Tärkeimmät aluevaalit

Kokoomus on aluevaalien suosikki, keskustalle ja vihreille voi olla luvassa pettymyksiä. Koko joukko poliitikkoja tavoittelee vaaleissa kolmatta vaikuttamispaikkaa, jotkut jopa neljättä.

aluevaalit 2022
Teksti
Heikki Vento

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Suomessa jaetaan 23. tammikuuta valtaa kenties enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Ensimmäisissä aluevaaleissa valittavat 1 400 valtuutettua päättävät, missä ja millaisia terveyspalveluita alueilla on tarjolla.

Uudet valtuustot aloittavat työnsä maaliskuun alussa. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja palo- ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alussa.

Ensimmäisen vaalikauden alussa hyvinvointialueilla rakennetaan suuria poliittisia paketteja. Uusia hallintomalleja on jo pohjustettu, mutta lopulliset päätökset tehdään vasta vaalien jälkeen valtuustoissa.

Valtuustot hyväksyvät uudet johtamisjärjestelmät ja ratkaisevat, kuinka pitkälle poliittinen valvonta viedään. Ne päättävät, perustetaanko valtuuston avuksi lautakuntia, joiden jäsenet valitaan poliittisin perustein. Ne ratkaisevat, mitkä luottamustehtävät ovat päätoimisia, palkallisia tehtäviä, ja millaisia kokouspalkkioita eri elinten jäsenille maksetaan.

Uuden hallinnon päätökset koskevat suurta joukkoa työntekijöitä: yli 170 000 ihmistä siirtyy kunnista alueiden palkkalistoille. Rahassa mitattuna kyse on noin 20 miljardin euron uudistuksesta.

 

Kokoomus on aluevaalien suosikki. Puolue menestyi jo kesäkuun kuntavaaleissa, ja nyt sen mahdollisuuksia vahvistaa onnistunut ehdokasasettelu. Puolue sai vaaliliittokumppaneidensa kanssa täydet listat kaikille 21 alueelle.

Kokoomuksella on 1 629 ehdokasta. Puolue teki kymmenen vaaliliittoa joko ruotsalaisen kansanpuolueen tai kristillisdemokraattien kanssa.

Kokoomuksella on mahdollisuus nousta suurimmaksi puolueeksi kuudella hyvinvointialueella, ennustavat kuntavaalitulos ja Ylen 28. joulukuuta julkaisema, Taloustutkimuksen tekemä kannatusmittaus. Puolue on suosikki Keski-Uudellamaalla, Länsi-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Pääministeripuolue Sdp on vankasti kakkossijalla. Puolue sai listoilleen 1 633 ehdokasta ja havittelee ykköspaikkaa ainakin Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Kokoomus ja Sdp kilpailevat ankarasti kolmella alueella. Sdp haastaa kokoomuksen Kanta-Hämeessä. Kokoomus puolestaan on Sdp:n kintereillä Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä.

Ylen kyselyssä kolmanneksi suurin ryhmä oli perussuomalaiset. Puolueen ehdokasharava oli leveä ja siihen tarttui 1 550 nimeä.

Perussuomalaiset ei nousse ykköspuolueeksi yhdelläkään hyvinvointialueella. Kuntavaaleissa puolueen kannatus oli tasaista eri puolilla maata. Ainoastaan Kymenlaaksossa perussuomalaiset ylitti 20 prosentin rajan, ja vain Pohjanmaalla puolueen suosio jäi alle 10 prosentin.

 

Keskustalle ja vihreille tammikuun 23. voi olla ikävä päivä. Erityisesti keskustan tulos saattaa olla kaksijakoinen.

Helsingissä ja Ahvenanmaalla vaaleja ei järjestetä, ja sekä Helsingin puuttuminen että hyvinvointialueiden jako suosivat keskustaa. Puolue on vahvoilla idässä ja pohjoisessa. Kuntavaalituloksen perusteella se ottaisi suurimman ryhmän valtikan yhdeksällä hyvinvointialueella. Niistä vain Keski-Suomessa tilanne oli kuntavaaleissa täpärä: sosiaalidemokraatit pääsi parhaimmillaan prosenttiyksikön päähän.

Keskustan kokonaiskannatus on kuitenkin juuttunut poikkeuksellisen alas. Kun kuntavaalituloksesta poistetaan Helsinki, puolueen osuus äänistä oli 16,8 prosenttia. Ylen aluevaalikyselyssä keskustaa kertoi äänestävänsä enää 15,3 prosenttia vastanneista.

