarkoittaa ainakin kahta asiaa: ankaraa poliittista keskustelua ja toiminnan supistamista. Kahdeksan eduskuntapaikan menetys viime vaalikaudesta tekee miljoonaloven keskustan puoluetukeen.
Juha Kuisma on keskustalainen tietokirjailija ja ahkera keskustelija. Hän löytää alamäelle kaksi syytä. Ne ovat yhteiskunnan muutos ja keskustan puoluekuvan hämärtyminen.
”Suurin syy on rakennemuutos. Kun olosuhteet muuttuvat, ihmisen poliittinen käyttäytyminen muuttuu. Osuuspankin jäsenyys pysyy, mutta puoluekanta useimmiten ei.”
Kaupungistuminen on muuttanut puolueiden voimasuhteet ja rapauttanut keskustan idean, jolla se ennen pärjäsi. Viime vaaleissa keskusta on menestynyt vastustamisella.
Viimeksi keskusta onnistui lisäämään hallituspuolueena kannatustaan eduskuntavaaleissa 1983. Sen jälkeen se on pystynyt vaalivoittoon vain oppositiossa.
Kuismaa tuntuu ärsyttävän edellisen puheenjohtajan Katri Kulmunin ja nykyisen puoluejohtajan Annika Saarikon yhteinen hokema keskustan asemasta puoluekartalla.
”Se ei riitä, että sanotaan keskustan olevan kaikissa asioissa järkevästi siinä välissä. Vaalituloksen jälkeen tilanne on nyt se, että jippopolitiikalla keskusta ainoastaan pienenee.”
Neuvottomuutta kuvaa sekin, että keskustalla ei ole yhteisiä arvoja. Usein vastakkain ovat herätysliikkeeseen kuuluvat konservatiivit ja puolueen liberaalit.
Keskustassa on jyrkästi erilaisia näkemyksiä esimerkiksi tasa-arvosta, ympäristöstä, abortista ja translaista.
”Kuulun liberaaliin keskustaan, mutta minua ei ole häirinnyt esimerkiksi lestadiolaisten kuuluminen puolueeseen. Minkään puolueen ideana ei ole olla samaa mieltä kaikesta, eikä varsinkaan etiikan kysymyksistä. Ne ovat yksilön asioita.”
Yhdessä asiassa keskusta on samassa rintamassa. Aluepolitiikka on puolueen ytimessä. Vaalikamppailun aikana Saarikon puheen vakioaloitukseen kuuluivat aluepolitiikka ensin ja sitten perhepolitiikka.
Kuisman mukaan väitteessä on mukana etelän median värikynää.
”Mitäpä siinä Saarikkona tekisi, jos on ahdingossa. Mutta keskusta ei osaa kertoa ideaansa. Silloin jäljelle jää tulkinta, että keskusta on alueiden puolue.”
Kuismalla on hahmo uudesta keskustasta. Hän ei haaveile valtapuolueen asemasta.
”Keskustan idea on täysin uudistuvista luonnonvaroista elävä yhteiskunta. Järkevää olisi olla 15 eikä 25 prosentin puolue. Mitään itsepetoksia ei kannata maalailla.”
Tavoite on kaukana. Kuisman mukaan vaalitenteissä paljastui, että puolue hapuilee ympäristöpolitiikassa.
”Heikko suoritus luonto- ja ympäristökysymyksissä. Pitää pystyä olemaan yhtä vihreitä kuin vihreät, mutta omilla perusteilla.”
Kuisma patistaa keskustaa tekemään eron perussuomalaisiin. Siinä auttaisi se, että seuraava hallitus muodostettaisiin kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyön varaan.
”Pahinta on vaatimus, että keskusta ryhtyy persuilemaan. Perussuomalaiset pitää haastaa ideologisesti.”
Keskusta on perinteinen valtionhoitajapuolue, joka on ollut mukana päättämässä useista merkittävistä uudistuksista. Sellaisia ovat kansaneläkejärjestelmä, peruskoulu ja viimeksi sote.
Puolueen suhde julkiseen hallintoon ja julkisiin palveluihin on hämärtynyt. Mielikuvaan on keskeisesti vaikuttanut se, onko keskusta hallituksessa sosiaalidemokraattien vai kokoomuksen kanssa.
”Kysymys kuuluu: markkinatalous valtoimenaan vai valtio markkinahäirikkönä. Keskustan ideologinen vastaus on puitetalous.”
Puitetalous on talousjärjestelmä, jossa sekä julkinen valta että yksityinen sektori vaikuttavat talouden toimintaan.
Keskisuureksi puolueeksi kutistuneen keskustan ongelma pelkistyy puolueen perusolemukseen. Onko keskusta edistysmielinen vai perinteisiin arvoihin tukeutuva konservatiivinen aluepolitiikan puolustaja. Kuismalla ei ole vastausta.
”Konservatismi, liberalismi ja maatalous ovat liian pieniä paloja. Jotta keskusta olisi vaikutusvaltainen puolue, sen on ratkaistava tämä dilemma (ongelma). Puolueet elävät ja taantuvat sen mukaan, miten niiden sisäinen keskustelu toimii.”
Kuisma kysyy, millaista keskustaa ”keski-ikäisten keskustalaisten lapset suostuisivat äänestämään”.
”Jos vanhat voimat lyttäävät joka kerta uudet asiat, se on tuhon tie mille tahansa yhteisölle.”
Kuisma ei lähde henkilöpeliin, jossa puolueen johtopaikat pannaan jakoon. Hänen mielestään ongelmat eivät johdu puheenjohtajasta. Saarikko on luvannut kertoa jatkoaikeistaan kevään aikana.
”Jos puolueyhteisön eri portailla samat ihmiset ovat liian pitkään, silloin konservatiivisuus voittaa ennemmin tai myöhemmin.”