Tehot kuriin

Energiavirasto lähetti 2. helmikuuta tiedotteen, jonka sisältö herätti tunteita monessa kuluttajassa. Virasto kertoi, että yhä useamman koti­talouden sähkönsiirtolaskussa voi olla mukana niin kutsuttu tehomaksu.

Kyse oli Energiaviraston uudesta määräyksestä, jolla sähkön jakelun hinnoitteluperusteet yhtenäistetään vuoteen 2029 mennessä.

Energia-alan tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosia puhuneet sähkön tehomaksun puolesta, ja ainakin sähköyhtiöt Helen ja Caruna ovat jo myyneet siihen perustuvaa sähkönsiirtoa. Tehomaksut ovat siis arkea jo kymmenilletuhansille kuluttajille.

Uudistuksen pyrkimyksenä on kuitenkin tasata tehopiikkejä koko maan laajuisesti, ei pelkästään suurissa kaupungeissa.

Ihmisten ja yritysten sähkönkäyttöä halutaan ohjailla entistä voimakkaammin, koska siirtoyhtiöille aiheutuu huippu­tehoista yhä enemmän kustannuksia kasvavien verkkoinvestointien myötä.

Esimerkkinä voidaan käyttää täyssähköautoja, joita Suomessa on jo noin 165 000. Sähköautojen lataaminen aiheuttaa tehopiikin, jos kaikki kynnelle kykenevät lataavat autojaan samaan aikaan.

Ongelmasta uhkaa tulla yhä yleisempi. Ensirekisteröidyistä henkilöautoista jo yli puolet on täyssähköautoja.

Uudessa Energiaviraston määräyksessä tehomaksu käynnistyy, kun 60 minuutin keskiteho ylittää 8 kilowatin tehokynnyksen.

Energiavirasto suosittaa jo nyt tehomaksun sisältävää sähkösopimusta talouksiin, joissa on paljon tehoa vaativia laitteita. Maksun tarkoitus on ohjata kuluttajaa välttämään esimerkiksi sähköauton, sähkökiukaan ja uunin samanaikaista käyttöä.

Sähkön hinnan on nähty ohjaavan voimakkaasti sähkön kulutusta.

”Jatkossa tarve on ohjata myös tehon käyttöä”, tiivistää yksikönpäällikkö Tiina Karppinen Energiavirastosta.

Energiaviraston mukaan tehomaksu on vain yksi uusi vaihtoehto ohjata sähkönkulutusta. Se ei siis velvoita verkkoyhtiöitä lisäämään tehomaksua asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin. Päinvastoin, verkkoyhtiöiden tulisi myös jatkossa tarjota kuluttajille sähköä ilman tehomaksua.

Sähköyhtiöt ovat pitäneet viranomaisen velvoitetta ristiriitaisena koko tehomaksuidean kannalta. Emme kannata tehomaksutonta tuotetta vaatimuksena millekään asiakasryhmälle, vaan katsomme että kynnysteholla on riittävä ohjaava vaikutus, Keravan Energia kommentoi asiaa lausunnossaan marraskuussa 2025.

Kuluttajille viranomaiset haluavat tarjota porkkanaa. Tehomaksullisella sopimuksella sähkön perusmaksun pitäisi pienentyä.

Käytännössä sähkösopimuksen valinta vaatii kuluttajilta lisää oma-aloitteisuutta ja tarkempia laskutoimituksia.

Tulisi tietää, paljonko sähköä kuluttaa ja kuinka paljon eri laitteet vievät tehoa. Sähkölaitteiden kuluttamia tehomääriä voi tarkistaa esimerkiksi sähköyhtiöiden ja valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan verkkosivuilta.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander näkee Energiaviraston määräyksen olevan oikeansuuntainen, vaikka liitto vaati alun perin tehokynnyksen rajan nostamista korkeammaksi.

Liiton mukaan omakotitalon lämmitys voi viedä talvella jatkuvasti 7–13 kilowattia, jolloin tehokynnys ylittyy väistämättä.

Edunvalvoja ottikin voimakkaasti kantaa sähkön tehomaksuun jo lausuntokierroksella, jolloin maksun perustaksi suunniteltiin vain viittä kilowattia toteutuneen kahdeksan kilowatin sijaan. Myös keskitehon laskemiseen käytettyä ajanjaksoa pidennettiin 15 minuutista 60 minuuttiin.

