Euro kasvattaa suosiotaan Ruotsissa
Tuoreen mielipidekyselyn mukaan eurolla olisi ruotsalaisten keskuudessa jo enemmän kannattajia kuin vastustajia.
Ruotsi sanoi eurolle ei kansanäänestyksessä vuonna 2003. Kuva Istockphoto
Euro-keskustelua yritetään taas viritellä Ruotsissa. Poliittinen paletti on kuitenkin sen verran hajallaan, että aivan heti Ruotsista ei Emu-maata kuoriudu.
Tämänkertainen debatti vauhdittui, kun kolmen hallituspuolueen edustajat kirjoittivat Dagens Nyheteriin tammikuun puolivälissä mielipideartikkelin, jossa vaadittiin euro-kysymyksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi seuraavalla vaalikaudella.
Ehdotuksen takana olivat maltillinen kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit. Hallituksen neljäs ryhmä kansanpuolue on jo aikaisemmin ehdottanut uuden kansanäänestyksen järjestämistä eurosta heti ensi vuonna.
Kolmen hallituskumppanin ulostulo oli eräänlainen koepallo, jonka heittämiseen puolueiden puheenjohtajat eivät olleet halunneet vielä pistää arvovaltaansa peliin. Kirjelmä oli allekirjoitettu niin sanotulla alemmalla hierarkiatasolla.
Merkittäviä kelkankääntäjiä
Euro-keskustelu sai lisää arvovaltaa, kun Ruotsin edellisen Emu-selvityksen tehnyt professori Lars Calmfors julkaisi heti perään samassa lehdessä uudistuneita Emu-näkemyksiään. Calmforsin 14 vuoden takainen selvitystyö johti siihen, että Ruotsi jättäytyi kansanäänestyspäätöksellä Emun ulkopuolelle.
Nyt Calmfors tuntuu saaneen omantunnontuskia. Hän arvostelee sitä, että tähänastinen keskustelu on pyörinyt liikaa Ruotsin oman edun ympärillä. Calmforsin mielestä nyt olisi kyseenalaistamisen aika.
”Pitää kysyä, onko todella toivottavaa, että Ruotsi halvan kruununsa turvin hyötyy toisten kustannuksella erityisesti tällaisen talouskriisin aikana”, Calmfors kirjoitti Dagens Nyheterissä.
Calmforsin mielestä ruotsalaistenkin olisi aika tarkastella Emu-kysymystä enemmän yleiseurooppalaisesta näkökulmasta. Hänen mielestään tärkeimmän argumentin pitäisi olla se, kuinka Ruotsin mukanaolo sinänsä lisäisi poliittista integraatiota Euroopassa.
Puheet integraation syventämisestä ovat kaunista retoriikkaa. Loppupeleissä ruotsalaisten suhtautumisen euroon ratkaisee kuitenkin lompakko. Euro-avauksen tehneet puolueet vaativatkin, että yhteisvaluutan hyödyt ja haitat pitää pikaisesti selvittää.
Äskettäin julkistettujen tutkimusten mukaan yhteinen valuutta on lisännyt euromaiden välistä kauppaa 10-30 prosenttia. Ruotsin tuottavuuden kasvu on kuitenkin ollut tutkimusajanjaksona 1995-2006 keskimäärin prosentin verran korkeampi kuin euromaissa.
Calmfors muistuttaakin, että muut tekijät ovat kasvun kannalta paljon tärkeämpiä kuin yhteinen valuutta.
”Demarit hajallaan”
Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman ei usko, että Ruotsissa orastava Emu-keskustelu johtaisi maan Emu-jäsenyyteen.
”Demarit ovat sen verran hajallaan tässä asiassa, että en usko heidän haluavan nostaa tätä kysymystä keskustelun kohteeksi. Tanska on tässä suhteessa mielestäni Ruotsia mielenkiintoisempi”, pohtii Korkman.
Suomen ja Ruotsin talouskehityksessä ei Korkmanin mielestä ole ollut kovin suurta eroa.
Finanssikriisin alkamiseen saakka kehitys oli lähes identtinen. Kriisin alettua kruunu heikkeni, josta Ruotsi on jonkun verran hyötynyt.
BKT on Ruotsissa supistunut vähemmän kuin Suomessa, mutta tämä kuvastaa Korkmanin mielestä enemmänkin Suomen suurempaa suhdanneherkkyyttä.
Teksti Markku Hurmeranta