Harris vai Trump?
Yhdysvaltain tasaväkiset presidentinvaalit ratkaistaan seitsemässä vaa’ankieliosavaltiossa.
Kamala Harris poseeraa tummanruskeassa housupuvussa lifestyle-lehti Voguen kannessa ”Meidän aikamme ehdokkaana”. Tyylitellyn kuvan on ottanut maailmankuulu Annie Leibovitz.
Jutussa käydään läpi Harrisin elämäntarinaa ja seurataan hänen vaalikampanjaansa. Häntä luonnehditaan pragmaattiseksi työmyyräksi, joka perustelee päätöksiään tuloksilla eikä abstrakteilla ihanteilla.
Haastavampiin poliittisiin kysymyksiin Harris joutui vastailemaan lokakuun puolivälissä Fox Newsin vaalitentissä. Suostuessaan haastatteluun hän otti tietoisen riskin. Konservatiivinen tv-kanava suosii Donald Trumpia.
Trump on leimannut Harrisin surkeaksi varapresidentiksi ja syyttänyt häntä presidentti Joe Bidenin hallinnon epäonnistumisista. Fox Newsin haastattelussa Harrisia hiillostettiin erityisesti maahanmuutosta ja rajaturvallisuudesta.
Harris vastaili rauhallisesti ja muistutti demokraattien kehittäneen ratkaisuja maahanmuuttoon yhteistyössä kongressin republikaanien kanssa. Trump painosti kuitenkin republikaanit kaatamaan lakiesityksen, koska hän halusi tehdä maahanmuutosta vaaliaseen.
Harrisia arvosteltiin kesällä haastattelujen välttelemisestä. Vaalien lähestyessä hän on aktivoitunut. Trump on sen sijaan kieltäytynyt vaalitenteistä hävittyään syyskuussa Harrisille ABC-yhtiön väittelyssä.
Fox Newsin haastattelun näki lähes kahdeksan miljoonaa katsojaa. Harrisia tentattiin tiukasti myös CBS-yhtiön suositussa 60 Minutes -uutisohjelmassa, mikä antoi hänelle hyvän mahdollisuuden tehdä itseään tutummaksi suurelle yleisölle.
Harris lupasi pyrkiä kompromisseihin ja yhdistämään jakautuneen kansakunnan, jos hänet valitaan presidentiksi 5. marraskuuta järjestettävissä vaaleissa. Samalla hän vakuutti, ettei suostuisi sopimaan Ukrainan kohtalosta ukrainalaisten päiden yli kahden kesken presidentti Vladimir Putinin kanssa.
”Jos Donald Trump olisi presidentti, Putin istuisi nyt Kiovassa”, Harris sanoi.
”Tiedätte, mitä se tarkoittaa. Kyse olisi antautumisesta.”
Samalla hän yritti päästä irti vasemmistolaisen ultraliberaalin leimasta, jota republikaanit ovat häneen liittäneet. Harris paljasti omistavansa poliisien suosiman Glock-käsiaseen ja osaavansa myös käyttää sitä.
Ratkaisevat osavaltiot
Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota, mutta vaalit ratkaistaan käytännössä seitsemässä tasaväkisessä vaa’ankieliosavaltiossa.
Harris on johtanut valtakunnallisia mielipidekyselyjä pitkään, mutta Trump on kirinyt etumatkan kiinni. Hän on noussut vedonlyöjien suosikiksi.
Myös Yhdysvaltojen tunnetuin vaalianalyytikko, tilastotieteilijä Nate Silver ennustaa, että Trump voi voittaa vaalit, vaikka Harris saa todennäköisesti enemmän ääniä.
Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota, mutta vaalit ratkaistaan seitsemässä tasaväkisessä vaa’ankieliosavaltiossa, Arizonassa, Georgiassa, Michiganissa, Nevadassa, Pennsylvaniassa, Pohjois-Carolinassa ja Wisconsinissa.
Tulokset vaihtelevat kyselystä toiseen, ja erot ovat niin pienet, ettei niiden perusteella voi tehdä varmoja johtopäätöksiä.
Harris on naisten ja Trump miesten suosikki. Harris puolustaa aborttioikeutta ja vaatii tehokkaampaa ilmastopolitikkaa. Hän pyrkii leimaamaan Trumpin vaaralliseksi sekopääksi, joka on kyvytön johtamaan Yhdysvaltoja.
