Tähti on syntynyt

Zohran Mamdani voitti New Yorkin pormestarivaalin, joka järjestettiin 4. marraskuuta. Tämä juttu on julkaistu lokakuun lopulla.

Kun Mohammed Atta ja Marwan al-Shehhi ohjasivat kaappaamansa lentokoneet päin WTC:n kaksoistorneja vuonna 2001, muslimista tuli Yhdysvalloissa synonyymi terroristille. Neljännesvuosisata myöhemmin New York on todennäköisesti valitsemassa historiansa ensimmäisen muslimipormestarin.

Jos mielipidemittaukset pitävät paikkansa, 34-vuotias demokraatti Zohran Mamdani vannoo virkavalan – niin halutessaan käsi Koraanilla – tammikuun ensimmäisenä päivänä 2026.

Vuosi sitten häntä ei tuntenut Amerikassa juuri kukaan. Kevään 2025 aikana syntyi tähti, joka peittosi pormestarikisan esivaalissa ennakkosuosikin, New Yorkin osavaltion merkittävimpiin poliittisiin perheisiin kuuluvan Andrew Cuomon.

Monet demokraatit suhtautuvat kuitenkin nuoreen lupaukseen penseästi.

Senaatin vähemmistöjohtaja Chuck Schumer ja kongressin vähemmistöjohtaja Hakeem Jeffries ovat kieltäytyneet tukemasta häntä julkisesti. Syynä on Mamdanin vasemmistolaisuus ja vuosia jatkunut äänekäs tuki palestiinalaisille.

Senaattori Bernie Sandersin tavoin Mamdani sanoo olevansa demokraattinen sosialisti. Sanders tukee hänen kampanjaansa.

Sitä tukee myös demokraattien vasemmistosiiven johtaja, edustajainhuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez. Jos puolueen vasen laita vahvistuu riittävästi, Ocasio-Cortes on mahdollinen presidenttiehdokas vuoden 2028 vaalissa. Mamdani itse ei voi nousta presidentiksi, koska hän ei ole syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen.

Mamdani joutui Donald Trumpin silmätikuksi heti esivaalivoiton jälkeen. Presidentti on uhannut ottaa New Yorkin – Yhdysvaltain suurimman kaupungin ja liike-elämän keskuksen – liittovaltion haltuun, mikäli ”sataprosenttisen hullu kommari” äänestetään virkaan.

Oscar-palkittu elokuva Salaam Bombay! teki amerikanintialaisesta ohjaajasta Mira Nairista kansainvälisen kuuluisuuden. Hän sijoitti seuraavan elokuvansa Mississippi Masalan osittain Ugandaan ja matkusti sinne vuonna 1989 tutkimaan tarinan taustoja.

Nair tapasi Kampalassa postkolonialismin tutkijan, niin ikään intialaissyntyisen Mahmood Mamdanin. Kaksi vuotta myöhemmin pariskunta avioitui ja sai pojan. Hänelle annettiin nimeksi Zohran.

Zohran Mamdani oli viisivuotias, kun perhe muutti New Yorkiin. Yhdysvaltain kansalainen hänestä tuli vuonna 2018.

Mamdani on kuvannut kasvuympäristöään erittäin etuoikeutetuksi. Ugandassa perhe oli asunut varakkaiden suljetulla alueella, New Yorkissa heidän kotinsa sijaitsi Upper West Sidella ja he liikkuivat yläluokkaisten maailmankansalaisten piireissä.

Mamdania vaivasi kuitenkin ulkopuolisuus. Hän kertoi isälleen olevansa väsynyt siihen, ”että tunsi aina kuuluvansa vähemmistöön”.

Mahmood Mamdani neuvoi käyttämään etnistä taustaa vahvuutena.

”Vähemmistössä näet yhteiskunnan todellisen luonteen”, hän sanoi.

Isä oli kannattanut vuosikymmenien ajan palestiinalaisten asiaa. Zohran Mamdani aktivoitui poliittisesti opiskeluaikanaan: hän oli yksi Bowdoin Collegen ”Opiskelijat Palestiinan puolesta” -järjestön perustajajäsenistä. Mainen osavaltiossa sijaitseva Bowdoin on humanististen ja yhteiskuntatieteiden korkeakoulu.