Keskustan vaikeuksia lisää kehnosti mennyt ehdokashankinta. Puolue, jolla vielä 2012 kuntavaaleissa oli 8 400 ehdokasta, sai nyt listoilleen alle 1 500 nimeä. Aukkoja jäi etelään ja erityisesti Uudenmaan hyvinvointialueille.

Helsingin puuttuminen verottaa suhteellisesti eniten vihreiden äänipottia. Kuntavaaleissa puolue sai 10,6 prosenttia äänistä. Ilman pääkaupunkia tulos oli 9,1 prosenttia.

Vihreillä on kuitenkin menossa huono kausi. Ylen mittaus lupasi vain 7,6 prosentin kannatuksen.

Vahvinta vihreiden kannatus on Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Missään puolue ei kuitenkaan kamppaile tosissaan ykköspaikasta. Pohjanmaan alueilla vihreiden kannatus on perinteisesti ollut heikko.

Vihreiden alamäki on ollut niin jyrkkä, että vasemmistoliitto saattaa mennä vaaleissa ohi. Ylen kyselyssä vasemmistoliitto oli puolen prosenttiyksikön karkumatkalla.

Vasemmistoliiton edeltäjällä Suomen kansan demokraattisella liitolla oli vankka kannatus maakunnissa. Siitä on jäänteitä jälkeläispuolueen suosiossa. Kuntavaaleissa vasemmistoliitto menestyi parhaiten Helsingin lisäksi Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Ruotsalainen kansanpuolue nakuttaa vaaleista toiseen 4–5 prosentin tulosta. Sillä saa aluevaaleissakin mainiot asemat kahteen valtuustoon. Pohjanmaalla Rkp on kiistaton valtapuolue. Sillä on mahdollisuus napata enemmistö aluevaltuuston paikoista. Itä-Uudellamaalla se on selvä suosikki ykköspuolueeksi ennen kokoomusta.

Rkp ja kristillisdemokraatit ovat tehneet vaaliliittoja kokoomuksen kanssa. Ne saattavat avittaa läpi muutaman ehdokkaan.

Ylen kyselyssä Harry Harkimon Liike Nyt sai kahden prosentin kannatuksen. Se oli hieman enemmän kuin kuntavaaleissa koko maassa.

 

Vaalien suurin kysymysmerkki on äänestysprosentti. Äänestysvilkkauden on pelätty jäävän historiallisen alhaiseksi. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja pelkää, että vaalit eivät kiinnosta äänestäjiä.

”Valitettavasti. Jos pitää veikata, äänestysprosentti alkaa kolmosella”, Turja sanoo.

Turja perustaa arvionsa siihen, että kuntavaalikyselyssä vastaajista 70 prosenttia kertoi äänestävänsä, mutta kesäkuun vaalien äänestysprosentti oli vain 55,1. Aluevaalimittauksessa noin puolet vastanneista vakuutti menevänsä äänestämään.

Alle 40 prosentin äänestysaktiivisuus ei olisi ainutkertaista. Vuoden 1999 europarlamenttivaalien kotimaan äänestysprosentti 31,4 on valtakunnallisten vaalien pohjanoteeraus.

Turja ihmettelee kansalaisten ristiriitaista käyttäytymistä. Kyselyissä vastaajat pitävät tärkeinä vanhus- ja terveyspalveluita. Juuri näistä palveluista aluevaaleissa on kyse.

”Koko konsepti on hämärän peitossa. Vaalibudjetit ovat pieniä, ja sitten vielä koronan aiheuttama epävarmuus tulee päälle.”

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko on Turjaa toiveikkaampi. Hän arvelee, että äänestäjät innostuvat vaaleista.

”Pahimmat ennusteet eivät toteudu. Ihmiset voivat hyvinkin lähteä liikkeelle”, Kokko sanoo.

Helsingin äänten puuttumisen lisäksi äänestysvilkkaus voi vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen ja puolueiden menestykseen.

”Alhainen äänestysinto hyödyttäisi ainakin kokoomusta ja keskustaa”, Turja sanoo.

Kokoomuksen kannattajat ovat puolueuskollisia ja erittäin tunnollisia äänestäjiä. Eniten vaisusta vaali-innosta saattaa kärsiä perussuomalaiset.

”Perussuomalaisten kannattajat ovat nihkeimmin lähdössä äänestämään”, Turja arvioi.

