Tulkoon tekoäly
Verottaja saa vuodessa 600 000 puhelua, jotka voitaisiin hoitaa botin avulla, sanoo pääjohtaja Markku Heikura.
5
MIN
Verohallinto haluaa tehdä nykyistä enemmän täysin automatisoituja päätöksiä. Tätä varten poliitikkojen tulisi muuttaa lakia, sanoo pääjohtaja Markku Heikura.
”Lainsäädäntö perustuu vielä pitkälti paperimaailman ajatteluun, jossa päätöksiä käsitellään yksittäinen tapaus kerrallaan. Lakia pitäisi tarkastella siitä näkökulmasta, millä reunaehdolla voidaan käyttää täysin automaattista päätöksentekoa tai jopa tekoälyä”, Heikura sanoo.
Verottajan päätöksistä suurin osa on jo nykyisin täysin automatisoituja, Heikura kertoo. Näin tehdään esimerkiksi esitäytettyjen veroilmoitusten laadinnassa.
Nykyinen automaatio perustuu erillislainsäädäntöön. Laki kuitenkin asettaa rajat sille, kuinka laajasti teknologiaan voidaan nojata. Päätösten pitää perustua selviin raja-arvoihin ja laskentakaavoihin.
Heikura toivoo, että vastedes verottaja pystyisi automatisoimaan neuvontaa ja yksinkertaisia muutoksia. Esimerkiksi hän nostaa veroprosentin päivittämisen, kun tulot muuttuvat.
Verottaja voi hyödyntää siinä automaatiota, jos asiakas hakee itse muutosta Verohallinnon verkkopalvelun eli Omaveron kautta. Vastaavaan automaatioon ei voi kuitenkaan nojata puhelinpalvelussa, vaan se on tehtävä virkatyönä.
Näitä puheluita tulee Heikuran mukaan 600 000 vuodessa.
”Voisimme tehdä puhelinbotin, joka kyselisi tiedot ja kertoisi sitten, että näillä tuloilla veroprosenttisi muuttuu tämän verran. Muutos voitaisiin täysin automatisoida, mutta sitä ei saa tehdä.”
Tämän ja muiden muutosten toteuttamiseksi Heikura perää muutoksia hallintolakiin ja digipalvelulakiin.
Tekoälybuumi on nostanut teknologian mahdollisuudet jälleen keskustelunaiheeksi. Laajoihin kielimalleihin perustuvat keskustelubotit, kuten ChatGPT, ovat yleistyneet nopeasti.
Ohjelmien tarkkuus on kuitenkin herättänyt huolta. Ne eivät varsinaisesti tiedä mitään, vaan tuottavat vastauksia niille syötetyn lähdeaineiston nojalla. Virheistä on puhuttu ”hallusinointina”.
Heikura myöntää, että teknologia ei ole vielä täysin kehittynyt. Hän kuitenkin huomauttaa, että aihealue olisi rajatumpi kuin yleisissä keskusteluboteissa. Hän pohtii, että ohjelman pohjana toimisi vain verolait, ohjeet, ennakkotapaukset ja oikeuden päätökset.
”Lähdeaineisto olisi paljon hallittavampi kuin generatiivisessa tekoälyssä, jolloin hallusinoinnin mahdollisuus tulisi olemaan todennäköisesti pienempi.”
Hän sanoo, että myös ihmiset tekevät virheitä. Heikuran mukaan teknologiaa tulisi voida käyttää päätöksiin, joiden teossa se todennettavasti onnistuu tietyllä tarkkuudella. Olennaista on oikeus hakea muutosta epäreiluksi koettuun päätökseen.
Heikura arvioi, että jos viranomainen ei saa tarjota tekoälyn avulla veroneuvontaa, sitä alkavat tarjota yhdistykset jäsenilleen ja yritykset kenelle tahansa. Hän sanoo tietävänsä järjestöjä, jotka jo nykyisin tarjoavat sellaista jäsenkunnalleen.
”Emme voi jäädä viranomaisena täysin odottelemaan, että mihin se maailma menee.”
Verohallinto on valtion toiseksi suurin yksittäinen työllistäjä. Edellä on ainoastaan Puolustusvoimat. Tosin esimerkiksi poliisi jakaantuu useisiin laitoksiin.