Hänen tukenaan ovat Barack ja Michelle Obama, merkittävä osa valtamediasta sekä Eminemin, Bruce Springsteenin ja Taylor Swiftin kaltaisia maailmantähtiä. Hän on myös pystynyt keräämään suuremman vaalikassan kuin Trump.
Demokraatit ovat silti huolissaan. The New York Timesin julkaisema laaja tutkimus osoittaa, että Trump vetoaa mustiin miehiin paremmin kuin neljä vuotta sitten.
Myös latinojen enemmistö on äänestänyt perinteisesti demokraatteja, mutta nyt ero republikaaneihin on kaventunut.
Kampanjan loppusuoralla Trump on keskittynyt Harrisin ja maahanmuuttajien haukkumiseen. Hänen puheensa ovat muuttuneet entistä myrkyllisemmiksi ja sekavammiksi. Hän on väittänyt, että haitilaiset syövät kissoja ja koiria ja että Harris on päästänyt maahan yli 13 000 murhaajaa, jotka väijyvät viattomia kansalaisia kaupunkien kaduilla.
Trumpin kampanjatilaisuudet ovat herättäneet epäilyjä hänen henkisestä tasapainostaan. Republikaanit pelkäävät, että se syö hänen kannatustaan.
Mielipidekyselyjen mukaan osa maltillisista republikaaneista on siirtynyt Harrisin leiriin. Heistä tunnetuimpia ovat entinen varapresidentti Dick Cheney ja hänen tyttärensä, entinen kongressiedustaja Liz Cheney.
Myös suuri osa Trumpin entisistä avustajista on kääntynyt häntä vastaan. Valkoisen talon entisen henkilöstöpäällikön, kenraali John Kellyn mukaan Trump on fasisti.
Trumpilla on tukenaan muutamia yritysmaailman superrikkaita, joista tunnetuin on omalaatuinen miljardööri, Teslan ja viestipalvelu X:n omistaja Elon Musk. Hän on innostanut vaa’ankieliosavaltioiden asukkaita vaaliuurnille arpomalla äänestäjiksi rekisteröityneiden kesken miljoona dollaria päivässä. Hanketta pidetään laittomana, ja se johtaa todennäköisesti oikeusjuttuihin.
Useimmissa Euroopan maissa toivotaan Harrisin voittoa, jolloin Yhdysvaltojen politiikka jatkuisi suunnilleen ennallaan. Harris lupaa jatkaa Ukrainan tukemista ja vaatii tulitaukoa Gazaan. Samalla hän korostaa, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään.
Harris on avannut jonkin verran talouspolitiikkaansa. Hän on ehdottanut verohelpotuksia lapsiperheille, ensiasunnon ostajille ja yrittäjille. Hän korottaisi yritysverokantaa ja kiristäisi rikkaiden verotusta. Hän on luvannut puuttua elintarvikkeiden hintojen nousuun.
Trumpin voitto tietäisi todennäköisesti tuontitulleja ja kauppasotaa. Hänen lopullisista aikomuksistaan ei ole kuitenkaan varmuutta. Hän laukoo näkemyksiään lonkalta ja muuttaa mieltään tarpeen mukaan.
Trumpin ensimmäinen kausi oli yhtä kaaosta. Avustajat ja ministerit vaihtuivat ja hulluimmat hankkeet kaatuivat oikeusistuimissa. Loppukautta leimasi korona, jonka hoidossa Yhdysvallat epäonnistui.
Vuoden 2016 vaalivoitto tuli ilmeisesti yllätyksenä Trumpille. Hän ei ollut valmistautunut kunnolla tehtäväänsä, mutta nyt tilanne on toinen. Hän on koonnut uskollisista tukijoistaan avustajakunnan, joka on tehnyt radikaaleja suunnitelmia poliittisen järjestelmän uudistamiseksi.
Trumpin mielestä äärivasemmisto on soluttautunut Yhdysvaltojen instituutioihin kuten oikeusministeriöön, mediaan, koululaitokseen ja yliopistoihin. Ne on nyt puhdistettava ja alistettava poliittiseen ohjaukseen. Se tietäisi laajoja irtisanomisia.
