EU-parlamentaarikko Carl Haglund: Euroalueen velkakriisi siivittää populistipuolueiden kannatusta
Rahoitusmarkkinoilla alkoi viikko sitten spekulatiivinen hyökkäys Italiaa kohtaan. Euro heikkeni, Euroopan pörsseissä osakekurssit syöksyivät ja Italian valtionlainojen korot nousivat ennätyskorkeiksi.
Missä tunnelmissa EU-parlamentti seuraa kriisiä, parlamentin jäsen Carl Haglund (rkp)?
”Se on täällä erittäin kuuma puheenaihe, koska monen mielestä on nähtävissä uhka, että kriisin kärjistyminen johtaa euroalueen hajoamiseen.”
Miksi markkinat valitsivat Italian?
”Kreikan kriisin hoitaminen on ontunut: EU:n poliittiset johtajat eivät ole saaneet aikaan yhteisymmärrystä seuraavasta pelastuspaketista. Italiassa taas pääministeri Silvio Berlusconi ja valtiovarainministeri Giulio Tremonti ovat olleet erimielisiä siitä, miten maan säästöohjelmat viedään läpi.”
”Markkinoita hermostuttaa myös se, että kysymys sijoittajan vastuusta on yhä auki. Lisäksi on pelaajia, jotka ovat hakeneet voittoja myymällä lyhyeksi Italian valtionbondeja.”
Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous. Kuinka se pelastetaan?
”Italian pelastaminen eurooppalaisella hätärahoituksella ei ole taloudellisesti mahdollista. Italia on siihen liian iso. Sen kriisin ratkaisemiseksi pitää löytää muita mekanismeja.”
”Valtiovarainministerit puhuivat 11. heinäkuuta siitä, että euroalueen väliaikainen kriisirahasto ERVV voisi ostaa valtionlainoja jälkimarkkinoilta. Ymmärrän että tämä viesti on tarpeen markkinoiden rauhoittamiseksi, vaikka en pidäkään siitä.”
Miksette pidä?
”ERVV operoi lainarahoilla, jotka se on hankkinut euromaiden takauksilla. Jos ERVV saa ostaa valtionvelkaa jälkimarkkinoilta, tilanne vastaa käytännössä eurobondijärjestelmää.”
”Eurobondit taas eivät ole moraalisesti oikea ratkaisu. Niihin liittyisi pysyvä moral hazard -ilmiö: jäsenmaiden velanmaksumoraali heikkenisi, kun EU ottaisi kontolleen niiden velkaa. Eurobondit vetäisivät markkinakurilta maton alta. Esimerkiksi Espanja ja Portugali aloittivat säästökuurin, vasta kun markkinat pakottivat ne siihen. ”
”Sitä paitsi eurobondit – siis EU:n liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat – eivät edes ehdi ratkaista tätä kriisiä. Niistä pitää päättää yksimielisesti, eikä sellaista yksimielisyyttä ole jäsenmaiden kesken.”
Miten velkakriisi ja sen hoitaminen vaikuttaa lähivuosien politiikkaan?
”Kriisi on antanut perussuomalaisille ja muille euroskeptikoille lisää jalansijaa, mikä on johtunut myös siitä, että edellinen hallitus ei onnistunut viestinnässään hyvin. Toisaalta skeptikot eivät ole missään vaiheessa esittäneet uskottavaa vaihtoehtoa sille, miten kriisi ratkaistaan. On helppoa myydä ’ei’-politiikkaa asiassa, joka on taloudellisesti erittäin monimutkainen.”
”En ole federalisti, mutta uskon, että integraation syventäminen tarjoaa parhaat ratkaisut näille ongelmille, vaikka sille ei juuri nyt olekaan poliittista kysyntää.”
Suomi vaatii Kreikalta vakuuksia toisen lainapaketin ehtona. Onko vaatimus realistinen?
”Periaatteessa Suomi on oikeassa ja se on myös eduskunnan tahto. On hienoa, jos Jutta Urpilainen onnistuu saamaan vakuudet läpi.”
”Kysymys on vain siitä, miten asia hoidetaan teknisesti. Yksi ongelma on velkojen ensisijaisuusjärjestys. IMF:n osallistumisen ehtona on aina se, että se saa ensimmäisenä omansa pois, jos lainanottaja menee vararikkoon. Sitä paitsi on hiukan epäreilua, että vain Suomi saisi vakuudet, vaikka kaikki muutkin euromaat ovat samassa veneessä. Kaikille velkojamaille vakuuksia ei millään riitä.”
Rkp:n Carl Haglund on europarlamentin talousvaliokunnan euroyhteistyöpaketin esittelijä ja tilapäisen kriisivaliokunnan varajäsen.
Kuva Tuomas Savonen / Lehtikuva.