Kukaan ei pyytänyt Mamdania asettumaan ehdolle pormestarivaaleissa. Ajatus oli hänen omansa.

Ehdokkuutta pidettiin poliittisissa piireissä pitkään lähes vitsinä. Mamdanin kokemus rajoittui New Yorkin osavaltion edustajainhuoneeseen. Sielläkin hän oli ollut kolmen vuoden ajan näkymätön takarivin edustaja.

Nuorempana Mamdani oli avustanut newyorkilaisia paikallispoliitikkoja heidän vaalikampanjoissaan. Ne olivat kaikki päätyneet tappioon.

Mamdanilla oli kuitenkin taktista silmää. Hän lähestyi äänestäjäryhmiä, jotka eivät kiinnostaneet muita ehdokkaita: muslimeja, arabeja, eteläaasialaisia, vasemmistolaisia nuoria ja työväenluokkaisia kaupunkilaisia, jotka kamppailivat elinkustannusten kanssa.

Vastaehdokkaat korostivat vaaliväit­te­lyissä Mamdanin kokemattomuutta.

Hänen oli helppo iskeä takaisin ja muistuttaa, mitä ”kokemus” heidän tapauksessaan tarkoitti.

Andrew Cuomo, josta demokraattipuo­lueen eliitti toivoi pormestaria, oli joutunut eroamaan New Yorkin kuvernöörin virasta vuonna 2021. Kolmetoista naista syytti häntä tuolloin seksuaalisesta ahdistelusta. Hän oli myös hoitanut koronapandemiaa niin huonosti, että se oli johtanut luultavasti tuhansien vanhusten kuolemaan.

Istuvaa pormestaria Eric Adamsia vastaan nostetut raskaat korruptiosyytteet hylättiin helmikuussa 2025. Hänen uskotaan tehneen Trumpin kanssa diilin: vastineeksi syytteiden hylkäämisestä Adams sitoutui toteuttamaan presidentin maahanmuuttopolitiikkaa. Adams osallistui vaaliin itsenäisenä ehdokkaana.

Republikaanien Curtis Sliwa on kisassa jo toista kertaa. Hän on ehdottanut muun muassa pormestarin asunnon muuttamista kissojen turvakodiksi. Trump kutsuu häntä pilkkanimellä ”ei varsinaisesti prime time -ehdokas”.

Mamdanilla ei ollut muiden ehdokkaiden valtavia vaalibudjetteja eikä miljardöörilahjoittajia. Hänellä oli kuitenkin 52 000 vapaaehtoista, jotka jakoivat mainoslehtisiä, kuvasivat videoita ja tekivät perinteistä ovelta ovelle -vaalityötä.

Mamdani tiivisti vaalisloganinsa yhteen sanaan: kohtuuhintaisuus. Hän toisti sitä haastatteluissa, paneeleissa ja sosiaalisessa mediassa.

Hän lupasi äänestäjille ilmaista päivähoitoa, ilmaisia busseja ja vuokrien jäädytyksiä. Hieman alle puolet New Yorkin asunnoista on vuokrasäänneltyjä. Mamdani haluaa jäädyttään niiden vuokrat neljäksi vuodeksi.

Nämä menot hän rahoittaisi nostamalla yli miljoona dollaria vuodessa ansaitsevien newyorkilaisten veroja kahdella prosenttiyksiköllä.

Mamdani on myös arvostellut kampanjansa aikana Israelia ja kutsunut Gazan sotaa kansanmurhaksi.

Loppuvuodesta 2024 Mamdanin suosio alkoi vähitellen kasvaa.

Äänestäjien uteliaisuus heräsi sitä mukaa, kun he törmäsivät ehdokkaan persoonallisiin vaalivideoihin sosiaalisessa me­diassa.

Äitinsä ammatin takia Mamdani oli kasvanut keskellä elokuvien maailmaa. Hän osasi hyödyntää Youtuben ja Instagramin mahdollisuuksia poikkeuksellisen hyvin. Viestipalvelu X:n myrkyllisen ilmapiirin sijaan hän valitsi kanavikseen ”hyvän mielen” alustat.

Koska Mamdani oli luvannut jäädyttää vuokrat, hän juoksi uudenvuodenpäivänä 2025 Brooklynin Coney Islandilla jääkylmään mereen. Tempauksesta levisi video sosiaalisessa mediassa hetkessä kymmenilletuhansille katsojille.