Konservatiivinen Heritage-ajatushautomo on valmistellut Trumpin toista kautta varten yli 900-sivuisen radikaalin uudistusohjelman, Project 2025:n. Monet kirjoittajista työskentelivät Trumpin hallinnossa hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan.
He ehdottavat vallan keskittämistä presidentille samalla kun valtion tehtäviä ja ympäristönsuojelua puretaan. Oikeusministeriö, liittovaltion poliisi FBI, kauppaministeriö ja liittovaltion viestintävirasto on tarkoitus alistaa presidentin valvontaan. Opetusministeriö aiotaan lakkauttaa.
Trump on ottanut etäisyyttä ohjelmaan sen jälkeen, kun tiedotusvälineet nostivat esiin sen kyseenalaisimpia kohtia. Hän väitti syyskuussa, ettei ole edes lukenut sitä. Hän ei ole suostunut ottamaan selvää kantaa ohjelmassa esitettyihin aborttikieltoihin.
Trumpin virallisessa vaaliohjelmassa on kuitenkin hyvin samanlaisia ideologisia linjauksia kuin Project 2025:ssä. Vaaliohjelman nimi Agenda 47 viitaa siihen, mitä Trump tekisi Yhdysvaltojen 47. presidenttinä.
Nopeimmat muutokset koskisivat maahanmuuttoa. Suunnitteilla on miljoonien ”laittomien siirtolaisten” karkottaminen. Monet heistä ovat asuneet ja työskennelleet Yhdysvalloissa kymmeniä vuosia.
Trump aikoo irtautua uudelleen Pariisin ilmastosopimuksesta. Hän on luvannut keventää yritysten ja varakkaiden amerikkalaisten verotusta ja asettaa 20 prosentin suojatulleja kaikille ulkomaisille tuotteille. Kiinalaisten tuotteiden tullit olisivat vähintään 60 prosenttia. Lisäksi hän aikoo painostaa keskuspankkia laskemaan korkoja.
16 Nobel-palkittua taloustutkijaa on varoittanut suunnitelman seurauksista. Heidän mukaansa suojatullit kiihdyttäisivät inflaatiota, mikä pakottaisi Yhdysvaltain keskuspankin nostamaan korkoja. Se taas nostaisi asunto- ja yrityslainojen hintaa ja jarruttaisi talouskasvua.
Trump on puhunut viime aikoina varsin vähän ulkopolitiikasta. Hän väittää, ettei Venäjä olisi uskaltanut hyökätä Ukrainaan, jos hän olisi ollut presidentti. Hän syyttää Bidenin heikkoutta myös Lähi-idän kriisistä.
Ukrainalle Trumpin vaalivoitto olisi huono uutinen. Trump leikkaisi todennäköisesti tukirahoja ja painostaisi Ukrainaa tekemään myönnytyksiä Venäjälle.
Trump taistelee vaaleissa myös vapaudestaan. Häntä syytetään lukuisista rikoksista, mutta hän on onnistunut viivyttämään oikeusjuttuja ja välttyisi presidenttinä uusilta tuomioilta, ainakin toistaiseksi.
Trumpin puolustusasianajajat ja erikoissyyttäjä Jack Smith kiistelevät siitä, mistä Trumpia voidaan syyttää sen jälkeen, kun konservatiivienemmistöinen korkein oikeus linjasi, että presidentillä on syytesuoja virkatehtäviin liittyvissä asioissa.
Trump on uhannut erottaa Smithin, jos hänet valitaan presidentiksi.
Vaalien lopulliset tulokset saattavat viivästyä, varsinkin jos Harris voittaa. Viime vaaleissa republikaanit kyseenalaistivat ääntenlaskennan, ja ääniä saatetaan joutua jälleen laskemaan uudestaan.
Trump ei ole sitoutunut tunnustamaan Harrisin mahdollista voittoa. Pahimmassa tapauksessa se johtaisi samanlaiseen mellakkaan kuin loppiaisena 2021, jolloin Trumpin yllyttämät kannattajat hyökkäsivät kongressiin estääkseen Bidenin nimityksen presidentiksi.
Mielenosoituksia on odotettavissa myös Trumpin voittaessa. Hän on uhannut komentaa tarvittaessa kansalliskaartin ja armeijan kaduille taltuttamaan ”radikaalivasemmistolaisten hullujen” aiheuttamaa kaaosta.