Demareille täpärä voitto – perussuomalaiset vaalien suurin venyjä

Sdp menestyi varsinaisena vaalipäivänä selvästi huonommin kuin ennakkoäänissä. Vaalien ääniharavia olivat puoluejohtajat Jussi Halla-aho (ps) ja Li Andersson (vas).

Antti Rinne
Teksti
Tuomo Lappalainen Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten Sosiaalidemokraateille eduskuntavaalien tulos oli niukasta voitosta huolimatta kehno. Juha Sipilän (kesk) hallituksen vastainen protesti kanavoitui nyt useammalle oppositiopuolueelle, eikä Sdp päässyt hyötymään hallituksen epäsuosiosta samalla tavalla kuin pääoppositiopuolueet muutamissa aikaisemmissa vaaleissa.

Vihreiden tulos oli eduskuntavaaleissa puolueen historian paras, ja vasemmistoliitto sai niissä ensimmäisen voittonsa sitten vuoden 1995. Vastaavasti Sdp:n kannatus on jäänyt tätä pienemmäksi vain 2015.

Vaalitulos: Äänistä laskettu noin 99 prosenttia.

  • Sdp 17,7 % – 40 kansanedustajaa
  • Perussuomalaiset 17,5 % – 39 kansanedustajaa
  • Kokoomus 16,9% – 38 kansanedustajaa
  • Keskusta 13,9 % – 31 kansanedustajaa
  • Vihreät 11,5 % – 20 kansanedustajaa
  • Vasemmistoliitto 8,2 % – 16 kansanedustajaa
  • Rkp 4,5 % – 9 kansanedustajaa
  • Kristillisdemokraatit 3,9 % – 5 kansanedustajaa
  • Sininen tulevaisuus 1,0 % – 0 kansanedustajaa
  • Muut 2,9 % – 2 kansanedustajaa

 

Antti Rinne voi nyt lisätä kyseenalaiselle meriittilistalleen Sdp:n historian huonoimman vaalituloksen lisäksi myös toiseksi huonoimman.

Sdp:n kohdalla historia toisti nyt itseään myös siinä, että puolue menestyi jo toisen kerran peräkkäin vaalipäivänä selvästi huonommin kuin ennakkoäänissä. Tässä yhteydessä ei voi välttyä ajatukselta, että Rinteen takeltelu ja suoranainen asioissa sekoilu satoi varsinaisena vaalipäivänä muiden laareihin.

Vihreidenkin voitto jäi lopulta pienemmäksi kuin vielä muutama kuukausi sitten näytti. Puolueen tulos oli myös huonompi kuin kuntavaaleissa vuonna 2017, jolloin johdossa oli vielä Ville Niinistö. Se ei noussut siihen keskisuurten puolueiden sarjaan, jossa se vielä gallupeissa oli, vaan jäi edelleen keskipieneksi.

Vaikka kaikki ns. punavihreät puolueet kasvattivat nyt kannatustaan, niiden yhteenlaskettu paikkamäärä jäi edelleen kauas enemmistöstä ja myös pienemmäksi kuin perinteisten porvarillisten puolueiden (kokoomus, keskusta, Rkp, kristillisdemokraatit) blokki.

Vaalien suurin venyjä oli kiistatta perussuomalaiset. Myös se kampanjoi nyt oppositiopuolueena, vaikka oli Sipilän hallituksessa yli puolet vaalikaudesta ja samalla mukana päättämässä monista epäsuosituista leikkauksista. Jussi Halla-aho onnistui kuitenkin taitavasti irrottautumaan näistä rasitteista. Vanhat synnit jäivät kokonaan hallitukseen jääneiden ja kaikki paikkansa menettäneiden sinisten piikkiin.

 

Keskustan vaalitulos oli huonompi kuin Mari Kiviniemen johdolla 2011 tullut murskatappio, jonka jälkeen puolue jäi nuolemaan haavojaan oppositioon. Koskaan ennen itsenäisyyden aikana puolueen paikkamäärä ei ole jäänyt alle kolmenkymmenenviiden.

Juha Sipilä vaikutti ensimmäisissä kommenteissaan silmiinpistävän haluttomalta soveltamaan paljon mainostamaansa tulos tai ulos -periaatetta vaalitulokseen. Tappio voimistaa kuitenkin keskustassa paineita tarkistaa puolueen linjaa pari piirua vasemmalle – tai kuten puolueessa itse tavataan sanoa, ”aitovierille”.

Toiselle päähallituspuolueelle, kokoomukselle, vaalitulos oli sen sijaan torjuntavoitto, vaikka kannatus jonkin verran laskikin. Keskustalaisten hapan selitys kumppanin menestykselle oli, että kokoomuksen äänestäjät kärsivät hallituksen ikävistä päätöksistä selvästi vähemmän kuin keskustan. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta; porvarihallituksissa keskusta on aina se, joka maksaa neljän vuoden jälkeen laskun.

