Erikoista rahankäyttöä
Säätiön tehtävä oli tukea lääketiedettä, mutta sitä hallitsevan suvun jäsenet ohjasivat rahaa enemmän itselleen kuin tutkijoille. Sitten viranomaiset puuttuivat asiaan.
9
MIN
Leväperäiseen rahankäyttöön puuttui ensimmäisenä tilintarkastaja. Hän oli huomannut, että säätiöllä oli yli 60 000 euroa saamisia sen lähipiiriltä. Eikä se ollut ainoa huolenaihe.
Palkkioita, jotka säätiö on suorittanut sen toimielinten jäsenille ei voida pitää suuruusluokaltaan ja maksutavaltaan kaikilta osin tavanomaisina huomioiden säätiön toiminnan laajuus, luki tammikuulle 2024 päivätyssä tilintarkastuskertomuksessa.
Lausunto oli osoitettu Kirsti ja Tor Johanssonin sydän- ja syöpäsäätiölle, jonka tarkoitus on tukea lääketieteellistä tutkimusta.
Tilintarkastajan kertomus pisti myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) silmään. Valvova viranomainen päätti tutkia, oliko säätiö noudattanut lakia ja omia sääntöjään. Selvityspyyntö säätiölle lähti syyskuussa 2024.
Säätiön perusti teollisuusneuvos Tor Johansson vaimonsa Kirstin kanssa hieman ennen kuolemaansa vuonna 1986. Hän oli tehnyt omaisuutensa teräsputkien valmistajana ja laivanvarustajana. Sääntöihin kirjattiin, että leski saa istua säätiön hallituksessa niin kauan kuin haluaa.
Nykyään 88-vuotias Kirsti Johansson toimi hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2021 asti. Viime marraskuussa hän jätti hallituksen jäsenyyden. Johanssonien tytär Rina Blomqvist on säätiön pitkäaikainen asiamies ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja. Suvun jäsenillä on ollut hallituksessa enemmistö ainakin vuodesta 2015.
Johanssonien säätiö on avustanut tutkijoiden lisäksi Ronald McDonald -taloa, jossa sairaalassa olevien lasten perheet voivat yöpyä pitkien hoitojen aikana. Äiti ja tytär ovat olleet säännöllisiä vieraita lastentalon hyväksi järjestetyissä golftapahtumissa.
Rina Blomqvist on vaikuttanut myös Syöpäsäätiön juhlatoimikunnassa ja johtanut sitä vuonna 2022. Vapaaehtoisista koostuva toimikunta järjestää näyttäviä hyväntekeväisyystilaisuuksia, joiden tuotto ohjataan syöpätutkimukseen.
Patentti- ja rekisterihallituksen valvontapäätös valmistui kesäkuussa 2025. Sen mukaan säätiö oli käyttänyt tilikausilla 2020–2024 palkkoihin ja muuhun hallintoon merkittävästi enemmän rahaa kuin tarkoitukseensa.
Lääketieteen tutkijoille oli säätiön noin neljän miljoonan euron varoista herunut vähimmillään vain noin 20 000 euroa vuodessa.
Hallitus on laiminlyönyt säätiön toiminnan järjestämisen asianmukaisesti, kuului johtopäätös. Se nojasi etenkin tilikautta 2022–2023 koskeviin havaintoihin.
Hallituksen jäsenille oli maksettu kokouspalkkioita yhteensä lähes 30 000 euroa vuodessa. Summa oli epätavanomainen, ja erityisesti kunniapuheenjohtaja Kirsti Johanssonin saama 14 100 euron korvaus oli ”huomattavan korkea”, PRH katsoi.
Muut jäsenet – asiamies Rina Blomqvist, tämän poika ja säätiön kirjanpitäjä – olivat kukin saaneet palkkioita 5 250 euroa.
Rina Blomqvistille oli maksettu osan vuotta palkkaa kahdesti, mistä hän oli jäänyt säätiölle velkaa yli 54 000 euroa. Säätiön mukaan oli tapahtunut vahinko: kun Blomqvist oli sairastunut, hänen äitinsä oli hoitanut juoksevia asioita ja maksanut tyttärelleen epähuomiossa palkkaa, vaikka palkka juoksi tälle automaattisesti.
Oli myös Blomqvistin säätiön tililtä tekemiä nostoja, joille ei löytynyt kunnollista selitystä.
Rina Blomqvist maksoi aiheettomasti saamansa rahat takaisin vähitellen. Viimeinen suoritus tuli säätiön tilille lokakuussa 2024.
Blomqvistin poika oli asunut säätiön asunnossa Helsingin Puistokadulla, mutta häneltä oli jäänyt viiden kuukauden vuokrat maksamatta. Kyse oli ollut näppäilyvirheestä, säätiö selitti. Hän tilitti 5 500 euron vuokrarästin säätiölle tilintarkastajan huomautuksen jälkeen tammikuussa 2024.
Säätiö oli toiminut huolimattomasti myös ostaessaan kirjanpidon sen lähipiiriin kuuluvalta, PRH katsoi. Kun valvonta oli vielä kesken, kirjanpitäjä erosi säätiön hallituksesta.
Päätöksessä huomautettiin, että säätiö perusteli useita eri tapahtumia inhimillisellä virheellä.
Vaikka säätiön saatavat onkin maksettu takaisin, ovat menettelyt säätiölain vastaisia.
Kun nyt kyseessä olevan säätiön hallitus lisäksi koostuu samaan perheeseen kuuluvista henkilöistä, kasvaa mahdollisuus vaikutteille ja riippumattoman harkinnan vaarantumiselle.
PRH:n mukaan säätiö oli syyllistynyt toistuvasti vakavaan huolimattomuuteen. Se määräsi säätiön kasvattamaan tarkoituksensa mukaista toimintaa ja pitämään hallintokulunsa lain mukaisella tasolla eli ainakin vähäisempinä kuin jaetut apurahat.
Lisäksi säätiötä velvoitettiin huolehtimaan siitä, ettei sen kautta tuoteta taloudellista etua lähipiirille.
Svenska Yle uutisoi PRH:n päätöksestä viime heinäkuussa. Digitalisaatio on aiheuttanut säätiölle tilapäisesti korkeampia kustannuksia, Rina Blomqvist kommentoi Ylelle.
SK hankki säätiön tilinpäätökset vuodesta 2015 alkaen. Niiden perusteella säätiön hallintokulut olivat korkeat ja avustukset vähäiset myös aiemmin.
Säätiöt ovat yksi ihmiskunnan parhaista keksinnöistä, sanoo Liisa Suvikumpu. Hän on työskennellyt Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtajana vuodesta 2013.
”Monelle ajatus siitä, että hänen jälkeensä jää jotakin, josta samankaltaiset ihmiset pitävät huolta vuosisatoja, tuntuu hemmetin hienolta.”
Suomessa on noin kaksituhatta säätiötä. Jotkut niistä hallitsevat kiinteistöjä, toiset tuottavat esimerkiksi sosiaalipalveluja. Apurahoja jakaa vähemmistö säätiöistä.
Suvikummun edustamaan yhdistykseen kuuluvat isoimmat ja aktiivisimmat säätiöt, jotka antavat yleishyödyllisiin tarkoituksiin lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa. Johanssonien säätiö ei ole sen jäsen.
Toimitusjohtaja kutsuu yhdistyksensä 248 jäsentä ”hikareiksi”, jotka haluavat toimia vaikuttavasti. Jotta säätiö voi tehokkaasti jakaa avustuksia vuodesta toiseen, sen on sijoitettava tuottavasti. Taloudenpito ei silti saisi olla ykkösasia.
”Olen kuullut joidenkin rahamiesten sanovan, että säätiön tärkein tehtävä olisi hyvä varainhoito. Se saa aina tukkani pystyyn, koska säätiön ainoa tehtävä on toteuttaa tarkoitustaan.”
Siksi yhdistys on luonut jäsentensä tueksi tukun eettisiä ohjeita. Niiden lisäksi Suvikummulla on neuvo ihmiselle, joka suunnittelee perustavansa säätiön.
”Kun säätiö on perustettu ja henkilö on antanut sille rahansa, ne eivät kuulu hänelle tai suvulle enää millään lailla.”
Vain muutama säätiö tuhannesta syyllistyy vakaviin väärinkäytöksiin, Suvikumpu sanoo. Arvio perustuu hänen tietoihinsa oikeustapauksista ja PRH:n valvonnasta.
Vähäisemmät synnit ovat yleisempiä, etenkin pienillä säätiöillä. Tilinpäätös voi olla puutteellinen tai rahaa menee kohteisiin, jotka eivät aivan vastaa säätiön tarkoitusta. Tai hallituksen jäseneltä ostetaan työtä käypään hintaan, mutta hankintaa ei perustella.
Viime vuosina säätiöiden toiminta on ammattimaistunut merkittävästi, Suvikumpu arvioi. Väärinkäytökset ja laiminlyönnit ovat vähentyneet. ”Ilmapiiri on kiristynyt niin, että hölmömpikin alkaa tajuta maineen menetyksen riskin.”
Vastuuhenkilöiden valppautta ovat lisänneet niin median paljastusjutut kuin vuoden 2015 säätiölain uudistus. Siitä lukien säätiöiden on pitänyt ilmoittaa PRH:lle kaikki lähipiirin kanssa tehdyt toimet.
Myös valvontaa tekevien virkamiesten määrä on noussut 2010-luvun alun kahdesta nykyiseen neljään.
Mutta minkälainen on mallikelpoisesti toimiva säätiö? Jos säätiön säännöissä ei muuta lue, se on tarkoitettu toimimaan ikuisesti, Suvikumpu muistuttaa. Siksi säätiön ei sovi syödä varallisuuttaan.
Toisaalta säätiön tulee toimia vaikuttavasti. Suvikummun mukaan tavoiteltavaa olisi, että vuosittaiset menot olisivat 2–4 prosenttia säätiön omasta pääomasta.
Suurin osa rahankäytöstä pitäisi osoittaa tehtävään, johon säätiö on perustettu, Suvikumpu sanoo. Hallintoon ei saisi kulua enempää kuin noin viidesosa menoista.
Viime joulukuussa Kirsti ja Tor Johanssonin säätiö toimitti PRH:lle meneillä olevaa tilikautta koskevan suunnitelman. Sen mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen jaettaisiin selvästi enemmän rahaa kuin aiemmin: 100 000 euroa vuodessa.
Kokouspalkkioihin kuluisi enää tuhat euroa, ja niitä saisi vain perheen ulkopuolinen hallituksen jäsen. Marraskuussa hallitukseen oli nimitetty yrityskonsultti Berit Virtanen-Thewlis.
Myös muita hallintokuluja karsittaisiin. Lisäksi säätiö pyrkisi myymään asuntojaan ja sijoittaisi saadut rahat varainhoitajan kautta.
Suomen Kuvalehti pyysi Rina Blomqvistilta haastattelua säätiön rahankäytöstä. Hän suostui vastaamaan kysymyksiin vain sähköpostitse.
Sinulle muodostui tilikaudella 2022–2023 yli 54 000 euron velka säätiölle. Maksoit sen takaisin kahdella seuraavalla tilikaudella. Miksi siinä kesti niin kauan?
”Takaisinmaksun aikatauluun vaikutti asian selvittämiseen ja tarvittavien lisätietojen varmistamiseen kulunut aika, koska vanha taloushallinnon prosessi oli kokonaan manuaalinen.”
Säätiön hallintokulut olivat neljällä tilikaudella 2020–2024 keskimäärin neljä kertaa niin suuret kuin sen tarkoitukseen käytetyt rahat. Miksi hallintoon meni niin paljon rahaa?
”Säätiön kulut kasvoivat erityisesti hallinnon kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen liittyvien kertaluonteisten kustannusten vuoksi.”
Tilikausina 2015–2024 asiamiehen henkilöstökulut olivat poikkeuksetta suuremmat kuin jaetut avustukset. Kuinka asianmukaisena pidät tätä?
”Asiamiehen tehtäväkokonaisuus on ollut laaja ja sisältänyt hallinnon digitalisoinnin, kiinteistöomaisuuden ja siihen liittyvän vuokraus- ja korjaustoiminnan sekä muun operatiivisen toiminnan hoidon.”
Jaoitte aikavälillä 2015–2024 keskimäärin 46 000 euroa avustuksia vuodessa. Se on vastannut noin 1,2 prosenttia säätiön omasta pääomasta. Kuinka hyvin säätiö on toteuttanut tarkoitustaan?
”Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan eri tavoin eri tilikausina huomioiden varallisuuden hoidon ja toimintaedellytysten turvaamisen pitkällä aikavälillä. Tilikaudella 2024–2025 säätiö jakoi noin 143 000 euroa.”
Apurahoihin on nyt luvattu osoittaa 100 000 euroa vuodessa. Pidättekö tämän tason myös tulevaisuudessa?
”Se on säätiön hallituksen tavoite.”
Jos säätiö olisi jakanut tuon verran apurahoja vuosina 2015–2024, lääketieteelliseen tutkimukseen olisi saatu yli puoli miljoonaa euroa enemmän rahaa. Mitä ajattelet tästä?
”Säätiön hallitus ei ota kantaa hypoteettisiin laskelmiin.”
Miltä säätiön avustusten taso tuntuu jälkikäteen arvioituna?
”Säätiön hallitus ei ota jälkikäteen kantaa aiemmin tehtyihin apurahapäätöksiin.”