Euroopassa pelätään jopa kauppasotaa Yhdysvaltojen kanssa – ”Jos he eivät toimi yhdessä, niin ketkä sitten?”
Vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa tarvittaisiin syvempää yhteistyötä eikä riitelyä, keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.
”Yhdysvallat ei pyydä anteeksi, ja minä en pyydä anteeksi kirjoittamaani lakia”, presidentti Joe Biden sanoi.
Elettiin marras-joulukuun taitetta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli saapunut valtiovierailulle Washingtoniin. Tärkein puheenaihe oli Yhdysvaltain jättimäinen investointipaketti, joka suosi kotimaisia yrityksiä.
Euroopassa syytettiin Yhdysvaltoja protektionismista ja kansainvälisen kaupan sääntöjen rikkomisesta. Jopa uuden kauppasodan uhkaa väläyteltiin, vaikka sen piti hautautua Donald Trumpin presidenttikauden myötä.
Tiedostustilaisuus oli sinänsä hyväntuulinen, mutta taustalla kyti. Macron oli saanut presidentti Bidenin puolustuskannalle.
Inflation reduction act –lainsäädäntöpaketti (IRA) hyväksyttiin loppukesästä Yhdysvalloissa.
Ensisijaisesti paketissa on kyse valtavista investoinneista vihreään siirtymään. IRA sisältää 369 miljardin euron tuet ja verohelpotukset, joilla vauhditetaan ilmastotoimia ja vihreiden teknologioiden kehitystä ja tuotantoa Yhdysvalloissa.
Taustalla on suurvaltakilpailu ennen kaikkea Kiinan kanssa. Samalla koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat alleviivanneet globaalien toimitusketjujen haavoittuvuutta. Yhdysvaltojen tavoitteena on katkaista riippuvuuksia tulevaisuuden kriittisiltä toimialoilta ja niihin liittyvistä arvoketjuista.
”Made in USA” -periaate onkin vahvasti esillä IRA:ssa. Esimerkiksi sähköautoihin suunnattujen tukien ehtona on, että autojen tulee olla koottu Yhdysvalloissa ja vieläpä pääosin siellä tuotetuista osista.
Poikkeuksen saavat valmistajamaat, joilla on vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi Meksikoa ja Kanadaa.
Mutta ei Eurooppaa. EU:lla ja Yhdysvalloilla kun ei ole vapaakauppasopimusta.
Euroopassa katsotaan, että paketti syrjii eurooppalaisia toimijoita ja rikkoo osin maailman kauppajärjestö WTO:n sopimuksia. Kysymys on herkkä etenkin autoteollisuusmaissa Ranskassa ja Saksassa. Siellä pelätään, että eurooppalaiset valmistajat sysätään sivuraiteille kilpailusta maailmanmarkkinoilla.
Emmanuel Macron ja Joe Biden esiintyivät tiedotustilaisuudessa enimmäkseen sovittelevasti. Macron oli halunnut nostaa Yhdysvaltain investointipaketin vierailunsa tärkeimmäksi puheenaiheeksi ja sai mitä halusi. Presidentti Biden jopa suoranaisesti myönsi asiassa tapahtuneen erehdyksen.
Ehto vapaakauppasopimuksesta oli Bidenin mukaan syntynyt erään kongressiedustajan kynästä. Edustaja on sittemmin tarkentanut tarkoittaneensa sallia poikkeukset kaikille Yhdysvaltain liittolaisille, ei pelkästään vapaakauppasopimuksen solmineille maille.
”En ikinä tarkoittanut jättää lain ulkopuolelle tahoja, jotka tekevät kanssamme yhteistyötä. Meidän pitää nyt työskennellä asian korjaamiseksi”, Biden tähdensi.
Vierailun jälkeen kiistaa ryhdyttiin ratkomaan virkamiestasolla, ja neuvotteluissa on päästy osin myös eteenpäin.
Tästä huolimatta Euroopassa valmistellaan täyttä häkää vastatoimia.
Ranska on presidentti Macronin ja talousministeri Bruno le Mairen toimesta vaatinut toistuvasti Euroopalle omaa ”inflation reduction actia” ja ”Made in EU” -strategiaa. Niillä muun muassa asetettaisiin konkreettisia valmistustavoitteita kriittisille teknologioille.
Macronia niin ikään lähellä oleva ranskalainen teollisuuskomissaari Thierry Breton on puolestaan kiertänyt aktiivisesti Euroopan pääkaupunkeja korostamassa tarvetta tukipolitiikalle, joka keskittyisi vihreään teknologiaan.
Saksa ja Ranska näyttävät löytäneet asian tiimoilta yhteisen sävelen, vaikka vielä syksyllä maiden suhteita kuvailtiin viileiksi.
