Ääritoiminta raaistuu Suomessa
Suomessa on vahvistunut terrorismin kaltainen väkivalta. Sen tarkoitus on aiheuttaa sekasortoa, sanoo tutkija Leena Malkki.
8
MIN
Oulun keskustassa, kauppakeskus Valkeassa, loukkaantui 13. kesäkuuta vakavasti 12-vuotias ulkomaalaistaustainen poika.
Täysi-ikäinen mies oli puukottanut häntä ja sen jälkeen juossut puukko kädessä toisen pojan perässä pitkin kauppakeskusta. Vartijat saivat puukkomiehen taltutettua.
Uutisissa kerrottiin jo seuraavana päivänä, että teosta epäillään äärioikeistolaista 33-vuotiasta Sebastian Lämsää, joka on tuomittu lukuisia kertoja rikoksista, muun muassa osallisuudesta Jyväskylän kirjastopuukotukseen vuonna 2013. Poliisi aloitti tutkinnan epäiltynä murhan yrityksenä.
Alle viikon kuluttua, 18. kesäkuuta, Oulun poliisi tiedotti toisesta kauppakeskus Valkeassa tapahtuneesta puukotuksesta. Tällä kertaa 15-vuotias poika oli iskenyt puukolla kolmikymppistä ulkomaalaistaustaista miestä. Poliisin mukaan teon taustalla oli rasistinen motiivi.
Seuraavana päivänä 500–600 ihmistä osoitti mieltään kauppakeskus Valkean edustalla äärioikeistoa ja rasismia vastaan.
Miksi iskut tapahtuivat juuri Oulussa?
Väkivaltainen ekstremismi keskittyy usein tietyille alueille, sanoo terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopiston Eurooppa- tutkimuksen keskuksesta. Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan väkivallan käyttämistä, sillä uhkaamista tai siihen yllyttämistä. Väkivalta oikeutetaan tietyllä aatemaailmalla.
Suomessa tällainen ääritoiminta keskittyy tutkimusten mukaan Oulun lisäksi Jyväskylään, pääkaupunkiseudulle ja muutamille Lounais-Suomen paikkakunnille. Näillä alueilla esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike PVL oli aktiivinen ennen kuin se kiellettiin vuonna 2020.
”Sama ilmiö näkyy Ruotsissa, jossa tietyllä alueella sukupolvesta toiseen on tapahtunut väkivallantekoja ja ollut äärioikeistolaista liikehdintää”, Malkki sanoo.
”Toki kaupungilla voi olla osuutta tekoihin myös siinä, miten ääritoimintaan on puututtu. Jos väkivaltaista ekstremismiä katsotaan läpi sormien, se voi edesauttaa tekoja.”
Toisaalta äärioikeistolaiset väkivallanteot eivät välttämättä tarkoita, että kaupungissa olisi tiettyjä rakenteellisia ongelmia. Syynä voi olla sattumakin, Malkki sanoo.
”Tämä riippuu hyvin pitkälle siitä, kenen tai keiden ympärille äärioikeistolaista toimintaa on vuosien saatossa alkanut muodostua.”
Yleensä väkivallanteot tapahtuvat lähellä tekijän asuinpaikkaa. Murhan yrityksestä epäilty Sebastian Lämsä on asunut Oulussa vuosia.
”Tässä toisessa tapauksessa, jossa epäilty on alaikäinen, on viitteitä kopioinnista, mutta periaatteessa teko olisi voinut sattua missä päin Suomea tahansa”, Leena Malkki arvioi.
Tutkimusten mukaan alaikästen osallistuminen radikaaliin toimintaan on lisääntynyt. Tiedetään esimerkiksi, että Active Club -niminen äärioikeistolainen verkosto on levinnyt Yhdysvalloista Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Järjestöllä on toimintaa myös muissa Pohjoismaissa.
Tällaiset äärioikeistolaiset ryhmittymät houkuttelevat jäsenikseen nuoria valkoisia miehiä sosiaalisen median, kuten Tiktokin ja Instagramin kautta. Kerhojen ja klubien taustalla on kamppailulajeihin suuntautunutta samanhenkistä porukkaa, jossa korostetaan valkoista ylivaltaa.
Kerhoissa viljellään muun muassa niin sanottua väestönvaihtoteoriaa. Väestönvaihto on äärioikeistolainen salaliittoteoria, jonka mukaan esimerkiksi juutalaiset pyrkivät maahanmuuton avulla korvaamaan valkoisen väestön ei-valkoisella.
