Ammuttu sivistys
Venäjä tuhoaa tietoisesti Ukrainan kulttuuriperintöä. Museoiden, gallerioiden ja kirjastojen kokoelmia yritetään pelastaa kansainvälisellä tuella.
Ukrainan museot suljettiin välittömästi, kun Venäjän joukot vyöryivät rajan yli 24. helmikuuta. Merkittävä osa maan kulttuuriperinnöstä on silti menetetty. Pommituksissa ja kranaatti-iskuissa on tuhoutunut toistasataa kirkkoa ja luostareita, kirjastoja, museoita sekä taideaarteita.
Helmikuussa venäläiset polttivat ensi töikseen pohjoisukrainalaisen Ivankivin aluemuseon. 25 naivistisen taidemaalarin Maria Primatšenkon teosta tuhoutui.
Primatšenko on yksi Ukrainan arvostetuimmista taiteilijoista. Suomessa hänet muistetaan ennen kaikkea vuoden 2013 Marimekko-skandaalista. Kristina Isolan suunnittelema Metsänväki-kuosi paljastui silloin kopioksi Primatšenkon 1960-luvulla maalaamasta teoksesta Rotta matkalla.
Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan venäläiset ovat tuhonneet tai vaurioittaneet tähän mennessä yli 400 kulttuurikohdetta. Viimeksi heinäkuussa Venäjä iski ohjuksin kahteen yliopistoon Mykolaivissa.
Tuhot ovat pahimpia Venäjän piirittämissä ja miehittämissä kaupungeissa.
Maaliskuussa venäläiset pommittivat Mariupolin draamateatteria, joka toimi väliaikaisena pommisuojana kaupunkiin jumiin jääneille siviileille.
Teatterin edessä olevalle aukiolle oli kirjoitettu valtavin kirjaimin venäjänkielinen varoitus ”Deti” eli lapsia. Iskussa kuoli lähes 600 ihmistä.
Ilmaiskut tuhosivat Mariupolissa myös Arhip Kuindžin mukaan nimetyn taidemuseon. Katutaisteluiden aikana venäläisjoukot ryöstivät museon tunnetuimmat teokset.
1800-luvulla elänyt Kuindži kuului 1800-luvun realistiseen koulukuntaan. Sekä ukrainalaiset että venäläiset pitävät häntä omana taiteilijanaan.
Ukraina syyttää Venäjän joukkoja kaikkiaan yli 2 000 teoksen varastamisesta Mariupolin museoista.
”Miehittäjät ovat vapauttaneet Mariupolin sen historiallisesta ja kulttuurisesta perinnöstä”, kaupunginvaltuusto totesi lausunnossaan.
Kiovan länsipuolella sijaitsevassa Borodiankassa venäläiset huvittelivat tulittamalla runoilija Taras Ševtšenkon patsasta. Ševtšenkoa pidetään Ukrainan kansallisrunoilijana.
Venäläiset iskivät raketeilla ja ohjuksilla Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin Harkovan oopperaan. Myös juutalaisten joukkomurhan muistomerkki, Marian taivaaseenastumisen katedraali ja taidemuseo vahingoittuivat iskuissa.
Toukokuussa Venäjän tykistö jyräsi Harkovan lähistöllä 1700-luvulla eläneen runoilijan ja filosofin Hryhorii Skovorodan kotimuseon. Arvokkaimmat kokoelmat ja käsikirjoitukset oli ehditty viedä turvaan ennen iskuja.
Skovoroda oli keskeinen hahmo 1700-luvun liikkeessä, joka rakensi Ukrainalle omaa kulttuuri-identiteettiä. Hänestä on tullut viime vuosina yksi vapaustaistelun symboleista.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi iskun videopuheessaan.
”Venäjä näyttää pitävän vaarallisina museoita, kristillisyyttä ja ihmisten itsetuntemusta”, hän sanoi.
Ukrainan puolustusministeriön mukaan venäläiset ovat ryöstäneet taideaarteita myös miehittämässään Hersonin kaupungissa. He ovat tunkeutuneet museoihin, antiikkikauppoihin sekä paikallisten historioitsijoiden ja keräilijöiden koteihin.