Alhaisen äänestysprosentin vaara on tunnistettu perussuomalaissa. Puolueessa on arvioitu, että perussuomalaisten kannatus alittaa selvästi kannatuskyselyt, jos äänestysinto jää alle 40 prosentin.

Keskustaa laiska äänestäminen voi auttaa. Puolueen kannatuksen kivijalka on pienissä kunnissa. Niissä on ollut tapana käydä pudottamassa vaalilippu uurnaan.

 

Ehdokasasettelu saattaa lisätä äänestysaktiivisuutta. Aluevaaleissa äänestäjällä on valittavanaan ehdokas suuremmasta joukosta kuin missään muissa vaaleissa.

Aluevaaleissa on noin 10 000 ehdokasta, jotka jakautuvat 21 alueelle. Eduskuntavaaleissa 2019 ehdokkaita oli 13 vaalipiirissä hieman alle 2 500. Kuntavaalit ovat omassa luokassaan: viimeksi ehdokkaita oli 35 000.

Puolueet ovat onnistuneet houkuttelemaan listoilleen tunnettuja poliitikkoja, joita ihmiset ovat tottuneet äänestämään. Eniten kansanedustajia listoillaan on perussuomalaisilla, 29. Sdp:n kansanedustajista aluevaltuustoon pyrkii 26, kokoomuksen 21. Keskustan edustajista ehdolla on 18.

Eduskuntapuolueiden johtajista valtuustopaikkaa tavoittelevat Petteri Orpo (kok), Riikka Purra (ps), Annika Saarikko (kesk), Li Andersson (vas) ja Sari Essayah (kd). Orpo, Saarikko ja Andersson ovat ehdolla Varsinais-Suomessa.

Aluevaaleissa on ehdolla peräti 103 kansanedustajaa, jotka istuvat myös kunnanvaltuustossa. He siis tavoittelevat itselleen kolmatta vaikuttamispaikkaa. Kolmen paikan havittelijoita on suhteellisesti eniten kristillisdemokraateissa. Puolueen viidestä kansanedustajasta jokainen istuu jo kunnanvaltuustossa ja hakee myös aluevaltuustopaikkaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi syyskuussa SK:lle yrittäneensä turhaan herätellä eduskunnassa keskustelua siitä, onko kolmipaikkaisuus järkevää.

Oikeusministeriön joulukuussa julkaisema ehdokasdata paljastaa, että isoista puolueista kolmatta paikkaa tavoittelevia on eniten juuri perussuomalaisissa. Kun helsinkiläiset kansanedustajat jätetään pois laskuista, perussuomalaisten kansanedustajista 25 eli lähes kolme neljäsosaa pyrkii kolmanteen tehtävään. Kokoomuksen ei-helsinkiläisistä edustajista kolmatta tehtävää hakee kaksi kolmesta, vihreissä, sosiaalidemokraateissa ja vasemmistoliitossa luku on yli puolet.

Rkp:n yhdeksästä ei-helsinkiläisestä kansanedustajasta kolme tavoittelee kuntapoliitikon tehtävän oheen aluevaltuustopaikkaa.

Ehdokkaiden joukossa on jopa neljän valtaistuimen tavoittelijoita. Marinin hallituksen ministereistä kuusi pyrkii ministerin, kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun tehtävän ohella aluevaltuustoon. He ovat Annika Saarikko (kesk), Mika Lintilä (kesk), Antti Kurvinen (kesk), Jari Leppä (kesk), Tytti Tuppurainen (sd) ja Li Andersson (vas).

Tunnetuimpia vaalit väliin jättäviä poliitikkoja ovat pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin Pirkanmaalta ja Rkp:n johtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Pohjanmaalta.

Eniten puolueen kärkipoliitikkoja puuttuu vihreiltä. Helsinkiläiset ministerit Pekka Haavisto ja Emma Kari sekä puheenjohtaja Maria Ohisalo ja joensuulainen sisäministeri Krista Mikkonen eivät ole mukana.

Aluevaalit ovat ensi vuoden eduskuntavaalien alkuerä. Niiden tulos saattaa myös vaikuttaa Marinin hallituksen toimintakykyyn. Sisäisten paineiden odotetaan lisääntyvän, jos keskusta ja vihreät menestyvät heikosti.

Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi jää kolmeen vuoteen. Seuraavat aluevaalit on tarkoitus järjestää 13. huhtikuuta 2025 samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.