Malkin mukaan nuorten kohdalla väkivaltainen toiminta ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Esimerkiksi Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:n toiminnassa oli mukana nuoria jo vuosikymmeniä sitten. IRA on irlantilaisten vasemmistonationalistien terroristijärjestö, joka teki tappavia pommi-iskuja etenkin 1970- ja 1980-luvuilla.
”Näiden uusien ryhmittymien dynamiikka on erilainen, koska IRA ynnä muut ovat tai olivat järjestäytynyttä toimintaa.”
Nykyään internetin kautta nuoret voivat saada paljon materiaalia, jossa väkivaltaa ihannoidaan. Verkon algoritmit myös tarjoavat koko ajan lisää väkivaltaista sisältöjä, jos sellaista on katsonut aiemmin.
”Jos on oltu huolissaan siitä, että joku saisi verkon kautta inspiraatiota väkivallan toteuttamiselle, niin kyllä, huoli on aiheellinen”, Malkki sanoo.
Yleensä väkivaltaiseen ekstremismiin lähdetään nuorena, ja muutenkin poliittiseen aktivismiin liitytään aikuisuuden kynnyksellä.
”Toki myös keski-ikäisiä ihmisiä lähtee mukaan. He eivät välttämättä itse käytä väkivaltaa, mutta tuovat ääri-ideologiaa muuten esille.”
Petteri Orpon (kok) hallitus ja etenkin perussuomalaiset ovat joutuneet tarkastelemaan hallituskauden aikana suhdettaan rasismiin. Äärioikeiston väkivalta ja rasismi ovat käsitteellisesti eri asioita, mutta yleensä niihin liittyy samoja piirteitä.
Hallitus on yrittänyt ottaa etäisyyttä rasismiin ja syrjintään etenkin sen jälkeen, kun elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps) ilmoitti eroavansa ministerin tehtävästään kesäkuun lopulla 2023. Mediassa oli käsitelty hänen äärioikeistoon viittaavia puheitaan ja natsisymboleilla ”vitsailua”, joita löytyi muun muassa sosiaalisesta mediasta.
Eron jälkeen myös sisäministeri Mari Rantasen (ps) ja valtiovarainministerin, perussuomalaisten puheenjohtajan, Riikka Purran vanhat nettikirjoitukset nousivat julkiseen keskusteluun.
Rantanen oli muun muassa jakanut sosiaalisessa mediassa tekstejä Suomen väestörakenteesta ja viitannut niiden yhteydessä väestönvaihtoteoriaan. Purra puolestaan liitettiin Jussi Halla-ahon (ps) Scripta-blogin vieraskirjaan vuonna 2008 kirjoittaneeseen riikka-nimimerkkiin.
Vuonna 2008 ”riikka” kirjoitti vieraskirjaan muun muassa junassa tapahtuneesta välikohtauksesta maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa ja lisäsi kertomuksen yhteyteen, että ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.”
Paljastusten seurauksena Orpon hallitus päätti toteuttaa rasismin vastaisen tiedonannon, joka julkaistiin elokuussa 2023. Tiedonantoon kirjattiin useita toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi. Hallitus lupasi antaa toimille myös riittävästi rahaa.
”Hallitus sitoutuu yhdenvertaisuuden edistämiseen laaja-alaisesti ja koko vaalikauden ajan. Rasismille Suomessa ei ole tilaa. Poliittisten päättäjien on näytettävä esimerkkiä turvallisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa, ja koko yhteiskunnan panosta tarvitaan”, Orpo sanoi tiedonannon julkistamisen yhteydessä.
Käytännön toimet ovat kuitenkin myöhästyneet. Lausuntopalautetta käytiin ministeriössä läpi vielä juhannusviikolla ja alun perin alkukesälle suunniteltu rasisminvastainen kampanja nähdään valtioneuvoston kanslian arvion mukaan loppukesästä 2024.
Oulun puukotusten jälkeen etenkin perussuomalaisten poliitikoilta nähtiin sekavaa ja virheellistä viestintää. Esimerkiksi valtiovarainministeri Purra yhdisti sosiaalisessa mediassa ensimmäisen Oulun puukotuksen katujengeihin.
Kun Oulun poliisi tiedotti tarkemmin epäillyn äärioikeistolaisesta taustasta, Purra muotoili sanomaansa hieman tarkemmin ja vetosi keskusrikospoliisin tietoihin.
