Finanssikriisi: Sortuiko hallitus uusprotektionismiin?

finanssikriisi
Teksti
Jyrki Jantunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Solidium-kassi Kuva Kaisa Rautaheimo

Suomi liittyy suureen kansainväliseen muotivirtaukseen, kun se järjestää kansallisia pääomiaan siilipuolustukseen omistusyhtiö Solidium Oy:hyn. Lue Suomen Kuvalehden taloustoimittajan Kustaa Hulkon analyysi valtiosta finanssisijoittajana.

Kehittyvien maiden, kuten öljyvaltioiden sekä Kiinan ja Singaporen, sijoitusinstituutiot ovat toimineet aktiivisesti maailman pörsseissä ja rahoitusmarkkinoilla jo muutaman vuoden.

Otetaan pari esimerkkiä. Kiinan valtion sovereign wealth fund eli valtiollinen finanssisijoittaja China Investment Corporation osti amerikkalaisen Blackstonen osakkeita 3 miljardin dollarin arvosta kesäkuussa 2007.

Abu Dhabin valtion sijoitusinstituutio ADIA sijoitti marraskuussa 2007 7,5 miljardia dollaria amerikkalaiseen pankkijätti Citigroupiin. Se saattoi muuten olla pelastus Citi-konsernille, joka oli suurissa vaikeuksissa.

Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Ja lisää on tulossa lähivuosina, sillä kehittyvät maat rikastuvat edelleen.

The Economist -lehden mukaan aasialaisten sovereign wealth fundien omistukset ovat nyt noin 5000 miljardia dollaria. Vuoteen 2013 mennessä ne nousevat 7700 miljardiin, tai parhaassa tapauksessa jopa 12200 miljardiin dollariin.

Länsi karsastaa
sovereign fundeja

Tätä ilmiötä on alettu pelätä lännessä. Varsinkin autoritaaristen maiden – kuten Kiinan ja Venäjän – valtiollisia sijoittajia karsastetaan. Epäillään, että niillä on myös valtapoliittisia motiiveja tavanomaisten taloudellisten motiivien lisäksi.

Niinpä moni länsimaa suunnittelee rajoittavansa ulkomaisia sijoituksia joko lainsäädännön tai valtion valvonnan kautta.

Tai sitten teollisuusmaat organisoivat kansallisia pääomiaan siilipuolustukseen. Tätä linjaa edustaa Matti Vanhasen II hallituksen päätös tehdä Solidium Oy:stä valtion | finanssisijoitusten uusi käsikassara.

Tarkoitus on pelastaa Kemira, Metso, Outokumpu, Rautaruukki, Sampo, Sponda, Stora Enso, TeliaSonera, Elisa ynnä muut kansalliset helmet, jos joku “vaarallinen” ulkomainen taho uhkaisi nousta niissä suuromistajaksi.

Politiikan markkinoilla siis myy hyvin uudentyyppinen protektionismi: investointiprotektionismi.

Se ei ole mikään järjestelmällinen oppi vaan pikemminkin epämääräinen ideologispoliittinen virtaus. Sen mukaan “omien” investoinnit ovat turvallisempia ja parempia kuin “vieraiden”.

Siihen liittyy vahva pelko tytäryhtiötaloudesta, ajatus että “vieraat” tekevät todennäköisemmin ikäviä temppuja, kuten sulkevat tehtaita, ja käyttäytyvät muutenkin vähemmän vastuullisesti kuin omat.

Tai pahimmillaan “vieraita” pidetään suorastaan “viidentenä kolonnana”, jolla on mielessään pikemminkin jonkin muun maan etu kuin isäntämaan.

Investointiprotektionismin motiivit ovat tiettyyn rajaan asti järkevät. Onhan totta, että vaikkapa ruotsalaisen omistajan on helpompaa lakkauttaa tehdas Suomessa kuin Ruotsissa.

