Rauhanlaskelma

Yhdysvaltain presidentillä Joe Bidenilla on ollut Lähi-idässä keskeinen rauhanhanke, jota Gazan sota on mutkistanut. Tavoitteena on ollut solmia Yhdysvaltojen, Saudi-Arabian ja Israelin kolmikantasopimus, joka käytännössä normalisoisi Saudi-Arabian ja Israelin suhteet.

Saudi-Arabia ei ole tunnustanut 1948 perustettua Israelia. Perustamista seuranneis­sa sodissa vaurain ja vaikutusvaltaisin arabimaa tuki muita. Saudi-Arabiassa sijaitsevat muslimien pyhät kaupungit Mekka ja Medina, ja se on myös perinteisesti ollut palestiinalaisten vankkumaton tukija.

Vielä presidentinvaalikampanjansa aikana Biden lupasi vetää tiukkaa linjaa Saudi-Arabialle ja ilmoitti kuningaskunnan joutuvan vastuuseen saudijournalisti Jamal Khashoggin murhasta. Washington Post -lehden kolumnistin Khashoggin brutaali murha saudikonsulaatissa Istanbulissa oli järkyttänyt maailmaa syksyllä 2018.

Vuoden 2022 kesään mennessä Bidenin hallinto näytti kuitenkin tulleen toisiin ajatuksiin. Sen raportoitiin valmistelevan suunnitelmaa Israelin ja Saudi-Arabian suhteiden normalisoimiseksi. Sopimus pohjautuisi Donald Trumpin hallinnon vuonna 2020 neuvottelemiin Abraham-rauhansopimuksiin, joiden myötä Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Bahrain sekä myöhemmin myös Marokko ja Sudan normalisoivat suhteet Israeliin.

Israelin valtion ovat aiemmin tunnustaneet arabimaat Egypti ja Jordania.

Syksyllä 2022 Yhdysvallat myönsi sau­dien kruununprinssille Mohammad bin Sa­l­manille syytesuojan oikeusjutussa, jonka Khashoggin leski oli nostanut häntä vastaan.

Washingtonissa toivotaan, että Israelin ja Saudi-Arabian välien vakautuminen rauhoittaisi koko Lähi-itää, koska se kiinnittäisi Israelin yhä tiiviimmin alueeseen. Samalla sopu suitsisi yhä uhkarohkeammaksi käynyttä Irania.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai Bidenin hallinnon varautumaan suurvaltakonfliktiin. Se nosti kolmikantasopimuksen nopeasti koko Lähi-idän politiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi, ajatushautomo International Crisis Groupin vanhempi tutkija Anna Jacobs arvioi.

”Saudi-Arabia on viime vuosina lähestynyt Venäjää ja Kiinaa talouden, politiikan ja varsinkin turvallisuuspolitiikan saralla”, Persianlahden valtioihin erikoistunut ­Jacobs sanoo.

”Yhdysvalloille sopimuksessa on kyse ennen kaikkea Saudi-Arabian saattamisesta pois näiden maiden vaikutuspiiristä ja takaisin Yhdysvaltojen leiriin.”

Myös Saudi-Arabian pääkaupungissa ­Riadissa ollaan hyvin tietoisia siitä, millainen voitto sopimus olisi Yhdysvalloille. Kyse onkin ennen kaikkea Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen, Israelin tärkeimmän tukijan, välisestä sopimuksesta, sanoo Lähi-idässä toimivan konsulttiyrityksen Conflict Mediation Solutionsin toimitusjohtaja Malik al-Abdeh.

”Saudi-Arabia katsoo painivansa ihan eri sarjassa kuin muut Persianlahden valtiot. Se tietää, että Yhdysvaltojen presidentti, joka saa aikaan normalisointisopimuksen Saudi-Arabian ja Israelin välillä, voi esittää saaneensa aikaan rauhan Lähi-idässä. Tämä on se, millä saudit käyvät kauppaa ja he ovat vakaasti päättäneet saada kunnon hinnan.”