Mamdani on seissyt ruokarekkojen edessä ja kertonut elinkustannusten kasvusta sekä ”halal-inflaatiosta”. Hän on selittänyt New Yorkin monimutkaista äänestyssysteemiä hindiksi ja urduksi. Äärioikeistolaisten kauhuksi hän on myös syönyt vaalivideolla riisiä käsin, kuten Intiassa on tapana.

Charlie Kirk, joka murhattiin syyskuussa, syytti Mamdania videon nähtyään ”ällöttävästi kehitysmaalaisuudesta”.

Syksyn 2024 presidentinvaalitappion jälkeen demokraattien kannatus on ollut syöksykierteessä.

Erityisen pettyneitä ovat olleet nuoret äänestäjät. He inhoavat puolueen Israel-myötäilyä, elitistisyyttä ja sitä, miten vieraantuneita Washingtonin demokraatit ovat äänestäjien arjesta. Sosiaalisessa mediassa vain harva demokraatti osaa puhutella nuoria äänestäjiä.

Mamdani on kaiken tämän vastakohta.

Some teki hänestä tunnetun. Israel-kriittisyys ei tuhonnut kampanjaa vaan antoi sille nostetta. Vasemmistolaisuus ei pelottanut äänestäjiä pois: se toi hänelle selvän esivaalivoiton kesäkuussa 2025.

”Pormestari johtaa kaupunkia esimerkkinä demokraattiselle puolueelle – puolueelle, jossa taistelemme työväestön puolesta pyytelemättä anteeksi”, Mamdani sanoi voittopuheessaan.

Mamdani onnistui oikealla tavalla viestimään äänestäjille, että hän voisi olla heidän kaipaamansa sankari, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.

”Että yhä on toivoa, kaikki hyvät poliitikot eivät ole luovuttaneet tai antaneet periksi Trumpille.”

Lindén ymmärtää myös huolia, joita Mamdani omassa puolueessaan herättää.

Demokraattinen sosialismi vastaa aatteena kutakuinkin sosiaalidemokratiaa. Lähes ilmainen päivähoito ja rikkaitten kovempi verottaminen tuntuu suomalaisista itsestään selvältä.

”Amerikassa ne ovat kuitenkin radikaaleja ajatuksia. Kuten on monelle edelleen sekin, että muslimi saisi paljon valtaa.”

New York on monikulttuurinen, monietninen, arvoliberaali kaupunki. Voittava vaalistrategia siellä ei välttämättä toimi muual­la.

Demokraatit eivät ole osanneet päättää, pitäisikö heidän tavoitella maltillisia äänestäjiä vai kallistua enemmän vasemmalle. Kumpi tahansa valitaan, se karsii osan äänestäjistä pois.

”Puolue-eliitin keskuudessa on hyvin erilaisia arvioita siitä, mitä nyt pitäisi yrittää. Ehkä he siksi näyttävät niin vaisuilta ja hampaattomilta, koska eivät uskalla tehdä oikein mitään”, Lindén sanoo.

Mamdanin voitto ei vielä riittäisi vahvistamaan vasemmistodemokraattien asemaa merkittävästi. Lindén arvioi, että hänen kaltaisiaan ehdokkaita pitäisi nousta eri puolilla maata, myös vaalipiireistä, jotka ovat selvästi New Yorkia konservatiivisempia.

”Silloin puolueenjohto varmaan alkaisi laskea eri tavalla, mikä on voittava strategia valtakunnallisesti.”

Mamdani pidätettiin lokakuun 13. päivä 2023 mielenosoituksessa.

Hamas oli iskenyt kuusi päivää aikaisemmin Etelä-Israelin kibbutseihin, ja Gazan sota oli jo käynnissä. Mielenosoittajat, jotka olivat kokoontuneet Chuck Schumerin Brooklynin-kodin eteen, vaativat tulitaukoa.

Mamdani sanoi syyskuussa 2025 järjestetyssä vaalitilaisuudessa, että hän on valmis osallistumaan myös jatkossa vastaavanlaisiin protesteihin.

Esivaalikampanjan aikana Mamdani kieltäytyi toistuvasti tuomitsemasta iskulausetta ”Globalize the intifada”. Arabiankielinen sana intifada tarkoittaa kansannousua. Monet ovat kuitenkin tulkinneet, että se uhkaa juutalaisia väkivallalla.

