Hyvinvointipalvelut: Kansa säilyttäisi, päättäjät yksityistävät eivätkä keskustele
Helsingin sosiaaliviraston palveluista kerrotaan S-infoissa. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.
Kansan tahto ja päättäjien teot eivät kohtaa hyvinvointipalveluissa. Johtopäätöksen voi tehdä tutkija Johanna Kallion väitöskirjasta, joka vertailee kansalaismielipiteen ja hyvinvointipalvelujen kehityksen suuntaa 1990-luvun lamaa seuranneena vuosikymmenenä.
Käytännössä sosiaali- ja terveyspalveluja siis yksityistettiin vastoin kansan tahtoa. Samaan aikaan kun kansalaisten asenne kunnallisten palvelujen ulkoistamiseen muuttui kielteisemmäksi, esimerkiksi yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä lähes kaksinkertaistui 1800:sta 3500:aan vuosina 1996-2005.
”Suomalaiset haluavat pitää kiinni universaalista ja julkisesta hyvinvointipalvelujärjestelmästä, vaikka yksityisen turvan hankinta on lisääntynyt ja tuloerot kasvaneet”, tutkija kirjoittaa.
Eri väestöryhmät olivat myös varsin yksimielisiä kriittisyydessään. Poliitikot ovatkin joutuneet näkemään paljon vaivaa päätöksiä perustellessaan. On vedottu vastuullisuuteen, välttämättömyyteen ja pyrkimykseen säilyttää hyvinvointivaltio. Kansan tahto on voitu sivuuttaa siksi, ”etteivät kansalaiset tiedä, mikä on välttämätöntä tulevaisuuteen varauduttaessa”.
Muissakin valtioissa hyvinvointijärjestelmän muutokset ovat olleet epäsuosittuja, mutta Suomessa ilmiöllä on tutkija Kallion mielestä ominainen piirre: institutionaalisista muutoksista ei haluta edes keskustella, ja poliitikot vetoavat taloudelliseen välttämättömyyteen ikään kuin muita mahdollisuuksia ei olisi.
Toisaalta myös kansalaisten mielipiteiden ja heidän oman toimintansa välillä on ristiriita. Asenteiden tasolla kritisoidaan palvelujen yksityistämistä. Käytännössä yksityisiä palveluja kuitenkin käytetään yhä enemmän. Tutkija selittää tämän sillä, että jos julkiset palvelut ovat huonot, ihminen joutuu mielipiteistään huolimatta kääntymään yksityisen sektorin puoleen.
Yksityisten eläkevakuutusten suosiota taas voivat selittää niihin liitetyt verovähennykset. Järjestelmä kannustaa ihmisiä yksityisen sektorin puoleen näiden mielipiteistä riippumatta.
Tulevaisuudessa kuntien niukka talous voi kuitenkin johtaa siihen, että eri palvelujen käyttäjien välille syntyy kilpailuasetelma, ja ihmiset pyrkivät pitämään kiinni vain omista eduistaan, väitöskirjassa esitetään.
Väitöskirjan mukaan medialla on osansa asenteiden muodostumisessa. Kansalaismielipide ei reagoi suoraan yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin, vaan tiedotusvälineissä raportoituihin ilmiöihin.
”Voidaan olettaa, että suomalaisten sanomalehtien sosiaali- ja terveyspoliittinen uutisointi ylläpitää olemassa olevan tilanteen eli pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannatusta”, Kallio kirjoittaa.