Tosin samalla on muistettava, että ulkomaiset omistajat ovat tuoneet Suomeen valtavan osaamis- ja pääomapanoksen. Aikoinaan he perustivat suurin piirtein koko teollisuutemme, ja nykyäänkin ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat useimmiten kannattavampia kuin “sinivalkoiset”.

Sukua vanhalle
protektionismille

Investointiprotektionismin äiti on perinteinen kauppapoliittinen protektionismi, suojelupolitiikka, joka vaikutti vahvasti myös viime kesänä maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävien WTO-neuvottelujen umpikujaan.

Viime aikoina kauppaprotektionismin piristymisen takana on ollut osittain globaali ruokakriisi: ruoan hinta- ja saatavuusongelmat. Jokainen suvereeni valtio kantaa huolta siitä, etteivät sen kansalaiset joutuisi kärsimään nälkää. Pitkittyneissä WTO-neuvotteluissa on nimittäin kysymys erityisesti maailman elintarvikekaupasta. Ruokakriisin puhjettua ei enää ole juuri maita, jotka eivät pyrkisi suojaamaan omaa maatalouttaan.

Tämäkin protektionismin laji on siis hyvin ymmärrettävä – lyhyellä aikavälillä.

Pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin tuhoisaa, jos protektionismi voittaisi vapaakaupan periaatteet. Nimittäin mikäli taloushistoriasta on mitään oppimista niin tämä: vapaakauppa, taloudellinen kasvu ja köyhyyden poistaminen kulkevat käsi kädessä.

Esimerkiksi Suomi on jo pitkään kannattanut vapaakauppaa, koska se on meidän teollisuutemme etu. Se on myös kansallinen etumme, jos pannaan vähänkään painoa teollisuuden maksamille työpalkoille, osingoille ja veroille.

Voimistuva protektionismi puolestaan lisäisi Suomen riskejä kansainvälisillä markkinoilla.

Protektionismista kärsivät toki myös muut maat. Siksi olisi hyvä, että vapaakauppa ja investointien vapaus lopulta voittaisivat.

Jos Suomi haluaa ehkäistä “vieraiden” investointien aiheuttamia riskejä, Solidium on varmaankin hyvä varmistus. Mutta parhaiten tytäryhtiötalouden vaaroja voidaan torjua kehittämällä investointien kansallisia ja kansainvälisiä pelisääntöjä ja turvaamalla koti- ja ulkomaisille yrityksille järkevä toimintaympäristö Suomessa.

Lue lisää omistajapolitiikan täyskäännöksestä tämän viikon Suomen Kuvalehdestä, joka ilmestyy 31. lokakuuta.

Teksti
Kustaa Hulkko

Kuva
Kaisa Rautaheimo

Kommentoi juttua Puheenaihe-blogissa:
Haittaako valtion omistajayhtiö Solidium investointien vapautta?