Mamdani piti päänsä, vaikka vastustajat syyttivät häntä ”terrorismin tukemisesta”.

Esivaalivoiton jälkeen hän on alkanut pehmentää mielipiteitään. Radikaaleimmat kannattajat puhuvat jo periaatteiden myymisestä.

Nyt Mamdani kehottaa tukijoitaan hylkäämään Globalize the intifada -iskulauseen. Hän kertoo keskustelleensa aiheesta juutalaisten kanssa ja ymmärtäneensä sen jälkeen paremmin heidän huoliaan.

Mamdani on myös joutunut nöyrtymään New Yorkin mahtava poliisilaitoksen NYPD:n edessä.

Black Lives Matter -protestien aikaan kesäkuussa 2020 Mamdani tviittasi: ”Emme tarvitse tutkintaa tietääksemme, että NYPD on rasistinen, sukupuolivähemmistöille vihamielinen ja vakava uhka yleiselle turvallisuudelle. Tarvitaan #poliisiltarahoituspois.”

Demokraattipormestari Bill de Blasio oli menettänyt New Yorkin poliisilaitoksen luottamuksen ensimmäisellä kaudellaan. Jännittynyt suhde romahti täysin sen jälkeen, kun kahta poliisia ammuttiin virantoimituksessa ja he joutuivat sairaalaan. De Blasion vieraillessa sairaalassa paikalla olleet toiset poliisit käänsivät hänelle selkänsä. Loukkaantuneet poliisit kuolivat vammoihinsa, ja samanalainen protesti tapahtui hautajaisissa.

The New York Timesin mukaan Mamdani pyysi tviittiä kesällä 2025 anteeksi yksityisessä tapaamisessa poliisijohdon kanssa. Hän on myös alkanut puhua poliisien ”uhrautuvasta työstä” tavalla, joka ei kuulosta kaikista täysin uskottavalta.

New York äänestää pormestarista marraskuun 4. päivä.

Mielipidemittauksissa Mamdani johtaa Cuomoa noin 16 prosenttiyksiköllä. Vaikka Cuomo hävisi esivaalin, hän päätti jatkaa kampanjoimista itsenäisenä ehdokkaana.

The New York Times kertoi elokuun alussa, että Trump oli kysellyt republikaanien kongressiedustajalta ja newyorkilaisilta liikemiehiltä, kenellä ehdokkaista on parhaat mahdollisuudet voittaa Mamdani. Sen jälkeen Trumpin kerrotaan painostaneen Cuomoa pysymään mukana kisassa.

Cuomo on kiistänyt, että presidentti olisi ollut häneen yhteydessä.

Trumpin väitetään myös vedonneen elokuussa Eric Adamsiin, jotta tämä vetäytyisi vaalista. Trump on sanonut julkisesti, että Mamdanilla on liikaa vastaehdokkaita, joiden kesken äänet hajoavat. Adams ilmoitti syyskuun lopussa luovuttavansa.

Trumpin vehkeily Mamdania vastaan on ollut jopa presidentin mittapuulla poik­keuksellisen härskiä. Hän on vihjannut, että Mamdani voisi menettää Yhdysvaltain kansalaisuuden ja että hänet karkotettaisiin maasta.

Maria Lindén ei usko, että Trumpin tiimi ryhtyisi oikeasti perumaan kansalaisuutta.He häviäisivät asian oikeudessa.

”Mutta uhkaukset ovat erittäin käteviä: niiden on tarkoitus saada äänestäjät pelkäämään, että kaupunki joutuu Trumpin silmätikuksi.”

Tietysti tarkoitus on pelotella myös ehdokasta.

Mamdani tuntuu vain sisuuntuneen presidentin puheista. Hän haastoi Trumpin syyskuussa tv-väittelyyn. ”Poistetaan välikäsi”, hän sanoi viitaten Cuomoon.

”Miksi minun pitäisi väitellä Donald Trumpin sätkynuken kanssa, kun voisimme ottaa mittaa suoraan toisistamme?” 

Oikaisu 2.11.2025 kello 12.43: Mainen osavaltiossa sijaitseva Bowdoin College on humanististen ja yhteiskuntatieteiden korkeakoulu, ei vapaiden taiteiden, kuten tekstissä luki.