Silminnäkijöiden mukaan ryöstäjät eivät olleet tavallisia rivisotilaita. He olivat pukeutuneet länsimaisesti ja ajoivat Toyotan maastureilla. Taideteokset kuljetettiin pois kuorma-autoilla.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon pääsihteeri Audrey Azoulay kirjoitti maaliskuussa kirjeen Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville. Hän muistutti, että Venäjä on ratifioinut Haagin yleissopimuksen, joka edellyttää, että kulttuuriperintöä on suojeltava myös sodissa. Lavrov ei vastannut kirjeeseen.
Unesco on kehottanut ukrainalaisia merkitsemään kulttuurikohteita kansainvälisellä sininen kilpi -tunnuksella, joka kertoo niiden nauttivan Haagin sopimuksen mukaista suojelua.
Ukrainan mukaan Venäjä rikkoo sopimusta tietoisesti, koska se haluaa tuhota maan itsenäisyyden lisäksi myös sen kulttuurin ja kielen samalla tavoin kuin aikaisempien venäläistämiskausien aikana.
Presidentti Vladimir Putin väitti vuosi sitten julkaisemassaan esseessä, ettei Ukraina ole todellinen valtio, vaan historiallinen osa Venäjää. Ukrainan kieltä hän pitää venäjän murteena.
Presidentti Zelenskyi vaati kesäkuussa, että Venäjä on erotettava Unescosta sen jälkeen kun venäläisjoukot olivat pommittaneet puurakenteista Pyhän vuoren luostaria ja sytyttäneet sen tuleen Itä-Ukrainassa.
Satoja vuosia vanha luostari suljettiin Neuvostoliitossa, mutta se avattiin uudelleen 1990-luvulla Ukrainan itsenäistymisen jälkeen.
Unesco on laatinut listoja tuhotuista kirkoista ja museoista sekä ryöstetyistä taideteoksista. Se on kehottanut Interpolia, tulliviranomaisia ja taidekauppiaita tarkkailemaan, tuleeko ryöstettyjä teoksia myyntiin.
Myös ukrainalais-amerikkalainen taidehistorioitsija ja toimittaja Konstantin Akinsha listaa tuhoja verkkosivustollaan. Hänen mukaansa venäläiset ovat hävittäneet myös Ukrainan juutalaista kulttuuriperintöä.
Toukokuussa Venäjä tulitti ohjuksilla Hlukhivin historiallista juutalaista hautausmaata, joka kärsi edellisen kerran pahoja tuhoja natsiarmeijan iskuissa toisen maailmansodan aikana.
”Mikään ei ole venäläisille pyhää. Venäläisjoukot eivät eroa natseista, jotka tuhosivat juutalaisia 80 vuotta sitten”, kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko sanoi Kyiv Independent -uutissivustolla.
Suomen kansallismuseon ylijohtajan Elina Anttilan mukaan kulttuurin tuhoamisella pyritään heikentämään vastustajien henkistä toimintakykyä.
”Määrätietoinen kulttuurin tuhoaminen voidaan määritellä sotarikokseksi”, hän sanoo.
Ukrainalaiset ovat pyytäneet materiaaliapua useilta eurooppalaisilta museoilta.
Suomen kansallismuseo, kansallisgalleria ja turkulainen merenkulkumuseo Forum Marinum ovat osallistuneet länsiukrainalaisen Lvivin kansallismuseon pelastamiseen.
Arkkipiispa Andrei Šeptytskyn 1900-luvun alussa perustama museo on yksi Ukrainan suurimmista. Sen kokoelmissa on taidetta, käsikirjoituksia ja ikoneja 800 vuoden ajalta.
”Heillä on ollut tarvetta pakkaus- ja suojausmateriaaleista. He ovat siirtäneet kaikki esineet näyttelytiloista parempiin suojiin”, Anttila sanoo.
Suomesta on toimitettu Lviviin laatikoita, pahveja, kuplamuovia sekä konservoinnissa käytettäviä tarvikkeita ja laitteita, joilla voidaan säätää varastotilojen kosteutta.
Anttila pitää Lvivin kansallismuseon kokoelmien pelastamista tärkeänä ukrainalaisten kulttuuri-identiteetin kannalta. Sama koskee muutaman korttelin päässä sijaitsevaa Lvivin kansallisgalleriaa, joka on 65 000 teoksellaan Ukrainan suurin taidemuseo.