Perussuomalaisten paluu suurimpien puolueiden joukkoon ei muuttanut asetelmia vuoden 2015 vaaleista. Perussuomalaiset otti takaisin niitä paikkoja, joita se menetti puolueesta loikanneille sinisille kesällä 2017. Tämän lisäksi perussuomalaiset vahvisti kannatustaan erityisesti niissä vaalipiireissä, joissa keskustan kannatus laski jyrkimmin.

 

Sosiaalidemokraattien yllättävään alhaiseen ääniosuuteen vaikutti puolueen tappio Helsingissä, jossa Sdp menetti paikan vasemmistoliitolle. Muissa vaalipiireissä sosiaalidemokraatit säilyttivät asemansa tai lisäsivät paikkojaan.

Sdp:n kannatus nousi erityisesti puolueen vahvoissa vaalipiireissä Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Suurin ja odotettu muutos oli keskustan murskatappio. Viimeksi keskusta pärjäsi huonommin vuonna 1917 pidetyissä vaaleissa.

Kaikkien ehdolla olleiden sinisten ministereiden lisäksi eduskunnasta putosi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk). Hän yritti huonolla menestyksellä vaihtaa vaalipiiriä Kaakkois-Suomesta Helsinkiin, mistä keskusta ei saanut läpi yhtäkään ehdokasta.

Paikoissa suurimman tappion keskusta koki Oulun vaalipiirissä, jossa puheenjohtaja Sipilä oli ehdolla. Puolue menetti kolme paikkaa. Kaksi paikkaa keskusta hävisi Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Savo-Karjalassa. Ainoastaan Lapissa keskusta piti asemansa.

Tunnetuista keskustalaisista eduskunnasta putosi puolueen varapuheenjohtaja ja entinen ministeri Juha Rehula. Kaatuneen sote-uudistuksen valmistelussa keskeisesti mukana ollut Rehula ei pystynyt uusimaan paikkaansa Hämeessä.

Keskustan listoilta 2015 valittu entinen ministeri Paavo Väyrynen jäi valitsematta. Hän yritti Uudeltamaalta perustamansa tähtiliikkeen edustajana. Väyrynen jatkanee poliittista uraansa Helsingin kaupunginvaltuutettuna.

Kokoomus säilytti asemansa, eikä sen eduskuntaryhmään tullut suuria  muutoksia. Tunnetuin putoaja on entinen puoluesihteeri Harri Jaskari, joka yritti turhaan päästä Kuntaliiton toimitusjohtajaksi.

Tunnetuista sosiaalidemokraateista putosi Ilkka Kantola. Entinen piispa ja entinen Sdp:n varapuheenjohtaja oli ehdolla Varsinais-Suomessa.

Vihreiden tunnetuin putoaja on puolueen entinen puheenjohtaja Touko Aalto. Hänen paikkansa otti Bella Forsgren.

 

Vaalien ääniharavia olivat puoluejohtajat Jussi Halla-aho ja Li Andersson. Halla-aho keräsi Helsingissä 30 527 äänen saaliin. Anderssonia äänesti yli 24 000 varsinaissuomalaista.

Keskustan puheenjohtajan Sipilä menetti puolet vuoden 2015 yli 30 000 äänen potistaan. Nyt Sipilää äänesti 16 570 pohjoispohjalaista.                         .

Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin imuroi Pirkanmaalla huimat 19 087 ääntä. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne jäi taakse, hän sai 11 701 ääntä. Rinteen edelle kiilasi toinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, joka sai 14 045 uusmaalaisen kannatuksen.

Kokoomuksen ääniharavat olivat oikeusministeri Antti Häkkänen, joka sai Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 20 231 ääntä ja Elina Lepomäki joka keräsi Uudeltamaalta 19 263 ääntä. Puheenjohtaja Petteri Orpo sai Varsinais-Suomessa 10 784 ääntä.

Vihreiden pätkäpuheenjohtajan Pekka Haavisto keräsi Helsingistä 20 159 ääntä.

Pienten puolueiden puheenjohtajista parhaiten menestyi kristillisdemokraattien Sari Essayah, joka keräsi Savo-Karjalassa 12 387 äänen potin.

Liike nytin listalta eduskuntaan päässyt Hjallis Harkimo sai Uudellamaalla lähes 13 000 ääntä.

 

Juttua täydennetty 15.4.2019 klo 0.46. Lisätty kokoomuksen eniten ääniä keränneet ehdokkaat.

Korjattu 15.4.2019 klo 9.51: Korjattu, että keskusta piti asemansa ainoastaan Lapissa. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että puolue olisi pitänyt asemansa Satakunnassa.