Lisää finanssikriisistä
Onneksi Suomen valuuttu on euro (SK netti 30.10.2008)
“Eläkeyhtiöiden paniikkimyynnit vaaransivat Helsingin pörssin” (SK netti 24.10.2008)
Miksi pankkien Kaupthing-uutinen on erinomainen meille kaikille? (SK netti 21.10.2008)
Esko Seppänen: Finanssikriisi vakava uhka eläkejärjestelmälle (SK netti 20.10.2008)
Oligarkit paniikissa Venäjällä (SK netti 20.10.2008)
Miksi kurssit sahaavat? Ketkä nyt voittavat? Miten käy piensijoittajan? Mitä seuraavaksi? (SK netti 17.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogin kaikki merkinnät löydät täältä
EU haluaa suuruudistuksen rahoitusjärjestelmään (SK netti 16.10.2008)
Säästöt turvattava, vaatii YK:n pääsihteri (SK netti 14.10.2008)
Avasivatko euromaat pankeille avoimen piikin? (SK netti 13.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kuinka käy talletusten islantilaispankeissa? (SK netti 10.10.2008)
Olavi-Ala Nissilä Eri mieltä!-blogissa: Villit pankit vailla seriffiä (SK netti 10.10.2008)
Suistuuko Eurooppa lamaan? (SK netti 9.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kuinka pelastaa Euroopan talous? (SK netti 9.10.2008)
“Euroalue ja Yhdysvallat taantuman partaalle” (SK netti 8.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkavaltaaja-blogi: Rahat on laskettava (SK netti 8.10.2008)
Kurssit rajussa laskussa kaikkialla maailmassa (SK netti 8.10.2008)
“Tämä on jättiläismäinen ongelma” (SK netti 7.10.2008)
Finanssikriisi jyllää Euroopassa: Pankit horjuvat, euroministerit koolle (SK netti 6.10.2008)
Huippututkijat varoittavat Eurooppaa 1930-luvun laman kauhuista (SK netti 2.10.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Roskapankki muuttaa Wahingtoniin (SK netti 3.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Huippuekonomistien hälytysviesti (SK netti 2.10.2008)
Ylimääräinen veronalennus keskituloisille perheille USA:ssa (SK netti 2.10.2008)
Senaatti hyväksyi roskapankin, epävarmuus jatkuu (SK netti 2.10.2008)
Miten käy suomalaisten talletusten? (SK netti 1.10.2008)
Sauli Niinistö finanssikriisistä: “Optimismiin ei ole aihetta” (SK netti 30.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Laman tuntua (SK netti 30.9.2008)
Pörssit myllerryksessä, uusi lakiesitys äänestykseen (SK netti 30.9.2008)
Roskapankki kaatui, “tilanne näyttää tosi pahalta” (SK netti 29.9.2008)
Finanssikriisi: Nyt jo Euroopan pankit menettävät luottamustaan (SK netti 29.9.2008)
Salkunhoitajien kannustimissa rahoituskriisin osasyy? (SK netti 26.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Déjà vu: pankkipomojen palkanalennus (SK netti 25.9.2008)
Obama ja McCain: Amerikan roskapankki tarkkaan valvontaan (SK netti 22.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Asiaan, ehdokkaat! (SK netti 22.9.2008)
Finanssikriisi: Ulkomaisille pankeille apua USA:n roskapankista (SK netti 22.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kirje pankinjohtajalle (SK netti 19.9.2008)
Historioitsija Markku Kuisma finanssikriisistä: “Tätä se ahneus teettää” (SK netti 18.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Paniikkia pankeissa (SK netti 18.9.2008)
Finanssikriisi jatkuu: Aasian pörssit seurasivat USA:n alamäkeä (SK netti 18.9.2008)
Pankkiosakkeet rajussa pudotuksessa Yhdysvalloissa (SK netti 17.9.2008)
Luottokriisi ja Suomi: Pankit hilaavat uusien asuntolainojen marginaaleja ylöspäin (SK netti 16.9.2008)
USA:n luottokriisi syvenee: keskuspankit valmiita rauhoittamaan markkinoita (SK netti 15.9.2008)
Ekonomistiarvio: USA:n finanssikriisi muistuttaa Suomen lamaa (SK netti 11.9.2008)
Asuntoluottopankkeja kansallistettiin USA:ssa: markkinat riemastuivat päätöksestä (SK netti 8.9.2008)
Asuntoluottokriisin juurilla (SK netti 17.7.2008)
Kupla joka puhkesi (SK netti 24.8.2007)
Totuus hiipii esiin (SK netti 24.8.2007)

Suomen Kuvalehden juttuja
Sauli Niinistön haastattelu: Luottamus horjuu (pdf;SK 17/2008)
Kuopan reunalla: SK etsi laman merkkejä (pdf; 40/2007)
Islannin talous kiehuu (pdf; SK 19/2006)

Keskustelu
Mitä syvä taantumasta tulee?