Kansallisgallerian johtaja Taras Vozniak kertoo, että tärkeimpiä teoksia kuten Francisco Goyan, Pieter Pauwel Rubensin ja Georges de La Tourin maalauksia on piilotettu maanalaisiin varastoihin.
Kulttuurin nälkä on sodan keskellä kuitenkin niin kova, että osa eri puolilla maakuntaa sijaitsevista näyttelytiloista päätettiin avata toukokuussa.
”Putinin tavoitteena on nyt tehdä ukrainalaisista olemattomia. Olemme avanneet näyttelyitä osoittaaksemme, että olemme elossa”, Vozniak perusteli.
Kiovan ja Odessan oopperat ovat avanneet ovensa samasta syystä.
Ukrainassa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Lvivin historiallinen keskusta kuuluu niistä tunnetuimpiin.
Kaupunki perustettiin keskiajalla ja se on ollut historiansa aikana monen vallan alaisuudessa. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiassa Lviviä kutsuttiin Lembergiksi, Puolan osana se oli Lwów.
Entisöijä Andriy Fedoryshynin johtama ryhmä on suojannut keskustan barokkikatedraalin ulkopuolella sijaitsevia historiallisia patsaita pleksilasilla, tulenkestävillä pehmusteilla ja kankailla. Kirkkojen lasimaalauksia on peitetty vanereilla.
Mustanmeren rannalla sijaitsevan Odessan asukkaat ovat peittäneet Richelieun herttuan Armand Emmanuel Sophie Septimanie du Plessisin patsaan hiekkasäkeillä. Herttua toimi kaupungin kuvernöörinä 1800-luvun alussa.
Kiovassa sijaitsevan Ivan Honcharin museon työntekijät ovat digitalisoineet kansantaiteen kokoelmia ja musiikkitallenteita. He ovat tallentaneet niitä pilvitietotietokantoihin sen varalta, että ne päätyisivät valloittajan käsiin.
Museo on saanut käyttöönsä tallennustilaa amerikkalaisesta kansantaiteen säätiöltä, joka toimii Indianan yliopiston yhteydessä. Myös Harvardin yliopiston Ukrainan tutkimuslaitos on tarjonnut tallennustilaa tutkijoille ja luonut hyökkäystä käsittelevän digitaalisen kirjaston.
Ukrainalaisten tukena on myös vapaaehtoisia it-asiantuntijoita, hakkereita, historioitsijoita ja kirjastonhoitajia eri puolilta maailmaa. He muodostavat eräänlaisen nettiarmeijan, joka pyrkii varmuuskopioimaan kaiken mahdollisen verkkosivustoista kirjastoihin.
Yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden käynnistämä Saving Ukrainian Cultural Heritage Online (SUCHO) -projekti on arkistoinut riskialttiita verkkosivustoja ja digitaalista sisältöä yli 1 300 vapaaehtoisen voimin.
Yhdysvaltalaiset pilvipalvelut tukevat hanketta antamalla käyttöön ilmaista tallennustilaa.
Ukraina syyttää Venäjää myös ukrainalaisen kulttuuriperinnön omimisesta. Esimerkiksi taidemaalarit Ilja Repin ja Kazimir Malevitš sekä kirjailijat Mihail Bulgakov ja Nikolai Gogol olivat syntyjään ukrainalaisia, vaikka heitä pidetään yleisesti venäläisinä.
Ukraina korostaa nyt heidän alkuperäistä taustaansa. Parlamentin viestintäpoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Mykyta Poturajev tähdentää kuitenkin, että se on tehtävä rehellisesti.
”Bulgakov oli ainutlaatuinen kirjailija. Hän asui Kiovassa, mutta hän oli samalla venäläinen imperialisti, joka vastusti itsenäistä Ukrainaa”, Poturajev sanoo Ukrinform-tietotoimistolle.
”Mutta se ei estä meitä olemasta ylpeitä hänen teoksistaan.”
Taistelun borssista Ukraina sentään voitti. Unesco nosti heinäkuun alussa ukrainalaisen punajuurikeiton aineettoman kulttuuriperinnön listalleen.