Saudi-Arabian tosiasiallinen johtaja on 38-vuotias kruununprinssi Mohammad bin Salman. Hänen nousunsa valtaan alkoi vuonna 2015, jolloin saudikuningas Abdullah bin Abdulaziz kuoli 90 vuoden iässä. Mohammad bin Salmanin isästä Salmanista tuli Saudi-Arabian kuningas ja pojasta puolustusministeri ja varakruununprinssi. Kaksi vuotta myöhemmin kuningas Salman nimitti lempipoikansa kruununprinssiksi.

Kerrotaan, että bin Salmanin suhtautuminen arabien ja Israelin väliseen konfliktiin poikkeaa hänen edeltäjistään. Toimittaja Ben Hubbard julkaisi nuoresta kruununprinssistä vuonna 2020 elämäkerran, jonka mukaan tämän poliittisia näkemyksiä on muovannut enemmän arabikevät kuin Is­raelin ja arabimaiden sodat tai palestiinalaisten kansannousut.

”Noustessaan valtaan ja katsoessaan ympärilleen kruununprinssi näki kolme uhkaa, eikä Israel ollut yksi niistä”, Hubbard kirjoittaa.

Ensimmäisen uhan muodostivat al-Qaidan ja Isisin jihadistit. Toisen Muslimiveljeskunta: ylikansallinen islamistinen liike, jonka jäsenet pyrkivät valtaan arabikevään aikana.

Kolmas uhka oli Iran, josta bin Salman ”puhui jatkuvasti”. Iran on Lähi-idässä myös Yhdysvaltain päävastustaja.

Kruununprinssinä bin Salman ei aikaillut, vaan keskitti valtaa itselleen ja raivasi tieltään mahdollisia kilpailijoitaan. Hän vangitutti lähes 400 Saudi-Arabian vaikutusvaltaisinta henkilöä, muun muassa prinssejä, liikemiehiä ja ministereitä. Heidät asetettiin kotiarestiin Ritz-Carlton-luksushotelliin. Useiden vangittujen eliitin jäsenten omaisuus takavarikoitiin korruptiosyytösten varjolla, ja he menettivät tittelinsä ja asemansa.

Ihmisoikeusaktivismia ja valtionjohdon kritiikkiä on aina siedetty huonosti Saudi-Arabiassa. Silti vangittujen aktivistien ja toisinajattelijoiden määrä lähti ihmisoi­keusjärjestöjen mukaan jyrkkään nousuun sen jälkeen, kun bin Salman oli nimitetty kruununprinssiksi.

Kruununprinssi on luonut mainetta myös maansa kehittäjänä. Jo noin vuosi ennen ylennystään bin Salman lanseerasi hyvin kunnianhimoisen uudistusohjelman nimeltä Saudi Vision 2030. Sen keskeinen tavoite on vähentää Saudi-Arabian kansantalouden riippuvuutta öljystä, joka vuonna 2016 vastasi yli 80 prosenttia valtion tuloista. Öljyn hinta oli edellisvuosina romahtanut.

Uudistusohjelman puitteissa kuningaskunnassa on panostettu muihin sektoreihin, kuten turismiin, teknologiaan ja puhtaaseen energiaan. Tavoitteena on ollut luoda 450 000 työpaikkaa yksityiselle sektorille ja houkutella vuosittain sadan miljardin dollarin ulkomaiset sijoitukset vuoteen 2030 mennessä.

Milleniaali-sukupolveen kuuluvan prinssin johdolla myös äärivanhoilliseen islamin tulkintaan pohjaavat yhteiskunnalliset normit ovat löystyneet. Niin kutsutut moraalipoliisit ovat menettäneet oikeutensa suorittaa pidätyksiä ja saudinaiset saaneet oikeuden ajaa autoa. Valtiossa, jossa vielä muutama vuosi sitten paheksuttiin musiikin esittämistä julkisesti, järjestetään nykyään kansainvälisten huippuartistien tähdittämiä megakonsertteja.

Normien rakoileminen on tiettävästi miellyttänyt etenkin saudien nuorempaa sukupolvea. Yli 60 prosenttia maan väestöstä on alle 30-vuotiaita.

Kunnianhimoiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset uudistukset edellyttävät vakautta. Osittain tästä syystä yksi Saudi-Arabian keskeisistä vaatimuksista Yhdysvalloille vastineeksi Israelin valtion tunnustamisesta on ollut virallinen puolustussopimus. Siinä Yhdysvallat sitoutuisi puolustamaan Saudi-Arabiaa, mikäli kuningaskunta joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Lisäksi neuvotteluja on käyty rauhanomaisesta ydinohjelmasta.