Maiden talousministerit Robert Habeck ja Le Maire ovat esittäneet yhdessä, että unionin tulisi sallia lisäjoustoja valtiotukisääntöihin ”keskeisillä teollisuuden aloilla”.
Viesti tuntuu purevan. Joulukuussa EU-päämiehet valjastivat EU:n komission tekemään konkreettisia esityksiä unionin toimiksi. Valmista odotetaan helmikuuksi, jolloin päämiehet ovat seuraavan kerran koolla.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut komission kaavailevan esimerkiksi EU:n valtiotukisääntöjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista.
”Jäsenmaat voisivat tietyillä vihreän teknologian aloilla vastata samansuuruisesti kolmansien maiden antamiin tukiin”, von der Leyen esitteli joulukuussa.
Normaalisti EU suitsii valtiontukien antamista. Tavoite on suojella sisämarkkinoita epäreilulta kilpailulta ennen kaikkea isojen ja pienten jäsenmaiden välillä. Koronapandemian ja sittemmin energiakriisin seurauksena valtiotukisäännöt ovat kuitenkin olleet tauolla, ja nyt Ranska hakee poikkeuksille jatkoa pysyvämpien päätösten kautta.
Kaikilla jäsenmailla ei ole Saksan ja Ranskan resursseja. Kuvaavaa on, että EU-komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin vahvistaman laskelman mukaan lähes 80 prosenttia viime vuonna poikkeusmekanismin avulla annetusta noin 672 miljardista tukieurosta jaettiin Saksassa ja Ranskassa.
Nyt komissio onkin ehdottamassa eurooppalaista suvereniteettirahastoa, jonka avulla rahoitusta ohjattaisiin niille maille, jolla ei ole kykyä tukea omia yrityksiään.
Suomalaisille yrityksille Yhdysvaltain ilmastopaketti ei ole yhtä iso ongelma kuin esimerkiksi suurille eurooppalaisille autojäteille, keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi arvioi.
”Suomalaisilla toimijoilla on Euroopan markkinoilla USA:sta riippumatta vielä paljon kasvunvaraa. Lisäksi moni suomalainen toimija on vakiintunut Yhdysvaltoihin myös tuotannossa.”
Sen sijaan EU:n suunnittelemat vastatoimet eivät herätä innostusta.
”Protektionismiin vastataan protektionismilla.”
”Yhdysvallat tekee vahingossa toimia, joilla se ajaa Eurooppaa kauemmas. Ja mitä EU tekee? Se on vastaamassa toimilla, jotka ajavat USA:ta kauemmas. Jos Eurooppa ja Yhdysvallat eivät toimi yhdessä, niin ketkä sitten?”
Ranska vaikuttaa haistaneen Yhdysvaltain investointipaketissa tilaisuuden edistää pitkään ajamaansa valtiovetoista tukipolitiikkaa.
Ranska on jo kauan hamunnut isoja, julkisen rahan valtiontukia suurille eurooppalaisille yrityksille, ”Championeille”, Romakkaniemi sanoo. Hän perehtyi EU-jäsenmaiden metkuihin komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä vuosina 2014–2018.
”Mestariyrityksiä” löytyy muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähinnä Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Sellaisille yrityksille suunnatut tukiaiset valuisivat Suomeen vain harvoin.
Romakkaniemestä suomalaisten yritysten tilannetta heikentävät kaikki toimet, joissa EU-rahaa jaetaan poliittisilla päätöksillä.
”Mitä enemmän toimitaan markkinaperusteisesti, sitä parempi suhteellisesti on Suomen asema”, Romakkaniemi korostaa.
”Sama liittyy eurooppalaisiin rahastoihin. Suomi on niissä vielä toistaiseksi nettomaksaja, ei saaja”.
Edessä on varmasti kiperiä neuvotteluita niin komission sisällä kuin etenkin jäsenmaiden kesken. Koronaelpymispaketti on vielä tuoreena muistissa. Esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) ehti jo tyrmätä idean uudesta suvereniteettirahastosta tuoreeltaan joulukuussa.
Romakkaniemi kannustaa Suomea aktiivisuuteen ennen seuraavaa EU-päämiesten kokousta. Nyt tarvittaisiin hahmoa, joka edistäisi voimakkaasti Euroopan ja Yhdysvaltain syvempää strategista kumppanuutta. Vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän turvallisuuspolitiikassa, geopolitiikassa sekä teollisuus- ja kauppapolitiikassa.
”Suomelle soveltuisi erityisen hyvin tämä aloite, ja pääministeri Sanna Marin olisi erinomainen tätä esittämään. Hänen nykyinen kansainvälinen näkyvyytensä ja ”supertähden”-asemansa mahdollistaisivat tämän, ja se kannattaisi käyttää hyväksi.”