Kokonsa vuoksi verottaja on saanut osansa valtionhallinnon leikkauksista. Niistä aiemmin 30 miljoonaa on kohdistunut Verohallintoon. Kun hallitus kertoi leikkauksista, Heikura ilmoitti julkisuudessa, että ne johtaisivat palveluiden heikentymiseen. Näin on hänen mukaansa käynytkin.
”Puhelinvastausajat ovat pidentyneet. Ja kun ihmiset eivät jaksa odottaa, he lopettavat puhelun, jolloin vastausprosentti on heikentynyt huomattavasti.”
Säästöjä on tehty monin keinoin. Työntekijöitä on nyt vajaat 4 400, kun kaksi vuotta sitten heitä oli 5 300. Irtisanomisten ohella määräaikaisuuksia on jätetty uusimatta, mikä on vähentänyt erityisesti alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrää.
Toimipisteitä on suljettu, ja myös pääkonttorilla on edessään muutto pienempiin tiloihin Pasilaan.
Pienempiä lisäleikkauksia laitoksen rahoitukseen on yhä luvassa. Heikura on luottavainen, että ne eivät johda uusiin toimenpiteisiin.
”Emme pysty parantamaan palveluita sille tasolle, jolle haluaisimme, mutta lisätoimia ei tarvitse tehdä.”
Tässä keskeistä hänen mukaansa on, että panostukset digitalisointiin ovat parantaneet tuottavuutta. Digitalisaatio oli yksi keinoista, joilla Orpon hallitus perusteli valtionhallinnon leikkauksia ja tehostamista. Muutoksia on tosin tehty jo usean vaalikauden ajan, Heikura huomauttaa.
Poliitikot, virkamiehet ja elinkeinoelämän edustajat nostavat toistuvasti esiin juuri Verohallinnon digitalisaation edelläkävijänä.
Esimerkkinä Heikura mainitsee sen, että verotuksessa oli aiemmin käytössä yli 160 erilaista tietojärjestelmää. Ne on kaikki korvattu yhdellä. Samalla itsepalvelu eli Omaveron käyttö on yleistynyt.
Tässä kohtaa puhe tosin kiertyy takaisin siihen, miten toimintaa voisi edelleen kehittää. Heikura on epäileväinen sen suhteen, että tarvittavat lakimuutokset etenisivät.
”Pystyisimme viemään tätä todellakin paljon eteenpäin, mutta siellä tulee lainsäädännön rajat vastaan.”
Hän kuitenkin huomauttaa, että laki ei kiellä virkailijaa avustavien ohjelmien käyttöä. Verohallinto edistää toimintoa, jossa ohjelma etsisi tiedon ja tekisi ehdotuksen päätöksestä virkailijalle.
Virkamiehen pitäisi vielä tarkistaa ja hyväksyä ehdotus, mutta sekin tehostaisi toimintaa.
”Emme jää odottamaan lakia, vaan ryhdymme käyttämään näitä assistentteja, koska niistä on merkittävää tehokkuushyötyä.”
Teknologian käyttö luo kysymyksen, korvaako kone ihmisen. Kuinka paljon pienemmällä työntekijämäärällä Verohallinto pärjäisi, jos saisi lisätä automaatiota?
Heikura naurahtaa. Hän ei halua edes spekuloida tarkalla numerolla, jotta poliitikot eivät lue sitä liian kirjaimellisesti.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Verohallinnossa on kaksi puolta. Yksi on palvelut. Toinen on verovalvonta, johon kuuluu myös harmaan talouden torjunta. Jos palveluissa vähenisi työtehtäviä, Heikura siirtäisi niitä satojen työntekijöiden edestä valvontaan.
Viime vuonna verottaja keräsi 526 miljoonaa euroa veroja sellaisista tuloista, joita ei ollut ilmoitettu. Heikuran mukaan luku voisi olla vielä ”merkittävästi suurempi”. Mutta se vaatii resursseja, tietoa ja työvälineitä, hän sanoo.
Heikura kannattaa myös lakimuutoksia, jotka helpottaisivat tiedon kulkua yritysten ja viranomaisten välillä. Hän näkisi sen helpottavan yritysten hallinnollista taakkaa.
”Mielestäni olisi kaikille osapuolille tehokkainta, että Verohallinto saisi yritysten verotukseen liittyvät tiedot automaattisesti käyttöönsä, eikä niitä tarvitsisi enää raportoida erikseen”, Heikura sanoo.
”Tämä vaatisi tietenkin aika paljon lainsäädäntömuutosta.”