Energiavirasto kertoi muuttaneensa tehorajaa, jotta se huomioisi paremmin tavanomaisen kotitalouden sähkönkäytön. Esimerkiksi nyt pienehkö sähkökiuas ei ylitä tehorajaa.

Omakotitaloliiton Silanderin mukaan on vielä hyvin vaikea sanoa, miten tehomaksu tulee vaikuttamaan sähkön kulutukseen.

”Asiaan vaikuttaa se, ottavatko yhtiöt tehomaksun käyttöön. Ja jos ottavat, niin miten ne hinnoittelevat eri maksun osat, eli perusmaksun, kulutukseen perustuvan energiamaksun ja tehomaksun.”

Sähköyhtiöiden pitäisi Silanderin mielestä luoda houkuttelevat hinnoittelumallit, koska omakotiasukkaita arveluttavat etenkin sähkön siirtolaskun lopulliset euromäärät.

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joissa asuu 2,7 miljoonaa suomalaista. Lisäksi maassamme on puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Jäseniä Omakotiliitolla on lähes 70 000.

Verkkoyhtiöiden pitäisikin Silanderin mielestä neuvoa kuluttajia yhä tarkemmin.

”On tärkeää, että jakeluverkkoyhtiöt tarjoavat aktiivisesti asiakkailleen myös neuvontaa ja opastavat, mikä sopimustyyppi on paras kussakin tapauksessa.”

Opastusta suomalaiset sähkönkuluttajat tarvitsevatkin, jos on uskominen Energia­teollisuuden teettämää kyselyä. Siinä selvitettiin keväällä 2025 suomalaisten tietoisuutta sähköverkosta ja siihen liittyvästä hinnoittelusta.

Kyselyssä ilmeni, että vain noin puolet suomalaisista tietää, että kuluttajien maksamalla sähkönsiirtolaskulla katetaan sähköverkon rakentamisen, ylläpidon ja korjausten kustannuksia. Investoinneilla estetään muun muassa pitkäkestoisia sähkökatkoja.

Vielä harvempi tiesi, että verkkopalvelumaksulla katetaan myös sähkön kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia.

Myös sähkön tehomaksu oli valtaosalle vastaajista tuntematon käsite. Tehomaksun käyttöönottoa kannatti noin neljännes ja vastusti puolet kyselyn reilusta tuhannesta vastaajasta.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka­ Leskelä totesikin vuoden 2025 Sähköverkkopäivillä monen suomalaisen ajattelevan, että tehomaksu on vain tapa laskuttaa sähkönsiirrosta enemmän. Tämä ei kuitenkaan Leskelän mukaan pidä paikkansa.

Kuluttajien huoli sähkön hinnasta ja erilaisista uusista hinnanmäärittelyistä on kuitenkin tosiasia, joka tulee ilmi eri kyselyissä.

Esimerkiksi sähköyhtiö Fortumin marraskuussa 2025 julkaisemassa Sähköistyvä Suomi -selvityksessä lähes puolet vastaajista piti sähkön hintaa ja sen vaihtelua sähköistymisen suurimpana huolenaiheena.

Käytännössä Suomi on keskellä energiamurrosta, jossa koko yhteiskunnan sähkön kysyntä kasvaa merkittävästi.

Samaan aikaan sähköyhtiöt haluavat saada sähkönsiirrosta parempia tuottoja, sillä Suomen sähköinfra vaatii jatkuvasti uusia, miljoonien eurojen investointeja. Lisäpainetta luovat lukuisat vihreän siirtymän hankkeet ja esimerkiksi paljon sähköä kuluttavat datakeskukset.

Tehomaksulla ja ohjauksella pyritään vaikuttamaan siihen, ettei investointeja tarvittaisi niin paljon.

Useiden sähkömarkkina-asiantuntijoiden mukaan on täysin selvää, että sähkön kysyntä kasvaa muun muassa datakeskusten takia. Tilanne voi nostaa sähkön hintaa.

