Hallituksen ja opposition sote-sopu: Keskustan Sipilä joudutti, raha pakotti
Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossa viidellä erityisvastuualueella.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus teki kehysriihen aattona näyttävän perääntymisen kunta- ja sote-uudistuksissaan ja otti samalla täysin uuden suunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi.
Hallitus sopi opposition kanssa kaikessa hiljaisuudessa käydyissä neuvotteluissa viikonvaihteen aikana, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossa ns. viidellä erityisvastuualueella, jotka perustuvat nykyisiin yliopistosairaala-alueisiin.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan aloitteellinen hallituksen ja opposition kompromissineuvottelujen aloittamiseksi on ollut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Kataisen hallitus on ollut suurissa vaikeuksissa sote-uudistuksensa kanssa hallituskauden alkutaipaleelta lähtien.
Sote-ratkaisu kytkettiin jo varhaisessa vaiheessa edistämään kuntaliitoksia – ja asiantuntijoiden mukaan tämä linjaus on ajanut sote-uudistuksen vakavaan solmuun.
Vaikka oppositio on tarjoutunut uudistukseen mukaan useaan otteeseen, hallitus on tähän asti pitänyt opposition ulkopuolella.
Miksi nyt mielenmuutos?
Kunnat käytännössä tyrmäsivät hallituksen sote-järjestämislakiesityksen lausuntokierroksella, joka päättyi 13. maaliskuuta. Lisäksi tiedettiin, että hallituksen mallin läpimeno perustuslakivaliokunnassa olisi kyseenalaista. Todennäköisesti vastuukuntamallia olisi pitänyt säätää tuntuvasti.
Hallituksen ja opposition yhteisessä tiedotustilaisuudessa tänään sunnuntaina 23. maaliskuuta nousi esiin myös perusteluista painavin: raha.
Kehysriihessä sote-uudistuksen pitäisi olla yksi keskeinen ratkaisukeino julkisen talouden kestävyysvajeen taittamiseksi. Käytännössä hallitus oli siis jo pakotettu muuttamaan sote-uudistuksen kurssia.
Kokoomuksessa tosiasiat tunnustettiin jo joulukuussa, kun puoluehallitus siirsi kunta- ja sote-asioiden vastuun elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren käsiin.
Vapaavuoren johtamassa työryhmässä on hahmoteltu uudistusta usealla eri tavalla juuri viiden erva-alueen pohjalta.
Nyt myös Sdp on taipunut suureen muutokseen linjauksissaan – ja samalla keskusta on luopunut kaavailemastaan kotikunta-maakuntamallista.
Pääministeri Katainen vaikutti tiedotustilaisuudessa huojentuneelta, vaikka kokoomus joutui tekemään suuren linjanmuutoksen varsin nopeassa aikataulussa. Vielä viime syksyn budjettiriihen rakennepaketissa vastuukuntamalli ja kehyskuntien pakkoliitokset olivat kunta- ja sote-uudistusten kärkiuutisia.
Keskustan Sipilä totesi, että tässä ratkaisussa sote-palvelut ja kuntarakenne irtoavat nyt toisistaan. Malli on täysin toinen kuin hallituksen alun perin kaavailema. Kunnilla voi ehkä olla jatkossa rooli palveluiden tuottajana, mutta järjestämisvastuu on erva-alueilla.
Kompromissiratkaisuun oli ilmeisen tyytyväinen myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) myönsi, että sote-ratkaisulla ei enää ajeta kuntaliitoksia. Kuntauudistusta hallitus edistää nyt valtionosuuslainsäädännön ja kuntalain uudistamisen kautta.
Erva-mallia ryhdytään työstämään kevään aikana vauhdilla. Lakiesitys pyritään saamaan eduskuntaan syksyllä. Valmistelutyötä johtaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd).
Miten hallitus itse kuvaa uudistusta?
”Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Uudistusta viedään eteenpäin jo käynnistyneen rahoitusselvityksen kanssa kuitenkin omana kokonaisuutena”, hallitus sanoo tiedotteessaan.
Kapitaatiomallissa tuottaja saa korvauksen hoitovastuulla olevien asukkaiden määrän mukaan, selviää THL:n sivuilta.
Viiteen erva-alueeseen pohjautuva malli on saanut kannatusta esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijoilta.