Ihan kammottavia hittejä
Suomalainen elokuva ei ole koskaan näyttänyt yhtä pahalta. Eikä yhtä menestyvältä.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Menestys tuli yllätyksenä.
Suomalainen kauhuelokuva The Twin – paha kaksonen oli jo saanut ensi-iltansa monissa maissa, myös kotimaassa. Yhdysvaltoihinkin se oli myyty ennakolta suoratoistopalvelu Shudderille, ja diili oli ollut hyvä sekä harvinainen.
Kesällä 2022 tuottaja Aleksi Hyvärinen sai elokuvansa kansainväliseltä myyntiagentilta Latinalaisen Amerikan julkaisupäivämääriä.
Hän kysyi agentiltaan Fabien Westerhoffilta, millä nettialustalla julkaisu tapahtuu.
”Fabien sanoi, että Aleksi, ne ovat teatteripäivämääriä”, Hyvärinen muistelee nyt.
Se oli vasta ensimmäinen sattumus mukavien uutisten sarjassa.
Kun ensi-illat toteutuivat, Hyvärinen ja ohjaaja Taneli Mustonen eivät olleet uskoa raportteja.
The Twin oli viidenneksi katsotuin elokuva 130 miljoonan asukkaan Meksikossa. Pian se nousi vielä korkeammille sijoille Argentiinassa ja Perussa.
”Ei me oltu edes ehditty haaveilla sellaisesta. Suomalaisen elokuvan budjetilla tehtiin vain niin hyvää elokuvaa kuin osattiin.”
Elokuva olisi hyvien ennakkomyyntien jälkeen ollut menestys, jos se olisi saanut eri maiden valkokankailta parisataatuhatta katsojaa. Tulikin yli miljoona. Se keräsi yhtä paljon katsojia kuin Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, Suomen katsotuin kotimainen elokuva sitten 1950-luvun.
The Twinin suosio kalpenee silti toisen ilmiön rinnalla.
Suomalaiselokuva Sisu nousi kesällä Yhdysvalloissa valtavirtamenestysten rinnalle, ensin valkokankailla ja sitten sinnittelemällä toista kuukautta suoratoistovuokralistojen top kympissä, 30–40 kertaa kalliimpien Hollywood-spektaakkelien rinnalla.
Yhdysvalloissa ei tilastoida katsojamääriä vaan lipputuloja. Miljoonan katsojan raja meni kuitenkin varmuudella rikki jo kesällä, ja Japanin ja Etelä-Korean ensi-illat olivat vasta lokakuun lopussa.
Sisu ja The Twin eivät ole tyypillisiä suomalaiselokuvia, mutta yhdessä ne näyttävät, ettei kummallinen ole poikkeus.
Sisu on fantastisen väkivaltainen kostotarina, jossa on supisuomalainen kehys: äreä erakko (Jorma Tommila) tuhoaa kullanahneita natseja Lapin sodassa. Se on silti lähempänä Tarantinoa kuin Väinö Linnaa, enemmän splatteria kuin sarkapukurealismia.
Näillä eväillä Jalmari Helanderin ohjaama ja Petri Jokirannan tuottama Sisu nousi menestyneimpien suomalaiselokuvien kärkeen rinnallaan vain Aki Kaurismäen Le Havre ja Mies vailla menneisyyttä, joka oli Oscar-ehdokkaana 20 vuotta sitten.
The Twin on englanninkielinen kauhutarina, joka tapahtuu Suomessa ja tehtiin suomalaisvoimin, mutta maailmalla se näyttää amerikkalaiselta.
Kauhudraama Pahanhautojan ohjaajan Hanna Bergholmin seuraavaa elokuvaa kuvataan ensi vuonna lähes kuuden miljoonan euron budjetilla. Yön lapsesta tulee Suomen kallein naisen ohjaama elokuva. Rahoitus ei olisi mahdollinen, ellei suuri osa tulisi ulkomailta – luottamuksella, että sijoitus saadaan takaisin.
Maassa, jonka yleisö on luottanut rintamatarinoihin ja Luokkakokouksiin, tehdään yliluonnollisia ja mahdottomia kertomuksia, ja niistä on tullut ennennäkemätön vientituote.
”On asioita, joita voi kertoa vain kauhun keinoin.”
Jenni Toivoniemi
Genre eli lajityyppi on lokero: määritellään, onko elokuva komediaa, musikaali vai vaikkapa kauhua. Draamakin on genre.
Elokuvateollisuudessa sana genre on kuitenkin vakiintunut viittaamaan korotettuihin tyyppeihin: kauhuun, fantasiaan ja scifiin. Niissä pelisäännöt ovat erilaiset kuin arkisessa draamassa.