Kuluttajien kritiikki näyttää olevan äänekkäintä aina kun pörssisähkön hinta on korkeimmillaan. Helmikuun alussa pörssisähkö oli usea­na päivänä ennätyskallista.

Arvostelua ei näytä juurikaan laimentavan se, että Suomessa sähkön markkinahinta on yksi Euroopan halvimmista. Markkinahintaan lisättävät sähkön siirtohinnat ja verotus nostavat kokonaishintaa monen mielestä liiaksi.

Hinnanmuodostus onkin erittäin arka aihe viranomaisille ja poliitikoille. Energia­viraston asiantuntijat vakuuttelivat uudistuksen tiedotustilaisuudessa, ettei tehomaksu nosta sähkön kokonaishintaa eikä muutos vaikuta sähköyhtiöiden kohtuullisen tuoton tai liikevaihdon tasoon.

Vuonna 2026 sähkön jakeluverkkotoiminnan kohtuullinen tuotoaste on 6,87 prosenttia. Energiavirasto valvoo tuottoprosentin toteutumaa.

Tehomaksudebatti voi palautua ­Petteri Orpon (kok) hallituksen pöydälle, sillä Ei tehomaksuja kotitalouksille –kansalaisaloite pantiin vireille 11. tammikuuta.

Aloite keräsi reilussa kolmessa viikossa yli 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Aloitteessa esitetään muun muassa, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla kielletään tai rajoitetaan kotitalouksille koituvia sähkönsiirron tehomaksuja.

Aloitteen mukaan kotitalouksien sähkön siirtolaskuun ei tule lisätä tehomaksun kaltaisia maksuja, ellei niitä ole valtakunnallisesti selkeästi säädetty ja todettu kuluttajansuojan kannalta kohtuulliseksi.

Aloitteentekijöiden mielestä sähkö on Suomessa välttämätön peruspalvelu, ei ylellisyystuote. Ilman sähköä asuminen ei ole mahdollista erityisesti talviolosuhteissa, eikä kotitalouksilla ole nyky-yhteiskunnassa realistisia keinoja merkittävästi vähentää sähköntarvetta. Kulutus määräytyy pitkälti asumismuodon, lämmitystavan ja arjen välttämättömyyksien mukaan.

Aloitteen mukaan Suomessa kansalaisia on jo pitkään ohjattu ja kannustettu sähköistymiseen, kuten luopumaan öljylämmityksestä ja siirtymään sähköautoiluun.

Näiden muutosten jälkeen kotitalouksiin kohdistuvat uudet maksut, kuten sähkön siirron tehomaksut, koetaan monien kansalaisten näkökulmasta epäoikeudenmukaisina, aloitteessa perustellaan.

Se, miten eduskunta ja hallitus suhtautuvat kansalaisaloitteeseen, jää nähtäväksi. Viranomaiset ovat vakuuttaneet, ettei tehomaksumääräys itsestään nosta sähkön kokonaishintaa – joillakin kotitalouksilla hinta voi nousta, toisilla laskea.

Tilastojen mukaan eduskuntakäsittelyyn on edennyt neljäntoista vuoden aikana yhteensä 88 kansalaisaloitetta, joista 11:n käsittely on edelleen kesken. Sellaisenaan tai muutettuna on hyväksytty yhteensä kahdeksan aloitetta.

Orpon hallitus muutti sähkömarkkinalakia viimeksi kesällä 2025. Silloin Energiavirastolle annettiin valtuudet tehdä tarkempia määräyksiä siitä, miten sähkönsiirtoa tulevaisuudessa laskutetaan. Tehomaksumääräys on osa tätä työtä.

Energiaviraston määräyksen tavoite on selkeyttää verkkoyhtiöiden hinnoittelua vuoden 2029 alkuun mennessä. Yhtiöt voivat siirtyä uuteen hinnoitteluun jo aiemmin, kunhan ne ilmoittavat kuluttajille etukäteen tehomaksun käyttöönotosta. 

Oikaisu 16.2.2026 kello 14.55. Aiemmin tekstissä kerrottiin, että sähköautojen lataaminen edullisen pörssisähkön aikana aiheuttaa suuren tehopiikin. Tuolloin sähköverkossa kuitenkin on reilusti vapaata kapasiteettia.