Merkittävimpänä turvallisuusuhkana Saudi-Arabia pitää tällä haavaa Irania ja sen aseistamia militanttijoukkoja, jotka suhtautuvat kuningaskuntaan avoimen vihamielisesti. Esimerkiksi syyskuussa 2019 Jemenin huthikapinalliset iskivät Saudi-Arabian öljykentille ja romahduttivat saudien öljyntuotannon puoleen useiden viikkojen ajaksi.

Yhdysvallat syytti hyökkäyksestä Irania, mutta presidentti Trump päätti lopulta olla vastaamatta iskuun. Se tuli tiettävästi Mohammad bin Salmanille yllätyksenä.

Vakauden vuoksi Saudi-Arabia on viime vuosina suhtautunut aiempaa sovittelevammin entisiin vihollisiinsa. Se lopetti Qatarin saarron tammikuussa 2021 ja alkoi hieroa rauhaa huthikapinallisten kanssa muutamaa kuukautta myöhemmin.

Maaliskuussa 2023 Saudi-Arabia ja Iran sopivat Kiinan välityksellä solmivansa uudelleen vuonna 2016 romuttuneet diplomaattisuhteet.

Syksyllä 2023 alkoi näyttää siltä, että jonkinlainen kolmikantasopimus oli mahdollisesti syntymässä. Hamasin hyökkäys Israeliin lokakuun seitsemäntenä päivänä ja sitä seurannut Gazan sota romuttivat kuitenkin suunnitelmat.

Israelin arvioidaan sotatoimillaan tappaneen yli 39 000 palestiinalaista Gazassa. Eri puolilla arabimaailmaa on nähty kiivaita Israelin vastaisia mielenosoituksia.

Joulukuussa 2023 suoritetun mielipidemittauksen mukaan 96 prosenttia saudeista oli sitä mieltä, että arabimaiden tulisi katkaista diplomaattiset, taloudelliset ja poliittiset suhteensa Israeliin vastalauseena Gazan sodalle.

Saudi-Arabiassa palestiinalaisia tukeva liikehdintä ja Israelin kritiikki on pyritty tukahduttamaan. Israelin sotatoimia arvostelleita tai palestiinalaisille tukea osoittaneita saudeja on jopa vangittu. Saudi-Arabian johto on tuominnut Israelin sotatoimet, mutta vähemmän jyrkin sanoin kuin muut alueen valtiot. Tämän on yleisesti tulkittu merkitsevän, että maan johto on yhä halukas neuvottelemaan sopimuksesta suhteiden vakauttamiseksi.

Samaan aikaan Saudi-Arabia on esittänyt aiempaa kovempia vaatimuksia Israelille vastineeksi sen tunnustamisesta. Israelin tulisi lopettaa sotatoimet, vetäytyä Gazasta ja hyväksyä jonkinlainen konkreettinen suunnitelma palestiinalaisvaltion perustamiseksi.

Lähi-idän itsevaltaiset hallitsijatkaan eivät voi kokonaan ohittaa kansalaisten mielipidettä, ja arabikevään tapahtumat ovat yhä tuoreessa muistissa. Lisäksi Saudi-Arabian johdossa halutaan tiettävästi viimein löytää ratkaisu vuosikymmeniä jatkuneeseen konfliktiin, joka horjuttaa Lähi-itää ja uhkaa siten myös kuningaskunnan turvallisuutta.

Vielä toukokuussa Bidenin hallinto sanoi normalisaatiosopimuksen olevan ”saavu­tettavissa”. Tutkija Anna Jacobs pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että moniosainen sopimus hyväksyttäisiin nykyisen presidenttikauden aikana. Esimerkiksi puolustussopimus vaatisi taakseen kahden kolmasosan enemmistön Yhdysvaltain senaatissa. Gaza on yhä ilmiliekeissä, eikä rauhaa ole näköpiirissä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat nurkan takana. Aikaikkuna on tältä erää auttamatta sulkeutunut. 

Artikkeliin on haastateltu myös Princetonin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professoria Bernard Haykelia.