”Ääriliikkeitä, huumeita, ryöstöjä, jengejä – ongelmat kasvavat. Turvallisuuden heikkeneminen on otettava vakavasti, rangaistuksia korotettava ja lopetettava hyssyttely kaikenlaisen väkivallan edessä. Oulun uhri 12-vuotias, tekijällä taustaa äärioikeistoliikkeessä, sanoo krp”, hän kirjoitti 14. kesäkuuta viestipalvelu X:ssä.
Terrorismitutkija Leena Malkin mielestä Suomessa on merkittävässä asemassa olevia poliitikkoja, jotka ”iskevät silmää” esimerkiksi sille, että tietyt ihmisryhmät, kuten maahanmuuttajat, ovat yhteiskunnallisten ongelmien aiheuttajia.
”Se, että jostakin ihmisryhmästä puhutaan jatkuvasti kielteisesti, tekee helpommaksi oikeuttaa myös väkivaltaa heitä kohtaan. Vaikka näitä väkivallantekoja tekevätkin yksittäiset ihmiset, teot eivät ole irrallaan yhteiskunnasta ja yleisestä ilmapiiristä.”
”Perussuomalaisille tämän sanominen on vaikeaa, vaikka he sen itse ymmärtäisivätkin”, Malkki sanoo.
Kymmenen viime vuoden aikana väkivaltaista ekstremismiä on tullut ilmi tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi vuonna 2015 vastaanottokeskuksiin heitettiin polttopulloja muun muassa Oulussa, Kankaanpäässä ja Kouvolassa. Seuraavana vuonna Helsingin Asema-aukiolla uusnatsien mielenosoitukseen osallistunut Jesse Torniainen potkaisi paikalle tullutta Jimi Karttusta rintaan. Karttunen kuoli myöhemmin sairaalassa.
Syksyllä 2023 Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi kolme miestä vankeusrangaistuksiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Se oli Suomen rikoshistorian ensimmäinen tuomio, jossa äärioikeistolaisia henkilöitä tuomittiin terrorismirikoksista. Miehet olivat ilmeisesti valmistautuneet ”rotusotaan” ja rakentaneet muun muassa aseita 3D-tulostimella.
Suomen ainoa rikosoikeudellisen terrorismin määritelmän täyttävä isku on yhä jihadistinen puukkoisku Turussa vuonna 2017.
Tiedotusvälineissä on spekuloitu, voisiko myös Oulun Valkeassa tapahtunut murhan yritys muuttua rikosnimikkeeltään terrorismirikokseksi.
Ääriryhmien harjoittaman väkivallan historiallinen kehitys on selvä, Malkki sanoo.
”Valmius väkivaltaan on kasvanut, vaikka tekoja on suhteellisen vähän. Mutta potentiaali teoille on kasvanut.”
Äärioikeiston radikaalit ideologiset virtaukset ovat Malkin mukaan muuttuneet. Suomessakin on voimistunut kutsuttu akselerationismi, johon terrorismin kaltainen väkivalta sopii. Sen tarkoitus on aiheuttaa sekasortoa.
Malkki kuitenkin muistuttaa, että äärioikeistolaista väkivaltaa tehtiin esimerkiksi 1990-luvulla jopa enemmän kuin nyt. Tuolloin uusnatsit hilluivat eri puolilla Eurooppaa. Väkivalta oli luonteeltaan spontaania ja sattumanvaraista kännisten uhoa kaduilla. Nykyään väkivallanteot ovat kuitenkin raaempia, suunnitelmallisempia ja organisoidumpia.
”Äärioikeisto on liikkunut myös jopa kirjanörttiyteen, jolla halutaan vaikuttaa asenneilmapiiriin ja politiikkaan enemmän.”
”Silti tässäkin kehityssuunnassa tai ajattelussa on usein taustalla se, että väkivalta on jossakin vaiheessa väistämätöntä ja jonkunlainen sisällissota tulee tavalla tai toisella”, Malkki sanoo.
Mikä äärioikeistolaisessa ideologiassa kiinnostaa ihmisiä vuosikymmenestä toiseen?
”Jaa-a. Osittain se tulee joillekin kotoa tai lähipiiristä”, Malkki sanoo.
Hänen mukaansa kyse on varsin usein oman kulttuurin ja perinteiden puolustamisesta. Ideologia voi puhutella joitakin siksi, millaisen miehen ja naisen mallin se antaa. Myös kuri ja järjestys kiehtovat tiettyjä ihmisiä.